Markkinakatsaus marraskuu 2026
KASVUA TALOUDESSA, EPÄILYKSIÄ MARKKINOILLA
- Lokakuussa talouskasvu jatkui ja yritysten tulokset paranivat, mutta osakemarkkinoilla aiemmat tuottoveturit menettivät vauhtiaan.
- Yhdysvalloissa suurten teknologiayhtiöiden lasku painoi osakeindeksit miinukselle, vaikka valtaosa osakkeista nousi.
- Euroopassa kehitys oli kaksijakoista: suuret yhtiöt jäivät muun markkinan jälkeen, Japanissa osakekurssit laskivat.
- Korkomarkkinoilla syyskuun nousu vaihtui laskuun. Yhdysvaltain ja Saksan pitkät valtionlainakorot laskivat, mutta Ranskassa ne nousivat. Keskuspankit pitivät ohjauskorot ennallaan.
- Öljyn hinta nousi lähes 14 prosenttia ja lisäsi inflaatiohuolia. Euro heikkeni dollaria vastaan noin 1,6 prosenttia, mikä hyödytti suojaamattomia dollarimääräisiä sijoituksia.
- Lokakuun kurssiliikkeistä huolimatta sijoittamisen taloudelliset lähtökohdat ovat edelleen monilta osin hyvät. Talous kasvaa, yritysten tulokset ovat vahvoja ja korkosijoituksista saa aiempia matalien korkojen vuosia parempaa juoksevaa tuottoa
Maailmantalous jatkoi kasvuaan, vaikka inflaatio ja energian kallistuminen lisäsivät epävarmuutta. Yhdysvalloissa talouskasvu vahvistui kolmannella neljänneksellä 3,4 prosentin vuosivauhtiin edellisen neljänneksen 2,2 prosentista. Kasvua tukivat kotitalouksien kulutus ja yritysten investoinnit. Talouden hyvä vire on näkynyt myös yritysten tuloksissa, mikä on tärkeä tuki osakemarkkinoille.
Euroalueella kasvu jatkui Yhdysvaltoja hitaampana. Talous kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun edellisellä neljänneksellä kasvua kertyi 0,6 prosenttia. Maiden väliset erot olivat edelleen suuria: Saksassa talous kasvoi hieman, mutta Ranskassa tuotanto supistui. Euroalueen talous ei siis ole pysähtynyt, mutta kasvu on selvästi Yhdysvaltoja hitaampaa.
Inflaatio teki talouskuvasta ristiriitaisemman. Euroalueen hintojen nousu kiihtyi syyskuussa 3,8 prosenttiin ja energian hinnat olivat lähes 19 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Lokakuussa öljyn hinta nousi edelleen. Energian kallistuminen vähentää kotitalouksien ostovoimaa ja nostaa yritysten kustannuksia. Sijoittajan kannalta keskeistä on, jääkö hintojen nousu energiaan vai alkaako se näkyä laajemmin muiden tuotteiden ja palvelujen hinnoissa. Jälkimmäisessä tapauksessa inflaation hidastuminen voi viedä odotettua kauemmin.
Yhdysvaltain, euroalueen ja Japanin keskuspankit pitivät lokakuussa ohjauskorot ennallaan. Niiden tilanteet olivat kuitenkin erilaiset. Yhdysvalloissa vahva talouskasvu vähensi tarvetta keventää rahapolitiikkaa, euroalueella energian kallistuminen vaikeutti inflaationäkymien arviointia ja Japanissa pohdittiin mahdollisten lisäkorotusten ajoitusta.
Talouskasvun jatkuminen on sijoittajalle myönteinen lähtökohta, mutta inflaation kehitys vaikuttaa siihen, kuinka paljon liikkumavaraa keskuspankeilla on tulevissa korkopäätöksissään.
Korkomarkkinoilla syyskuun nousu vaihtui laskuun
Syyskuussa pitkät valtionlainakorot nousivat inflaatiohuolien ja valtioiden kasvavien rahoitustarpeiden vuoksi. Lokakuussa suunta vaihtui, vaikka inflaatiopaineet eivät olleet hellittäneet eivätkä keskuspankit muuttaneet ohjauskorkojaan. Yhdysvaltain kymmenvuotisen valtionlainan korko laski kuukaudessa noin 38 korkopistettä 4,9 prosenttiin ja Saksan vastaava korko 26 korkopistettä 3,3 prosenttiin.
Käänne muistutti siitä, etteivät pitkät korot seuraa suoraan keskuspankkien päätöksiä tai viimeisimpiä inflaatiolukuja. Niihin vaikuttavat myös odotukset talouden tulevasta kehityksestä ja sijoittajien suhtautuminen riskeihin. Lokakuussa geopoliittinen epävarmuus ja osakemarkkinoiden loppukuun kurssilaskut lisäsivät turvallisina pidettyjen valtionlainojen kysyntää. Kun lainojen hinnat nousivat, niiden markkinakorot laskivat.
Kaikkialla korot eivät kuitenkaan laskeneet. Ranskan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi noin 12 korkopistettä lähes viiteen prosenttiin. Samalla Saksan korko laski, joten maiden välinen korkoero kasvoi noin 1,7 prosenttiyksikköön. Ranskan julkisen talouden alijäämät ja poliittinen epävarmuus lisäsivät huolia maan velanhoitokyvystä. Vaikka molemmat maat lainaavat rahaa samassa valuutassa, sijoittajat arvioivat niiden riskejä eri tavoin. Euroalueen valtionlainojen välillä voi siten olla huomattavia eroja.
Viime vuosina valtionlainojen kykyä hajauttaa osakesijoitusten riskiä on kyseenalaistettu. Inflaation kiihtyessä osakkeiden ja valtionlainojen arvot ovat ajoittain laskeneet samanaikaisesti. Lokakuussa nähtiin kuitenkin muistutus valtionlainojen perinteisestä tehtävästä: osakemarkkinoiden epävarmuuden lisääntyessä laadukkaiden valtionlainojen korot laskivat ja niiden arvot nousivat.
Myös aiempaa korkeampi korkotaso on parantanut korkosijoitusten lähtökohtia. Korkeampi juokseva tuotto tarjoaa puskuria mahdollisia arvonlaskuja vastaan. Se ei poista korkoriskiä, mutta vähentää kokonaistuoton riippuvuutta korkojen laskusta.
Valtionlainojen merkitys sijoitussalkussa perustuu siten kahteen tekijään: niiden tarjoamaan korkotuottoon ja mahdollisuuteen tasapainottaa osakesijoitusten riskiä. Hajautushyöty ei kuitenkaan ole samanlainen kaikissa markkinatilanteissa. Inflaation kiihtyminen voi painaa sekä osakkeita että korkosijoituksia, kun taas talouskasvuun liittyvä epävarmuus voi tukea laadukkaiden valtionlainojen arvoa.
Osakemarkkinoilla vetovastuu vaihtui
Lokakuussa Yhdysvaltain osakemarkkinoilla nähtiin kiinnostava muutos. Suurten teknologiayhtiöiden kurssit laskivat, mutta muu osakemarkkina kehittyi huomattavasti paremmin. S&P 500-indeksi päätyi 0,9 prosenttia miinukselle, vaikka yli 70 prosenttia indeksin osakkeista nousi ja yhdeksän sen yhdestätoista toimialasta tuotti positiivisesti. Vuoden alusta S&P 500 oli edelleen 10,7 prosenttia plussalla.
Ero näkyi selvästi myös indeksien tuotoissa. Markkina-arvopainotettu S&P 500 laski 0,9 prosenttia, mutta samat yhtiöt yhtä suurilla painoilla sisältävä indeksi nousi 4,9 prosenttia. Lähes kuuden prosenttiyksikön ero oli suurin sitten huhtikuun 2009. Suurten teknologiayhtiöiden lasku vaikutti siis voimakkaasti koko indeksin kehitykseen, vaikka suurin osa osakkeista nousi.
Markkina-arvopainotuksen ansiosta sijoittajat ovat myös hyötyneet suurten menestyjien kasvusta. Kun yhtiön markkina-arvo nousee, sen paino indeksissä kasvaa. Tätä ilmiötä kuvaa hyvin Hendrik Bessembinderin vuonna 2026 julkaisema tutkimus Yhdysvaltain osakemarkkinoiden sadan vuoden historiasta. Vain 46 yhtiötä vastasi puolesta osakemarkkinoiden tuottamasta nettovarallisuuden lisäyksestä vuosina 1926–2025, kun tuotosta vähennetään lyhyiden valtionlainojen tuottoa vastaava osuus. Lokakuun kehitys muistutti samalla, että suurten yhtiöiden kasvanut paino lisää niiden vaikutusta indeksin tuottoon myös kurssien laskiessa.
Yritysten tuloskunto on kuitenkin pysynyt vahvana. Lokakuun lopussa S&P 500-yhtiöiden kolmannen neljänneksen tulosten arvioitiin kasvaneen 30,2 prosenttia edellisvuodesta. Tuloskasvua odotettiin kaikilla yhdellätoista toimialalla. Valtaosa tuloksensa julkaisseista yrityksistä ylitti analyytikoiden ennusteet, mutta tulosylitykset jäivät keskimäärin aiempaa pienemmiksi. Hyviä tuloksia siis saatiin, mutta ne eivät enää yllättäneet sijoittajia yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Sijoittajien huomio onkin siirtynyt siihen, kuinka pitkään vahva tuloskasvu voi jatkua. Erityisesti suurten teknologiayhtiöiden kohdalla kysymys liittyy tekoälyinvestointeihin. Datakeskuksiin ja laskentakapasiteettiin käytetään valtavia summia. Investoinnit kasvattavat alan yritysten myyntiä, mutta samalla sijoittajat arvioivat, milloin niihin käytetty raha alkaa näkyä riittävinä voittoina ja kassavirtana.
Kasvuyhtiöiden arvostukset eivät myöskään ole enää aiemmilla huipputasoillaan. Syyskuun lopussa Nasdaq 100 -indeksin ennakoiva tuloskerroin oli noin 14 prosenttia ja S&P 500 teknologiasektorin noin 21 prosenttia vuoden 2026 huippuja alempana. Vahva tuloskasvu on osaltaan laskenut arvostuskertoimia. Se ei kuitenkaan vielä kerro, ovatko osakkeet edullisia. Arvostukset perustuvat tuleviin tulosennusteisiin, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta.
Tässä on myös selitys sille, miksi hyvät tulokset ja laskevat osakekurssit eivät ole ristiriidassa. Osakkeiden hinnoissa on jo odotuksia tulevasta menestyksestä. Jos sijoittajien käsitys kasvun vauhdista tai kannattavuudesta muuttuu, kurssit voivat liikkua voimakkaasti, vaikka yritysten tulokset jatkaisivat paranemistaan. Lokakuussa epävarmuus kohdistui ennen kaikkea siihen, kuinka kestävällä pohjalla nykyinen vahva tuloskasvu on.
Suunnitelmallisesti eteenpäin
Lokakuun kurssiliikkeistä huolimatta sijoittamisen taloudelliset lähtökohdat ovat edelleen monilta osin hyvät. Talous kasvaa, yritysten tulokset ovat vahvoja ja korkosijoituksista saa aiempia matalien korkojen vuosia parempaa juoksevaa tuottoa. Epävarmuutta aiheuttavat erityisesti suurten teknologiayhtiöiden tulevat tulokset. Tekoälyyn investoidaan valtavasti, mutta sijoittajat pohtivat, kuinka kannattaviksi investoinnit lopulta osoittautuvat ja kuinka paljon tulevaa menestystä osakkeiden hintoihin on jo sisällytetty. Odotusten muuttuessa kurssit voivat heilua voimakkaasti, vaikka yritysten liiketoiminta jatkaisi kasvuaan.
Markkinoiden vaihtelu koettelee myös sijoittajan harkintakykyä. Pitkän nousun aikana riskit saattavat jäädä taka-alalle, kun taas laskun jälkeen ne tuntuvat helposti aiempaa suuremmilta. Kurssiliikkeet eivät kuitenkaan yksin kerro, ovatko sijoitusten tulevaisuudennäkymät muuttuneet. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan sijoitusten taloudellisissa perusteissa tapahtuneet muutokset ja markkinoiden liikkeiden herättämät tunteet.
Sijoittamisen lähtökohtana ovat sijoittajan omat tavoitteet, sijoitusaika ja riskinkantokyky. Jos nämä eivät ole muuttuneet, yksittäinen heikko kuukausi ei yleensä anna aihetta muuttaa sijoitusstrategiaa. Johdonmukainen sijoittaminen ei silti ole passiivista. Markkinoiden muuttuessa myös sijoitusten tuotto-odotukset, riskit ja painotukset salkussa muuttuvat. Siksi salkun rakennetta on arvioitava säännöllisesti ja tarvittaessa tasapainotettava, jotta sen riskitaso ja tuottoedellytykset pysyvät sijoittajan tavoitteiden mukaisina.
Tasapainottamisella on tärkeä tehtävä erityisesti silloin, kun eri sijoitusten tuotot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Voimakkaasti nousseiden sijoitusten painot voivat kasvaa suunniteltua suuremmiksi ja samalla lisätä salkun keskittymäriskiä. Tasapainottamalla sijoitusten painoja voidaan palauttaa lähemmäs tavoiteltua rakennetta. Päätöksissä on kuitenkin huomioitava myös sijoitusten muuttuneet tuotto-odotukset ja riskit. Tasapainottamisen tarkoituksena ei ole ennustaa markkinoiden seuraavaa liikettä, vaan huolehtia siitä, että salkku palvelee sijoittajan tavoitteita myös markkinoiden muuttuessa.





