Blogi

Päättyvä vuosi on ollut sijoittajille suotuisa. Indeksisijoittajalle vuosi on ollut lisäksi poikkeuksellisen vahva aktiivisten salkunhoitajien saavutuksiin verrattuna. Kuluneena vuonna osakemarkkinoiden tuotot ovat maailmalla olleet kohtuulisen vahvoja, mutta euromääräiselle sijoittajalle erityisen vahvoja.
Teimme IndexHelsingillä selvityksen suomalaisten sijoitusrahastojen menestyksestä suhteessa markkinatuottoon. Innoitus tähän selvitykseen tuli tässäkin blogissa aiemmin mainitusta amerikkalaisesta Spiva- raportista, missä verrataan amerikkalaisten sijoitusrahastojen tuottoja suhteessa S&P-indekseihin.
Kuluneen syksyn aikana sijoitusmarkkinoilla nähtiin vaihteeksi hieman nopeampia liikkeitä. Osakemarkkinoilla kurssit putosivat hetkellisesti varsin jyrkässä kulmassa ja markkinoiden heiluntaa mittaavat volatiliteettimittarit pomppasivat reippaasti. Mediassa kurssien heilahdusta seliteltiin lukuisilla eri tekijöillä.
Omaisuuslajihajautus eli allokaatio on tunnetusti sijoitussalkun kehityksen kannalta ylivoimaisesti ratkaisevin tekijä. Myös aktiivisesti hoidettujen sijoitussalkkujen osalta allokaatio selittää salkun menestyksestä noin 90 % ja itse aktiivinen sijoitustoiminta vain vaivaiset 10 %.
”Rahasto pyrkii saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä.” Tämä toteamus on suora lainaus erään suomalaisen sijoitusrahaston esitteestä. Lainaus voisi olla itse asiassa minkä tahansa sijoitusrahaston esitteestä.
Tänä kesänä on uutisoitu äärimmäisistä sääilmiöistä Suomen kesässä. Aluksi kesäkuu oli tilastoidun historian kylmin ja sen jälkeen taas heinäkuun hellejakso lienee tilastoidun historian kuumin.
Sijoittajan tavoitteena on tavoitella tuottoa, muutoinhan sijoittamaan ei kannata lainkaan ryhtyä. Sijoittajat myös tietävät että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Tästä huolimatta markkinoilla tuntuu riittävän kysyntää sijoitustuotteille, joita markkinoidaan korkealla tuotto-odotuksella ja pienellä riskillä.
Pankkiiriliike Nordnet on parasta aikaa lanseeraamassa Suomeen uutta indeksirahastoa ja mainostaa uutta instrumenttiaan laajalti. Nordnetin uusi indeksirahasto sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen indeksin mukaisesti samoin kuin pörssissä tällä hetkellä noteerattu Seligsonin ETF-rahasto.
Pörssikurssit ovat kevään mittaan hiippailleet Yhdysvalloissa uuteen ennätykseensä. Siis kautta aikain korkeimmille tasoilleen. Nousu on alkuvuonna toki ollut rauhallista, mutta ilmiö on sijoitusmarkkinoille kokonaisuudessaan erittäin merkittävä. Ensinnäkin amerikkalaiset osakkeet eivät ole mikä tahansa ”markkina”.
1970-luvulla amerikkalaisen Wells Fargo -pankin yhdellä seinällä oli kyltti, jonka otsikkona oli Index Fund Premise (indeksirahaston premissi eli lähtökohta):
Poliittinen riski antoi sijoittajille näytteen itsestään Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin yhteydessä. Moskovan pörssi putosi kriisin seurauksena parikymmentä prosenttia ja yhdistettynä ruplan arvon laskuun putosivat suomalaisten Venäjärahastojen arvot pahimmillaan selvästi enemmän.
Sijoitusmarkkinoilla on tarjottavanaan vain tuotto-odotuksia, riskiä ja aikaa. Kaikki muu on markkinointia. Tämän toteamuksen olen lainannut amerikkalaiselta indeksisijoittamisen edelläkävijältä ja mielestäni se kiteyttää kaiken olennaisen.