Markkinakatsaus toukokuu 2023
Pankkikriisi jäi taustalle
Huhtikuun aikana markkinoiden pääteemaksi palasi inflaatio ja sen hidastumisen tahti. Kuun loppupuolella myös Q1-tuloskausi aiheutti yksittäisissä osakkeissa isojakin liikkeitä. Tärkeimpien ennakoivien indikaattoreiden mukaan talouskasvu on jatkunut palveluiden johdolla. Maaliskuun alkupuolella rahoitusmarkkinoita ravisteli ainakin toistaiseksi pienimuotoiseksi jäänyt pankkikriisi, kun Silicon Valley Bank ja Signature Bank ajautuivat umpikujaan, ja Credit Suisse päätyi UBS:n syliin sveitsiläisjärjestelyssä. Viranomaiset ja erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankki Fed saivat toimillaan markkinat rauhoitettua. Huhtikuun aikana välitön pankkikriisin uhka väistyi, vaikka yksittäisiin pankkeihin liittyviä uutisia on nähtykin.
Huhtikuussa osakkeet nousivat. Alueellisesti eurooppalaisosakkeet tuottivat parhaiten. Kehittyvien markkinoiden tuotot jäivät muita pääalueita heikommiksi. Korkosijoitusten puolella tuotot jäivät nollan tuntumaan, kun korkotason nousu jatkui, mikä painoi valtionlainojen tuottoja. Parhaat tuotot tarjosivat korkeariskiset (High Yield) yrityslainat, jotka hyötyivät, kun riskinottohalukkuus kasvoi maaliskuun puolivälin pankkiongelmien jälkeen.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.4.2023 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 1,3 % | 5,2 % | -2,5 % | 11,8 % | 9,0 % | 9,8 % |
| Kehittyneet maat | 1,7 % | 6,0 % | -1,4 % | 12,8 % | 10,1 % | 10,7 % |
| Suomi | 0,9 % | 1,2 % | 1,1 % | 12,6 % | 6,5 % | 11,6 % |
| Eurooppa | 3,2 % | 11,3 % | 7,1 % | 14,1 % | 6,5 % | 7,2 % |
| USA | 1,6 % | 5,3% | -3,1 % | 13,4 % | 12,7 % | 13,4 % |
| Japani | 0,0 % | 3,0 % | -0,3 % | 5,4 % | 3,1 % | 6,1 % |
| Kehittyvät maat | -1,8 % | -0,6 % | -10,7 % | 4,1 % | 0,8 % | 3,6 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | 0,5 % | 3,0 % | -2,9 % | -4,0 % | -0,8 % | 0,7 % |
| Eurooppa | 0,5 % | 3,3 % | -8,0 % | -5,5 % | -1,9 % | 1,2% |
| USA | 0,3 % | 0,9 % | -5,1 % | -5,4 % | 3,2% | 2,8 % |
| Kehittyvät maat | -0,8 % | -0,3 % | -4,1 % | 0,5 % | 2,8 % | 2,9 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 1,1 % | 2,5 % | -4,3 % | -2,6 % | -1,1 % | 0,9% |
| USA | 0,5 % | 2,3% | -4,7% | -5,3% | 3,6 % | 3,8 % |
| Kehittyvät maat | 0,0 % | -0,3 % | -3,2 % | 1,3 % | 3,9 % | 4,8 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,4 % | 3,3% | 0,3 % | 2,8 % | 0,8 % | 2,5 % |
| USA | 0,7 % | 1,2 % | -3,5 % | 4,6 % | 5,0 % | 5,8 % |
| Kehittyvät maat | -1,2 % | -2,9 % | -7,6 % | 1,8 % | 0,2 % | 3,7 % |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät.
Eurooppalaisosakkeet ovat tuottaneet viimeisen kuuden kuukauden aikana selvästi paremmin, kuin muiden pääalueiden osakkeet.Loppuvuonna 2022 euroalueen taantumaa vuodelle 2023 pidettiin lähes varmana, mutta Kiinan avautumisen ja odotettua paremman energiatilanteen ansiosta euroalueen talous on pitänyt pintansa. Lisäksi on hyvä muistaa, että monet eurooppalaisyhtiöt toimivat täysin globaaleilla markkinoilla. Ranskan yleisindeksi CAC40 saavutti huhtikuun aikana uuden kaikkien aikojen huippunsa, kun luksusbrändeistään tunnettu LVMH yllätti positiivisesti Q1:n myyntiluvuillaan. Tunnettu britti-indeksi FTSE100 teki uuden ennätyksen helmikuussa, ja Saksan Dax-indeksikään ei ole kaukana huipuistaan.
Huhtikuun loppupuolella Q1-tuloskausi valtasi otsikot. Tuloskauden alku Yhdysvalloissa on sujunut hieman paremmin kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin, kun noin 25 % yhtiöistä on raportoinut. Tavallista isompi joukko on raportoinut tuloksensa yli odotusten, ja keskimääräinen positiivinen tulosyllätys on ollut isompi kuin yleensä. Yksi selittävä tekijä on se, että alkuvuoden aikana tuloskasvuodotuksia on laskettu. Euroopassa tuloskausi on vasta alussa, mutta alku on ollut laskeneisiin odotuksiin verrattuna melko lupaava. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on alle historiallisen keskiarvon, kun eteenpäin katsova p/e-luku on alle 13. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa, kun eteenpäin katsova p/e-luku on noin 18. Markkinoiden odotukset vuoden 2023 tuloskasvusta Yhdysvalloissa ovat laskeneet viime vuoden lopun noin on 5 %:sta nykyiseen noin 1 %:iin. Euroopassa tuloskasvuodotukset ovat myös lähellä nollaa tänä vuonna, mutta on hyvä muistaa, että vuonna 2022 Euroopassa tuloskasvu oli energiayhtiöiden johdolla poikkeuksellisen vahvaa.
Suhdannekuva.
Kiinan ennakoivien indikaattoreiden ja Q1-talouskasvun perusteella Kiinan talous on elpymässä pandemia-ajasta aiempia odotuksia nopeammin. Tämä vaikuttaa moniin eurooppalaisiin yhtiöihin suoraan, ja säteilee myös Kaakkois-Aasiaan laajemminkin. Hyvä myös muistaa, että ennakoivat talousindikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit, ovat yllättäneet ylöspäin palveluiden osalta myös Yhdysvalloissa ja euroalueella. Vaikka teollisuuden ostopäällikköindeksien mukaan näkymät ovat heikentyneet, taantuman riski on pysynyt maltillisena.
Sijoitusmarkkinoiden kannalta työmarkkinoiden ja talouskasvun odotettua parempi kehitys on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Työmarkkinoiden vahvuus tukee kuluttajia, yrityksiä ja taloutta ylipäätään, mutta samaan aikaan se pitää inflaatiopaineita koholla. Toukokuun alussa sekä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ja EKP pitävät korkokokouksensa. Markkinoiden odotuksissa on, että Fedin toukokuussa mahdollisesti tekemä nosto olisi tämän syklin viimeinen. EKP:lla on tarpeita kiristää hieman enemmän, koska euroalueen pohjainflaatio on ollut vielä liian korkealla. Keskuspankit tasapainoilevat rahoitusmarkkinoiden vakauden ja hintavakauden välillä. Viimeisen vuoden aikana toteutettu korkojennostosykli on ollut nopea, ja korot ovat nousseet reippainta vauhtia sitten 1980-luvun alun. Maaliskuun alussa koettu minipankkikriisi oli hyvä muistutus myös keskuspankeille, että kiristäminen voi tuoda yllättäviä seurauksia. Markkinoilla pohditaan nyt erityisesti velkarahaa aktiivisesti hyödyntävän kiinteistösektorin riskejä.
Korkomarkkinat.
Odotukset keskuspankkien kiristyssyklin huipuista ovat huhtikuun aikana palautuneet lähelle maaliskuun alkupuolen minipankkikriisiä edeltäneitä tasoja. Huhtikuun aikana pankkikriisin leviämisen uhka laski, ja markkinoiden huomion keskipisteeseen palasi inflaatio. EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkojaan vielä noin kolme kertaa, kun Fedin odotetaan nostavan vastaavaansa enää yhden kerran toukokuun alun kokouksessaan. Molemmat keskuspankit ovat kuitenkin riippuvaisia taloudellisen tilanteen kehittymisestä, joten odotukset voivat muuttua. Erityishuomiota saavat inflaatioluvut. Maaliskuun kokouksessaan EKP ohjeisti, että ”korkopäätöksissä otetaan huomioon, miten inflaation ennakoidaan kehittyvän taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatavien tietojen pohjalta”. Huhtikuun aikana korkotaso nousi euroalueella, mutta Yhdysvalloissa valtionlainojen korot pysyivät kuta kuinkin ennallaan. Viimeisen vuoden aikana toteutettu koronnostosykli on ollut niin nopea, että keskuspankit joutuvat entistä enemmän pohtimaan, etteivät kiristä liikaa. Nykyinflaatio on yli keskuspankkien tavoitteiden, mutta keskuspankkien täytyy myös miettiä, missä inflaatio on 6 tai 12 kuukauden päästä.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Talousuutiset täyttyvät usein negatiivisista asioista ja kriiseistä, joten on hyvä myös huomioida myönteiset asiat. Viime syksynä eurooppalainen energiakriisi ja maaliskuun alkupuolen pankkikriisi pudottivat osakekursseja, mutta epävarmuuden laskettua osakekurssit ovat palanneet nousu-uralle, ja monet laajat osakeindeksit ovat ainakin 12 kuukauden huippujensa tuntumassa. Tulevaisuudessakin kriisejä tulee ja menee, mutta liiallinen pessimismi ei yleensä kannata, vaan parhaaseen lopputulokseen päästään pysymällä omassa sijoitussuunnitelmassa.
Mitä on hajautushyöty? Jos talouskasvu hidastuu liikaa ja työllisyys heikentyy, osakemarkkinat voivat kärsiä. Siinä tapauksessa keskuspankeilla on tilaa ottaa askeleita vähemmän kireään suuntaan, mikä vastaavasti tukisi korkosijoituksia ja erityisesti turvasatamina pidettyjä valtionlainoja. Vuonna 2022 todistimme hajautetun (60/40) salkun yhden heikoimmista skenaarioista, kun reippaasti noussut inflaatio pakotti keskuspankit kiristämään voimakkaasti. Sekä joukkolainamarkkinat että osakemarkkinat kärsivät. Huhtikuun 2023 lopussa keskuspankkien ohjauskorot ovat nostettu tasoille, joilta niitä voidaan tarvittaessa myös laskea, jos inflaation maltillistuminen jatkuu. Inflaatiokehitys onkin keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio on ollut yhä liian korkealla, mutta se hidastuu, vaikka euroalueen pohjainflaation aiheuttaakin huolta. Positiivinen skenaario olisi, jos taantumalta vältyttäisiin ja inflaatio laantuisi. Tämä on myös mahdollista.
