Sijoittajakirje syyskuu 2020
PÖRSSIEN KORONAKUOPPA KATETTU
Maailman osakemarkkinoilla elokuu oli vahva. Osakekurssit kohosivat amerikkalaisissa pörsseissä peräti uusiin ennätyskorkeuksiinsa ja Wall Streetin vanavedessä myös muun maailman osakkeet toipuivat koronakriisiä edeltäville alkuvuoden tasoilleen. Pörssien näkökulmasta pandemian vaikutukset näyttävät selätetyiltä, vaikka loppukesän aikana länsimaissa on nähty virusepidemian toinen aalto. Markkinoilla kurssijuhlaa perustellaan talouden elpymisellä kevään jyrkän syöksyn jäljiltä ja elpymisen mukanaan tuomilla näkymillä pörssiyhtiöiden paranevista tuloksista.
Talouden piristyminen kevään ensimmäisen koronakriisin jälkeen osoittautuikin markkinoiden toiveiden mukaiseksi. Heti rajoituksia purettaessa kuluttajat palasivat ostosten pariin innokkaasti ja samalla elinkeinoelämän näkymät elpyivät. Euroopassa kulutusinto äityi kasvuksi jopa viime vuoteen verrattuna ihmisten vapauduttua rajoitusten kahleista. Yhdysvalloissa puolestaan teollisuuden näkymät kirkastuivat ennakoimaan vankkaa noususuhdannetta ja Kiinassa talouskasvun voitiin tulkita palanneen jo ainakin lähes epidemiaa edeltävälle tasolleen.
Loppukesän aikana talouden mittareista on kuitenkin luettavissa lisääntyvää varovaisuutta. Erityisesti Euroopassa uudelleen pulpahtaneet tautiryöpsähdykset ovat himmentäneet yritysten tulevaisuudenuskoa, ja Yhdysvalloissa puolestaan kuluttajien mielialat ovat pysyneet haaleina toisen tautiaallon sekä elokuun alussa päättyneiden taloudellisten tukitoimien takia. Markkinoilla toivoa ei kuitenkaan olla menetetty, vaan sijoittajien parissa parempien taloudellisten aikojen odotetaan yhä olevan edessäpäin.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.08.2020 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 5,0% | -1,3% | 7,3% | 8,8% | 8,8% | 10,6% |
| Kehittyneet maat | 5,5% | -1,1% | 7,5% | 9,6% | 9,0% | 11,4% |
| Suomi | 6,3% | 6,0% | 16,1% | 6,5% | 9,4% | 9,1% |
| Eurooppa | 2,9% | -11,5% | -2,9% | 1,4% | 2,6% | 6,4% |
| USA | 6,2% | 4,2% | 13,3% | 14,2% | 12,5% | 15,3% |
| Japani | 6,4% | -7,7% | 1,4% | 4,1% | 4,4% | 7,2% |
| Kehittyvät maat | 1,1% | -5,7% | 5,4% | 2,6% | 7,2% | 4,4% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -1,3% | 0,8% | -3,3% | 3,5% | 2,8% | 3,2% |
| Eurooppa | -1,2% | 3,5% | -1,4% | 5,1% | 4,4% | 5,4% |
| USA | -2,4% | 7,5% | 2,2% | 7,0% | 3,9% | 5,1% |
| Kehittyvät maat | 0,1% | -5,4% | -4,6% | 2,7% | 4,1% | 6,1% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,0% | 0,4% | -1,3% | 2,1% | 2,5% | 3,2% |
| USA | -2,3% | 0,3% | -1,1% | 6,2% | 4,8% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | -0,5% | -2,3% | -1,9% | 5,8% | 5,7% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 1,4% | -2,6% | -1,2% | 1,3% | 2,8% | 5,1% |
| USA | -0,1% | -6,5% | -5,8% | 3,6% | 3,7% | 6,5% |
| Kehittyvät maat | 0,8% | -4,8% | -1,1% | 4,1% | 6,0% | 9,0% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Kurssien vahvan nousun myötä osakemarkkinoilla on syyskuun alkuun tultaessa saavutettu tilanne, missä osakkeiden laskennalliset arvostustasot ovat nousseet keskimäärin korkeimmilleen sitten vuosituhannen vaihteen teknokuplan vuosien. Erityisen selvästi korkea hinnoittelu näkyy Wall Streetillä, missä keskiverto-osakkeesta maksetaan tällä haavaa jo 22-kertaisesti odotetun tulostason verran. Korkeat hinnoittelukertoimet ovat aiheellisesti kiinnittäneet talousmedian ja sijoittajien huomiota osakseen, koska mahdollinen hinnoittelukupla ei tunnetusti lupaa hyvää osakesijoittajan näkymille. Tämän hetken polttavin kysymys markkinoilla kuuluukin, että ovatko osakkeiden nykyhinnat perusteltavissa realistisilla odotuksilla tulevasta kehityksestä vai onko kyseessä vain vaarallinen setelielvytyksen luoma illuusio, joka odottaa puhkeamistaan?
Osakkeista kannattaa maksaa korkeitakin hintoja, jos pörssiyhtiöiden tulokset kasvavat tulevaisuudessa nopeasti. Markkinoilla odotetaankin nyt tulosten vankkaa elpymistä kevään synkistä luvuistaan. Euroopassa tulokset tippuivat keväällä puoleen vuotta aiemmasta ja amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulokset notkahtivat liki kolmanneksella. Loppuvuoden aikana tulosten miinusmerkin ennakoidaan sulavan ja ensi vuoden alusta alkaen analyytikot ennakoivat keskimääräisten tulosten kääntyvän vuosivertailussa jo kasvuun, ja vieläpä vahvaan kasvuun. Loppukesän aikana tulosennusteissa ei tosin ole havaittu muutosta sen enempää positiiviseen kuin negatiiviseenkaan suuntaan, mutta mahdollisuus positiiviseen yllätykseenkin on olemassa.
Kesällä raportoitujen koronakevään osalta amerikkalaiset yritykset onnistuivat reippaasti yli 10 % parempiin tuloksiin analyytikoiden ennusteisiin verrattuna ja näin voi hyvinkin käydä jälleen syksyn osalta. Euroopassa sen sijaan analyytikoiden ennusteet näyttivät valitettavasti toteutuneen sellaisinaan, jopa hieman pelättyäkin heikompina. Suurin selitys eroavaan kehitykseen löytyy kahden mantereen erilaisesta toimialapainotuksesta. Yhdysvalloissa kriisin keskellä menestyivät suuret teknologiayhtiöt, kun taas eurooppalainen teollisuus ja palvelualat kärsivät rajoitustoimista voimakkaasti.
Toinen osakkeiden korkeaa arvostustasoa perusteleva tekijä on tietysti myös alhainen korkotaso. Koronakriisin myötä nykyisen nollaa hipovan korkotason odotetaan pysyvän muuttumattomana pitkälle tulevaisuuteen ja niinpä osakkeista kannattaa laskennallisesti maksaa korkeitakin hintoja, jos yhtiöiden positiivinen tuloskunto vain pitää pintansa. Historiallisesti tämä selitys näyttää kuitenkin olevan selvästi huterammalla pohjalla. Aiemmin vastaavaa selitystä on tarjottu mm. japanilaisosakkeiden taannoisiin korkeisiin arvostuskertoimiin, kunnes markkinoilla on jouduttu pettymään yhtiöiden heikkoon tuloskuntoon. Tulosnäkymät ja toteutunut tuloskehitys on lopulta se, mikä määrittää osakemarkkinoiden hinnoittelun mielekkyyden.
Suhdannekuva. Alkukesän talousluvut olivat markkinoille piristävää luettavaa synkän kevään jäljiltä. Kuten sijoittajien parissa ennakoitiin, käynnistyi talouden elpyminen pikatahtiin heti koronarajoituksista vapautumisen jälkeen. Yritysten luottamusmittarit toipuvat hieman hitaammin, mutta suunta kohti V-käyrän toista laitaa oli otettu. Kesän edetessä ja toisen tautiaallon puhjettua näkymät kuitenkin hieman himmenivät ja nimenomaisesti Euroopassa. Pelko uusista taloutta rajoittavista toimista ja kuluttajien ostoinnon hyytymisestä on ilmeinen. Yhdysvalloissa yritysten näkymät ovat pysyneet vahvempina, mutta kuluttajien parissa toiveet nopeasta elpymisestä eivät näytä enää yhtä varmoilta.
Kesän kääntyessä syksyksi talouden nousutoiveisiin onkin liitettävä varauma mahdollisesta aiemmin odotettua hitaammasta vauhdista. Jo kevään kriisin keskellä oli aavisteltavissa, että akuutin kriisin jälkeinen toipuminen kärsii eri maiden ja sektoreiden eritahtisuudesta. Nyt olemme saaneet havaintoja luottamuskyselyistä, että näin on myös käymässä. Hieman pidemmälle tähdättäessä nämä talouskasvun kammiovärinät kuitenkin jäävät vaikutuksiltaan vähäisiksi ja laajemman talouden toipuminen ylläpitää odotuksia kasvultaan positiivisesta tulevaisuudesta.
Positiivisimpia signaaleja talouden ripeämmästä kasvusta on saatu loppukesän aikaan amerikkalaisilta asuntomarkkinoilta. Asuntokaupan volyymi on ollut vahvassa kasvussa ja tämä kielii kuluttajien luottamuksesta enemmän kuin varsinaiset luottamuskyselyt. Asuntomarkkinat ovat nyt kohonneet parhaimpaan vauhtiinsa sitten finanssikriisin ja tämä buumi heijastuu myös rakennussektorille sekä laajemmin kulutuskysyntään. Myös Euroopassa kuluttajien ostohalut yllättivät vahvuudellaan ja niinpä kysynnän luoma imu vetää myös valmistavaa teollisuutta ylöspäin. Kuluttajien käyttäytymiseen liittyvä riski piilee vain siinä, että työmarkkinatilanne kääntyy huonompaan suuntaan.
Korkomarkkinat. Siinä missä osakkeet ovat jatkaneet nousutrendillään, on korkomarkkinoilla ollut hiljaista. Valtiolainakorot ovat suuressa kuvassa pysyneet lähellä pohjalukemiaan ja yrityslainamarkkinoilla hinnoittelu on palautunut koronakevättä edeltäneille tasoilleen. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka jatkuu odotusten mukaan kauas tulevaisuuteen eikä inflaatiokaan näytä uhkaavan markkinoiden rauhaa. Vai uhkaako sittenkin? Kriisin seurauksia korkoihin arvioineet ekonomistit ovat ennakoineet, että kriisin välittömänä seurauksena inflaatiopaineet alenevat, mahdollisesti jopa deflatorisiin lukemiin, mutta talouden toipuessa inflaatio nostaa päätään.
Yhdysvaltain Keskuspankki ilmoittikin keskuspankkiirien kesätapaamisen yhteydessä varautuvansa mahdolliseen inflaation nousuun joustavalla politiikalla. Fedin mukaan sen ei tarvitse jatkossa reagoida rahapolitiikkaa kiristämällä vaikka hintapaineet ajoittain ylittäisivätkin aiempana ylärajana pidetyn 2 %:n inflaation tason. Muutos pankin tulkinnassa vaikuttaa äkkiseltään pieneltä, mutta voi koitua tulevaisuudessa merkittäväksi. Markkinoille tämä tarkoittaa keskuspankin elvytyksen jatkumista inflaatiosta tai sen uhasta huolimatta. Pörsseissä asiaan suhtaudutaan aluksi positiivisesti, mutta pidemmän päälle vaara piilee mahdollisessa markkinareaktiossa markkinakorkojen kautta. Jos keskuspankki ei huolehdi hintavakaudesta aiemmalla valppaudellaan, on korkomarkkinoilla varmasti painetta hinnoitella hintapaineet aiempaa suoremmin markkinakorkoihin. Ja markkinakorkojen nousu olisi nykyisillä korkeasti arvostetuilla osakemarkkinoilla myrkyllistä.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Odotukset talouden toipumisesta pitävät edelleen yllä odotuksia paranevista yritystuloksista ja siten myötätuulesta pörsseissä. Markkinoilla ei edelleenkään uskota uusien tautiaaltojen tai -ryppäiden enää johtavan merkittäviin taloutta rajoittaviin toimiin. Sen sijaan elvytyksen vaikutusten odotetaan vasta alkavan oman positiivisen kierteensä. Ja markkinoilla on varmasti myös yhä kasvavaa optimismia mahdollisen koronarokotteen suhteen. Nyt jo useampi valmiste näyttäisi saattavan ehtiä markkinoille jopa ennen vuodenvaihdetta. Rokote onkin osakemarkkinoiden jokerikortti muutoin toiveikkaasti hinnoitelluissa pörsseissä.
Syksyn mittaan myös amerikkalainen presidentinvaalisirkus saa uusia kierroksia. Markkinoiden näkymiin vaaleilla ei uumoilla olevan suurempia vaikutuksia, mutta mahdolliset talouspolitiikkaa koskevat uudet aloitteet tai toimenpiteet saattavat aiheuttaa värähdyksiä myös kurssikehityksessä.
Markkinoiden alkusyksyn mielenkiinto kohdistuu itse talousmittareihin sekä ennakointiin pörssiyhtiöiden tuloskehityksen osalta. Jos taloudessa elpyvä linja pitää laajasti ottaen pintansa, ei markkinoillakaan ole syytä synkistelyyn. Yhtiöiden osalta ennakkoarvailu puolestaan viittaa siihen, että tuloskehitys saattaa jälleen kerran olla ennakoitua vahvempaa. Yhdysvalloissa on loppukesän aikana poikkeuksellisesti saatu enemmän positiivisia kuin negatiivisia tulosvaroituksia. Ja tämän saman vireen soisi kernaasti rantautuvan myös Eurooppaan.
