Markkinakatsaus huhtikuu 2023

Keskuspankit tasapainoilevat

Maaliskuun alussa talouskasvu vaikutti jatkuvan ennakoitua vahvempana työmarkkinoiden ja palvelusektorin johdolla, ja samaan aikaan inflaatiopaineiden arvioitiin olevan ennakoitua sitkeämpiä. Tätä korosti myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin puheenjohtaja Powell senaatissa pitämässään puheessaan 7.3.2023. Vain päivää myöhemmin tilanne markkinoilla kuitenkin muuttui dramaattisesti, kun Silicon Valley Bankin (SVB) kaatuminen alkoi. Viikkoa myöhemmin Credit Suisse (CS) päätyi sveitsiläisjärjestelyssä UBS:n syliin. Yksittäisten pankkien vaikeudet saivat koko globaalin pankkisektorin laskuun, kun epäluottamus levisi. Samalla myös keskuspankkien koronnosto-odotukset laskivat ja korot laskivat, kun sijoittajat hakeutuivat turvallisiin valtionlainoihin. Markkinoilla koettiin klassinen hajautushyödyn paluu. Markkinaturbulenssin kultareunus onkin ollut korkotason laskun tuomat valtionlainojen tuotot, ja keskuspankkien koronnosto-odotuksien lasku. Esimerkiksi 12 kuukauden Euribor teki maaliskuussa kaksi ennätyssuurta päivälaskua. Maaliskuussa globaalisti osakkeet päätyivät vahvan loppukuun ansiosta lopulta pieneen nousuun, mikä voi olla hieman yllättävää, varsinkin kun sen suhteuttaa pankkiongelmien aiheuttamien uutisotsikoiden määrään. Euroopan tuotot jäivät alueen painavan pankkisektorin painamana muita pääalueita hieman heikommiksi. Lisäksi eurooppalaisosakkeet olivat nousseet muita enemmän viime kuukausien aikana. Japanin osakkeet tuottivat parhaiten. Korkosijoitusten puolella turvalliset valtionlainat tuottivat eniten. Epävarmuuden kasvu toi turvasatamakysyntää, ja odotukset keskuspankkien kiristämistoimista laskivat. Korkeariskisten (High Yield) lainojen tuottoja painoi epävarmuuden kasvu. 

  

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.3.2023
OSAKKEET1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma kaikki0,6 %5,4 %-5,2 %15,8 %9,6 %9,9 %
Kehittyneet maat0,6 %5,8 %-4,8 %16,8 %10,7 %10,7 %
Suomi-3,0 %1,1 %1,7 %16,8 %7,6 %11,9 %
Eurooppa-0,1 %8,6 %3,8 %15,4 %7,0 %7,1 %
USA1,0 %5,7%-6,7 %18,4 %13,3 %13,4 %
Japani1,5 %4,3 %-2,9 %7,8 %3,8 %6,8 %
Kehittyvät maat0,6 %2,1 %-8,5 %8,2 %1,6 %3,7 %
VALTIONLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma2,6 %2,8 %-5,6 %-3,9 %-1,0 %0,8 %
Eurooppa2,8 %3,3 %-11,5 %-5,5 %-2,0 %1,5%
USA1,2 %1,7 %-3,4 %-4,9 %3,5 %2,7 %
Kehittyvät maat0,1 %1,0 %-1,7 %1,9 %3,1 %3,0 %
YRITYSLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa1,0 %1,8 %-7,5 %-1,6 %-1,2 %1,0%
USA1,9 %3,2%-5,9%-4,0%3,8 %3,7 %
Kehittyvät maat-1,6 %0,4 %0,7 %2,9 %4,3 %4,7 %
RISKILAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa0,2 %3,0%-2,7 %4,8 %0,8 %2,6 %
USA-1,3 %1,9 %-1,3 %6,2 %5,6 %5,8 %
Kehittyvät maat-2,8 %-0,9 %-5,8 %3,2 %0,6 %3,9 %

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA

Pörssinäkymät.

Korkotason heilahdukset heijastuivat myös osakemarkkinoille. Viimeisen vuoden aikana nähty korkotason nousu on kohdellut eri sektoreiden yhtiöitä eri tavoin. Vaikka maaliskuun alussa tiettyjen pankkien (mm. SVB, CS) vaikeudet nostivat pelkoja, pankit lähtökohtaisesti hyötyvät nousseesta korkotasosta, kun taas kasvuyhtiöt ja velkaiset yhtiöt eri sektoreilla kärsivät. Maaliskuun aikana nähty korkotason voimakas lasku voi muuttaa tätä asetelmaa.

Monet laajat eurooppalaisindeksit olivat lähellä 12 kuukauden huippujaan maaliskuun alussa. Tunnettu britti-indeksi FTSE100 saavutti helmikuun puolivälissä jopa uudet kaikkien aikojen huiput rahoitus-, energia -ja kaivosyhtiöiden johdolla. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on alle historiallisen keskiarvon, kun eteenpäin katsova p/e-luku on alle 13. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa, kun eteenpäin katsova p/e-luku on noin 17-18. Markkinoiden odotukset vuoden 2023 tuloskasvusta Yhdysvalloissa ovat laskeneet viime vuoden lopun noin on 5 %:sta nykyiseen noin 2 %:iin.

Huhtikuun loppupuolella suurin osa pörssiyhtiöistä julkaisee Q1-tulosraporttinsa, jonka yhteydessä usein annetaan ohjeistuksia ja tarkennetaan loppuvuoden näkymiä. Tällä tuloskaudella mielenkiinto kohdistuu erityisesti siihen, kuinka hyvin nousevia kustannuksia on onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin. Lisäksi Kiinan talouden avautumisen vaikutukset siellä toimiville yhtiöille kiinnostavat. Yleisesti pörssiyhtiöiden tuloskunto on pysynyt toistaiseksi vahvana.  Korkojen nousu tuo luonnollisesti nousevia korkokuluja, mutta korkeampi inflaatio ei tarkoita automaattisesti huonoja aikoja yhtiöille. Osakkeet tarjoavat myös suojaa inflaatiolta. Toistaiseksi osakemarkkinat ovat ottaneet nousseet korot ja odotukset keskuspankkien kiristämisestä varsin rauhallisesti vastaan. 

Suhdannekuva.

Kiinan ostopäällikköindeksien perusteella Kiinan talous on elpymässä pandemia-ajasta aiempia odotuksia nopeammin. Tämä vaikuttaa moniin eurooppalaisiin yhtiöihin suoraan, ja säteilee myös Kaakkois-Aasiaan laajemminkin. Hyvä myös muistaa, että ennakoivat talousindikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit, ovat yllättäneet ylöspäin erityisesti palveluiden osalta myös Yhdysvalloissa ja euroalueella. Vaikka teollisuuden näkymien parantuminen on ollut vaisua, taantuman riski Euroopassa ja Yhdysvalloissa on laskenut. Sijoitusmarkkinoiden kannalta työmarkkinoiden ja talouskasvun odotettua parempi kehitys on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Työmarkkinoiden vahvuus tukee kuluttajia, yrityksiä ja taloutta ylipäätään, mutta samaan aikaan se pitää inflaatiopaineita koholla. Keskuspankit tasapainoilevat rahoitusmarkkinoiden vakauden ja hintavakauden välillä. Viimeisen vuoden aikana toteutettu korkojennostosykli on ollut nopea, ja korot ovat nousseet reippainta vauhtia sitten 1980-luvun alun.  Maaliskuun alussa koettu minipankkikriisi oli hyvä muistutus myös keskuspankeille, että kiristäminen voi tuoda yllättäviä seurauksia. Kiinan kansankongressin maaliskuun alkupuolella julkaisema kasvutavoite vuodelle 2023 on ”vain” 5,0 %. Ennakko-odotukset markkinoilla olivat 5–6% eli Kiinan tavoite on markkinaodotusten alareunalla. Markkinoiden tulkinta oli, että Kiina halusi asettaa tavoitteen, jonka se realistisesti saavuttaa ja toisaalta Kiina ei aio toimittaa niin paljon raha -ja finanssipoliittista elvytystä kuin kovemman tavoitteen kanssa. Tämä on globaalille kasvulle hieman negatiivista, mutta globaalien inflaatiopaineiden kannalta myönteistä, varsinkin jos tulevat taloudet tukitoimet olisivat maltillisia. Euroopan kasvunäkymä on viime aikoina parantunut myös energiakriisin väistyttyä ainakin tämän talven ja kevään osalta. 

Korkomarkkinat.

Odotukset keskuspankkien kiristyssyklin huipuista ovat siirtyneet reippaasti alaspäin Silicon Valley Bankin kaatumisesta alkaneen turbulenssin aikana.  Maaliskuun kokouksissaan keskuspankit EKP ja Fed nostivat vielä ohjauskorkojaan, mutta niiden viesti muuten oli kyyhkymäiseen eli vähemmän kiristävään suuntaan. EKP nosti korkojaan 0,50 %-yksiköllä eli talletuskorko on nyt 3,00 % ja perusrahoitusoperaatioiden korko 3,50 %.  Noston suuruus oli se, mitä EKP oli ohjeistanut jo helmikuun alussa ja EKP vakuutti, että ”EKP:n neuvosto on perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta ja ryhtyy tarvittaessa toimiin varmistaakseen hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella.” Jatkosta EKP ohjeisti, että ”korkopäätöksissä otetaan huomioon, miten inflaation ennakoidaan kehittyvän taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatavien tietojen pohjalta”.  

Fed nosti ohjauskorkoaan 0,25 %-yksiköllä tasolle 4,75–5,00 %, ja pääjohtaja Powell totesi, että viimeaikaiset pankkisektorin tapahtumat kiristänevät rahoitusolosuhteita ja sitä kautta hillitsevät myös kasvua ja inflaatiota. Fed muutti tiedotteen tekstiään edellisestä kokouksesta siten, että jatkossa koronnostoja punnitaan entistä tarkemmin. Markkinoiden tulkinta oli, että Fed teki varovaisen pienen noston, ja koronnostosykli on päättymässä.  

Maaliskuun aikana korkomarkkinoiden liikkeet ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Maaliskuun alussa Saksan 10-vuotisen lainan korko oli yli 2,75 %:n. Kun Credit Suisse -järjestelyn epävarmuus loi kysyntää turvasatamiin, korko kävi alimmallaan alle 2 %:ssa. Yhdysvaltojen 2-vuotisen valtionlainan koron vaihteluväli oli maaliskuun aikana 3,60 % – 5,08 %. Taustalla hinnoittelu keskuspankkien koronnostojen suhteen on elänyt paljon, koska keskuspankit tasapainoilevat rahoitusmarkkinoiden vakauden eli pankkikriisin välttämisen ja hintavakauden välillä. Liialliset kiristämistoimet voisivat vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden, mutta inflaatio-ongelmaa ei toisaalta ole vielä selätetty.

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Inflaatiokehitys on keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio oli yhä liian korkealla, mutta se hidastuu, vaikka euroalueen pohjainflaation kehitys vaatineekin EKP:ltä vielä lisäkiristyksiä. Helmi-maaliskuussa julkaistut inflaatioluvut olivat hyvä muistutus siitä, että inflaation saaminen keskuspankkien tavoitetasoille voi olla pitkä prosessi.  Markkinoiden odotuksissa oli maaliskuun lopussa, että Fed nostaisi korkeintaan yhden kerran ohjauskorkoaan tässä koronnostosyklissä. EKP:lla on tarpeita kiristää hieman enemmän, mutta odotukset ovat viime viikkoina liikkuneet paljon. EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 3,50 %:ssa. Lisänostot eivät välttämättä kuitenkaan johda enää pitkien markkinakorkojen merkittävään nousuun, jos inflaation hidastumisesta saadaan lisää viitteitä.  Seuraavat Fedin ja EKP:n korkokokoukset pidetään 3.5. ja 4.5., ja paljon ehtii tapahtua ennen niitä. Markkinatunnelmien jatkon kannalta avain löytyykin edelleen inflaation laantumisesta. Positiivinen skenaario olisi, jos kasvunäkymän paraneminen jatkuisi ja inflaatio laantuisi. Tämä on myös mahdollista.

Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana sijoitusmarkkinoilla on jouduttu punnitsemaan toinen toistaan suurempia uhkakuvia (eurokriisi 2012-2013, Brexit ja prosessi 2016-2020, Trumpin valinta 2016, USA/Kiina -kauppasota 2018-2020, Covid19-pandemia 2020-2022, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022-, inflaatio ja keskuspankkien kiristämissykli 2022-2023). Markkinoiden kannalta iso kysymys on, päättääkö nyt käsillä oleva pankkikriisin uhka keskuspankkien kiristämissyklin. Markkinoiden silmissä USA/Kiina-kauppasota päättyi Covid19-pandemiaan, ja pandemia päättyi Venäjän hyökkäykseen. Sekä kauppasota että pandemia jatkuivat taustalla, mutta ne eivät enää nousseet etusivuille, kun uudet teemat valtasivat otsikot. Hyvä myös muistaa, että sijoitusmarkkinoiden tuotot ovat olleet varsin hyviä viimeisen 10 vuoden aikana toteutuneisiin uhkakuviin nähden. Markkinat sopeutuvat.

Korkosijoituksissa on edelleen pakkautuneena potentiaalia hyviin tuottoihin. Tuotto-oletukset ovat tasoilla, jollaisia ei ole nähty vuosikausiin. Osakkeita ei kuitenkaan kannata unohtaa. Yritysten kustannukset ovat nousseet, mutta lopputuotteiden hintoja on onnistuttu nostamaan myös. Lisäksi historiassa pitkällä aikavälillä osakkeiden tuotto on ollut ylivertaista korkosijoituksiin verrattuna.