Markkinakatsaus heinäkuu 2022
INFLAATIO AJAA TAANTUMAAN.
Kiihtyvän inflaation luoma taantumapelko piti osakemarkkinat paineessa kesäkuussa. Nopea hintojen nousu on pakottanut keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa ja uhkailemaan yhä reippaammilla koronnostoilla, mikäli inflaatio ei muutoin taitu. Korkomarkkinoilla tulevaa kireämpää rahapolitiikkaa on hinnoiteltu alkukesän aikana ja siksi korkojen nousu on jatkunut. Kuluttajat ovat puolestaan säikähtäneet nopeasti nousevia hintoja, ja kuluttajien mielialat ovatkin romahtaneet talousodotusten suhteen. Yritykset ovat sen sijaan nähneet tulevaisuutensa ainakin varovaisen positiivisena näihin päiviin saakka koronarajoitteiden väistyttyä, mutta tunnelmat ovat synkkenemässä yrityskentälläkin.
Sijoitusmarkkinoiden kohtalonkysymyksenä on edelleen inflaatiokehitys. Talousnäkymien eikä korko-odotusten voi olettaa kirkastuvan, ennen kuin hintapaineisiin saadaan helpotusta. Nopeaa käännettä inflaatiolle on kuitenkin turha odottaa. Energiahinnat ovat pysyneet korkeina ja öljyn maailmanmarkkinahinta on nyt yli 50 % korkeammalla kuin viime kesänä. Palkkainflaation vaara on suuri palkansaajien havahduttua hintojen nousuun ja toisaalta työllisyystilanteen ollessa suorastaan erinomainen. Markkinoilla joudutaankin katselemaan pidemmälle, ehkä jopa ensi vuoteen saakka, ennen kuin inflaatiopiikin uskalletaan toivoa laantuvan.
Pörsseissä toivonpilkahduksia nähdään olosuhteisiin nähden kohtalaisen vahvoissa tulosnäkymissä. Pörssiyhtiöiden tuloskehityksen odotetaan pysyvän kasvujohteisena. Alkuvuoden kurssilaskun seurauksena myös osakkeiden hinnoittelu suhteessa pörssiyhtiöiden tuloskuntoon näyttää houkuttelevalta. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset osakkeet eivät olekaan olleet näin edullisia lyhyttä koronakevään notkahdusta lukuun ottamatta vuosikymmeneen. Korkosijoituksissa sen sijaan näkymiä paremmasta ei kannata elätellä, ennen kuin inflaatio taittuu.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.6.2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -6,2% | -13,2% | -4,4% | 9,3% | 8,9% | 10,9% |
| Kehittyneet maat | -6,4% | -13,5% | -2,8% | 10,1% | 9,6% | 11,7% |
| Suomi | -7,4% | -16,6% | -11,9% | 8,0% | 6,6% | 13,4% |
| Eurooppa | -7,7% | -13,8% | -6,5% | 4,2% | 4,0% | 7,5% |
| USA | -6,1% | -14,4% | -1,5% | 13,1% | 12,6% | 14,4% |
| Japani | -5,6% | -13,3% | -9,2% | 3,9% | 3,6% | 7,7% |
| Kehittyvät maat | -4,3% | -10,4% | -15,2% | 3,5% | 4,0% | 5,1% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -1,2% | -8,8% | -9,4% | -2,6% | -0,6% | 1,4% |
| Eurooppa | -1,9% | -12,5% | -13,2% | -3,8% | -0,5% | 2,9% |
| USA | 1,5% | -2,9% | 1,5% | 1,7% | 2,6% | 3,2% |
| Kehittyvät maat | -0,2% | -0,9% | 3,4% | 2,7% | 3,2% | 3,8% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -3,5% | -11,9% | -12,4% | -3,3% | -0,9% | 1,8% |
| USA | -0,2% | -9,1% | -4,5% | 1,3% | 3,1% | 4,0% |
| Kehittyvät maat | -0,7% | -6,4% | -2,7% | 1,7% | 3,0% | 5,4% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -6,2% | -13,4% | -13,0% | -2,3% | -0,4% | 3,1% |
| USA | -4,5% | -6,5% | -0,9% | 2,8% | 3,7% | 6,4% |
| Kehittyvät maat | -7,0% | -14,0% | -12,9% | -4,6% | -1,0% | 4,5% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät. Osakemarkkinoiden odotukset pörssiyhtiöiden tuloskehityksestä ovat pysyneet jopa yllättävän vahvoina osakkeiden kurssikehitykseen nähden. Markkinoilla odotetaan tulosten edelleen parantuneen niin päättyneellä toisella vuosineljänneksellä kuin loppuvuonnakin. Eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tulosten ennakoidaan parantuneen kakkoskvartaalilla jopa yli 15 % viimevuotisesta. Wall Streetillä tuloskasvun odotetaan jääneen vaatimattomampiin 4 %:n lukemiin, mutta kasvua yhtä kaikki ja vieläpä historiallisesti ennätysmäisen tulossumman päälle. Edelleen tulosten arvioidaan kasvavan loppuvuonnakin. Eurooppaan povataan liki 20 % ja amerikkalaisille pörssiyhtiöille reippaan 10 %:n tulosparannuksia.
Tulosnäkymiä vastaan osakekurssien lasku vaikuttakin suorastaan epäloogiselta. Markkinoiden laskua eivät tällä kertaa selitäkään välittömästi heikot tulosnäkymät, vaan inflaation aiheuttama korkojen nousu ja sen myötä kasvanut uhka taantumasta ja heikkenevästä tuloskehityksestä myöhemmin. Analyytikoiden ennusteissa tosin erityisen heikkoa tuloskehitystä ei tohdita ennakoida vielä ensi vuodellekaan. Amerikkalaisanalyytikot ennustavat nyt liki 10 %:n tulosparannusta ensi vuodelle. Euroopassa tuloskasvun odotetaan ensi vuoden alussa taittuvan, mutta edelleen tulostason odotetaan pysyvän lähellä saavutettuja ennätyslukemia.
Sijoittajan näkökulmasta osakkeet ovatkin tällä haavaa houkuttelevampia kuin pitkään aikaan. Jopa amerikkalaisten pörssiosakkeiden hinnoittelukerroin suhteessa tuloksiin, p/e-luku, lähentelee kerrointa 15. Lukema, mitä ei koronakevään lyhyttä kurssikuoppaa lukuun ottamatta olla nähty yli vuosikymmeneen. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on vielä täkin houkuttelevampaa. Hinnoittelun valossa pörsseissä voidaankin katsoa nyt olevan houkuttelevien tuottonäkymien aika, jollei markkinoilla ja taloudessa ole edessään jotain poikkeuksellisen rajua laskukautta.
Suhdannekuva. Talousnäkymät ovat heikentyneet kautta linjan alkukesän aikana. Kuluttajien luottamus valahti pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ja tunnelmat ovat jatkaneet synkkenemistään. Euroopassa kuluttajien luottamus oli viimeksi yhtä heikkoa eurokriisin vuosina 2011 ja 2012. Amerikkalaiskuluttajien mielialat ovat puolestaan alimmillaan sitten edellisen inflaatiopiikin 1970-luvun lopussa, jos Michiganin yliopiston luottamusmittaukseen on uskominen. Hintojen nopea nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja varmaa on, että kulutusvetoinen kasvu on länsimaissa tyssäämässä lähikuukausina.
Kulutuskysynnän heikkeneminen nakertaa luonnollisesti myös yritysten myyntitoiveita. Yritysten tulevaisuudennäkymiä kartoittavat suhdannebarometrit ovat viime kuukausina heikentyneet kauttaaltaan ja nyt barometreissa aletaan hoippua niiden lukujen ympärillä, jotka merkkaavat rajaa kasvun ja laskun välillä. Näyttääkin vääjäämättömältä että länsimaiden noususuhdanne on tulossa tiensä päähän, vaikka koronanjälkeinen kasvupyrähdys vielä hetken aikaa pitääkin taloutta tolpillaan.
Taloustaantumaa ennakoidaan yleisimmin ensi talveen. Miinusmerkkisiä kasvulukuja tulemme näkemään, mutta kuinka suuria ja kuinka pitkään? Yleisesti arvioidaan, että erittäin vahva työmarkkinatilanne ehkäisee laajemman taantuman, saatikka laman syntymisen sillä edellytyksellä, että inflaatio saadaan kuriin. Globaalista vinkkelistä katsoen myös Kiinan kehityksellä tulee olemaan suuri vaikutus talouskehitykseen. Alkuvuonna Kiinan kasvu on heikentynyt kireän koronapolitiikan myötä ja kasvun piristymiseksi Kiinaltakin on syytä toivoa käännettä linjauksiinsa.
Korkomarkkinat. Touko-kesäkuulta markkinoille on raportoitu historiallisen korkeista, yli 8 %:n, inflaatioluvuista länsimaissa. Samalla aiemmat toiveet hintapaineiden nopeasta laantumisesta on pitänyt hylätä ja alkaa etsiä pidemmän tähtäyksen strategiaa inflaation hillitsemiseksi. Numeroiden valossa maltillisempia inflaatiolukuja saadaan odottaa ainakin loppuvuoteen. Inflaation nousu kiihtyi viime vuoden marras-joulukuussa, joten tänä vuonna samaan aikaan mitattaneen jo hieman alempia lukuja.
Suhteessa korkeuksissa huitelevaan inflaatioon, on markkinakorkojen nousu pysynyt vielä hyvinkin maltillisena. Pitkät markkinakorot ovat Euroopassa 1,5 – 3,5 % ja Yhdysvalloissa reippaat 3 %. Tulkinta markkinahinnoittelusta on, että inflaation odotetaan pidemmän päälle taittuvan selvään laskuun, eikä keskuspankeilla siten olisi tarvetta nostaa korkojaan lähellekään nykyistä inflaatiovauhtia vastaaviin lukemiin. Jotta korkomarkkinoilla ei koeta reipasta nousua loppuvuonna, on siis myös inflaatiolukujen syytä rauhoittua.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Talousnäkymissä taantuma on muodostumassa uhasta todennäköisimmäksi tulevaisuudenkuvaksi. Oikeastaan mahdollisuus taantuman välttämiseksi on käynyt niin ohueksi, että sellainen kehityskulku lähentelee toiveajattelua. Inflaation tulisi nopeasti hidastua, kuluttajien luottamuksen pikaisesti palautua ja korkouhkien poistua. Todellisuudessa meitä kuitenkin vaivaavat Ukrainan sodan seurauksena erittäin korkeat energiahinnat, kasvavat palkkapaineet ja kiristyvä rahapolitiikka. Todennäköisin kehityskulku meneekin nyt toisin päin. Talouden taantuma hillitsee kysyntää ja sitä myöten hintapaineita. Taantuma on paras ja välttämätön lääke inflaatiokierteen katkaisemiseksi.
Sijoitusmarkkinoilla taantumaskenaariota hinnoitellaan jo täyttä päätä. Osakkeet ovat poikkeuksellisen edullisia suhteessa tulosnäkymiin, mistä voidaan tulkita ensi vuoden tulosnäkymiin liittyvän tavanomaista suurempia riskejä. Korkomarkkinoilla puolestaan korot ovat yhä reippaasti alle inflaation samalla kun pitkien ja lyhyiden korkojen ero on supistunut ohueksi. Tämä ’korkokäyrän’ tasaantuminen ennakoi hidasta talouskehitystä tai taantumaa.
Sijoittajalle nykytilanne aiheuttaa päänvaivaa alati hankalan ajoituksen osalta. Onko nyt oikea hetki lisätä osakesijoituksia osakkeiden hintojen ollessa alhaalla ja tuotto-odotusten poikkeuksellisen korkealla, vai vieläkö markkinoilla hinnoitellaan uusia mörköjä? Pidempiaikaiselle sijoittajalle vastausta voi, ja ehkä pitääkin, nykytilanteessa lähestyä inflaation kautta. Pörssiyhtiöiden tulosten ennakoidaan paranevan tämänhetkisten ennusteiden mukaan nykyistä inflaatiota nopeammin. Pörssiosakkeet siis tarjoavat inflaatiosuojaa. Tuottonäkymät ovat kohtalaisen hyvät inflaatio huomioidenkin ja selvästi kaikkia muita sijoitusluokkia paremmat.
Keskikesän lomakauden aikaan pörssiyhtiöt raportoivat vuoden alkupuoliskon lukunsa. Markkinoilla odotukset ovat pysyneet hyvinkin vakaina ja tavanomaiseen tapaansa yhtiöt onnistuvat lopulta ylittämään niille asetetut tavoitteet. Jos ja kun yritykset myös onnistuvat vakuuttamaan markkinat vähintäänkin ennakoidun mukaisesta kehityksestä loppuvuonna, voidaan markkinoilla vaihteeksi odottaa myönteistäkin kurssikehitystä. Sen sijaan laajemman trendikäänteen tueksi tarvitaan merkkejä inflaation rauhoittumisesta ja niitä ei vielä kesäkuukausina ole luvassa.
