Markkinakatsaus heinäkuu 2023

Keskuspankit jatkanevat kiristämisen tiellä

Kesäkuussa osakkeiden nousu jatkui Yhdysvaltojen johdolla. Euroopan ja erityisesti Suomen suoriutuminen oli muuta maailmaa vaisumpaa. Markkinoiden pääteemana pysyivät edelleen inflaatio ja keskuspankkien toimet. Kesäkuun kokouksessaan Fed piti ohjauskoron ennallaan 5,25 %:ssa. Fedin puheenjohtaja Powell jätti kuitenkin odotetusti portin auki lisänostoille. Tämä tosin perustuu varsin myönteiseen kasvunäkymään. EKP:n 0,25 % nostoa pidettiin etukäteen lähes varmana, ja sen EKP myös toimitti. Markkinoiden odotuksissa on, että ainakin heinäkuussa EKP vielä korkoa nostaa. Kuukauden aikana lyhyiden valtionlainojen korot nousivat painaen valtionlainojen tuottoja, vaikka pitkät korot eivät juuri nousseet. Yrityslainoja ja kehittyvien markkinoiden lainoja tukivat myönteisenä pysyneet markkinatunnelmat. Kokonaisuutena korkosijoitusten tuotot jäivät nollan tuntumaan.

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.6.2023
OSAKKEET1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma kaikki3,1 %11,5 %11,7 %12,1 %9,6 %10,7 %
Kehittyneet maat3,4 %12,6 %13,6 %13,3 %10,6 %11,4 %
Suomi-2,3 %-5,3 %2,1 %7,9 %5,0 %11,4 %
Eurooppa1,3 %11,1 %16,7 %11,8 %6,6 %7,6 %
USA4,3 %14,3 %14,0 %14,7 %13,1 %14,1 %
Japani1,1 %10,5 %3,2 %6,7 %4,5 %7,1 %
Kehittyvät maat0,8 %2,6 %-2,5 %3,3 %2,3 %4,8 %
VALTIONLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma-0,1 %2,2 %-2,1 %-4,4 %-1,0 %1,0 %
Eurooppa0,1 %3,5 %-4,7 %-6,0 %-1,8 %1,6%
USA-2,5 %-0,6 %-7,1%-5,1 %2,0 %3,1 %
Kehittyvät maat-1,8 %-0,3 %-2,3 %0,9 %3,1 %3,4 %
YRITYSLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa-0,1 %2,2 %0,1 %-3,1 %-1,1 %1,1 %
USA-1,1 %1,7%-5,0%-5,1%2,5 %4,1 %
Kehittyvät maat-0,5 %1,4 %1,3 %0,5 %3,8 %5,4 %
RISKILAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa0,6 %4,6%9,4 %1,7 %1,3 %2,8 %
USA-0,2 %3,1 %4,3 %4,2 %4,6 %6,2 %
Kehittyvät maat2,2 %2,5 %7,1 %0,0 %1,4 %4,9 %

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA

Pörssinäkymät.

Alkuvuoden aikana nähty osakkeiden nousu on yllättänyt monet, ja kevään aikana mm. Saksassa ja Ranskassa yleisindeksit ovat saavuttaneet uusia kaikkien aikojen ennätyksiä. Japanissakin Nikkei-indeksi hätyyttelee jo 1990-luvun alun huipputasoja. Helsingin pörssin tuotto alkuvuonna on ollut Euroopan heikoimpia. Q2-tuloskausi alkaa heinäkuun puolivälissä.  Yritysten Q1-tuloskaudet sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa sujuivat odotuksiin nähden lopulta paremmin kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin. Toistaiseksi yritysten tuloskunto on pysynyt riittävän hyvänä.

Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on alle historiallisen keskiarvon, kun 12 kuukautta eteenpäin katsova p/e-luku on alle 13. Euroopassa vuoden 2023 tuloskasvun odotetaan jäävän lähelle nollaa. Koko vuoden tarkastelussa toimialoista rahoituksen ja teknologian tulosten odotetaan kasvavan reilusti, mutta energian ja perusteollisuuden tulosten odotetaan laskevan. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on yli viimeisen 10 vuoden keskiarvon, kun eteenpäin katsova p/e-luku on noin 19. Myös Yhdysvalloissa 2023 tuloskasvun odotetaan jäävän nollan tuntumaan, mutta sektorikohtaiset erot ovat suuria. Syklinen kulutussektori (mm. Amazon, Tesla) ja viestintäpalvelut (mm. Meta, Alphabet) ovat ennakko-odotusten mukaan isoimmat tuloksen kasvattajat, kun taas energia- ja perusteollisuussektoreilla tulosten odotetaan putoavan Euroopan tapaan.

Suhdannekuva.

Kesäkuun alustavat ostopäällikköindeksit sekä euroalueelta että Yhdysvalloista yllättivät negatiivisesti. Teollisuuden näkymien heikkeneminen jatkui, ja tällä kertaa myös palveluiden indeksit laskivat. Nousseet korot ovat mahdollisesti alkaneet näkyä entistä enemmän kuluttajien käyttäytymisessä. Alkuvuonna palveluiden vahvuus on osaltaan pitänyt myös työmarkkinaa tiukkana, mikä on tuonut nousupaineita palkkoihin ja mikä on pitänyt inflaatiota koholla. Jatkossa mielenkiintoista seurattavaa on, alkaako palveluiden näkymät heikentymään muidenkin mittareiden mukaan. Jos näin tapahtuisi, taantuman todennäköisyys kasvaisi ja inflaatiopaineet vähenisivät.

Kuun aikana raportoidut Kiinan vähittäismyynti, teollisuustuotanto ja investoinnit jäivät alle odotusten. Kiinan hidastumisesta indikoivat myös öljyn ja teollisten metallien hintojen lasku ja 30.6. julkaistujen ostopäällikköindeksien vaisu kehitys. Kiinan keskuspankki PBOC laski kesäkuun aikana keskeisiä ohjauskorkojaan talouden aktiviteettia vauhdittaakseen. Markkinoilla pohditaan, voisiko Kiina elvyttää lisääkin, koska pandemiarajoitusten jälkeinen kasvu on tasaantunut.

Kuun puolivälissä Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken vieraili Kiinassa, ja tapasi matkan aikana muiden korkea-arvoisten henkilöiden lisäksi myös Kiinan presidentti Xin, mikä ei ollut varmaa ennen matkaa. Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet viime kuukausina varsin jäiset, ja Blinkenin Kiinan-vierailun voidaan tulkita ylittäneen matalat odotukset. Vaikka konkreettista edistystä neuvotteluissa ei olisikaan tapahtunut, suurvaltojen suhteiden heikkenemisen loppuminenkin olisi myönteistä kehitystä.

 

Korkomarkkinat.

Kesäkuussa inflaation maltillistuminen jatkui ja talouden aktiviteetti hidastui, mutta keskuspankkien viestintä pysyi haukkamaisena eli kiristävään suuntaan. Valtionlainojen korot nousivat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa reilusti.  Kesäkuun aikana Saksan 2-vuotinen korko nousi noin 2,75 %:sta noin 3,25 %:iin ja Yhdysvaltojen vastaava noin 4,40 %:sta noin 4,90 %:iin.

Kesäkuun puolivälissä raportoitu Yhdysvaltojen kuluttajainflaatio yllätti myönteisesti. Toukokuussa inflaatio laski 4,0 %:iin huhtikuun 4,9 %:sta. Kokonaisinflaatio (CPI) oli pahimmillaan Yhdysvalloissa kesäkuussa 2022 tasolla 9,1 %. Selvää on, että inflaatio hidastuu mutta kysymys on siitä, että millä tahdilla. Myös tuottajahintojen nousuvauhti oli hidastunut 1,1 %:iin. Inflaation myönteinen kehitys varmisti sen, että kesäkuun kokouksessaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed piti ensimmäistä kertaa yli vuoteen ohjauskoron ennallaan 5,25 %:ssa. Fedin avomarkkinakomitean jäsenten mediaaniodotus on kuitenkin, että tänä vuonna nähtäisiin vielä peräti kaksi nostoa. Tämä tosin perustuu varsin myönteiseen kasvunäkymään. Fed nosti vuoden 2023 kasvuennustettaan 0,4 %:sta 1,0 %:iin ja työttömyysennuste laski 4,1 %:iin aiemmasta arviosta, joka oli 4,5 %. Heti Fedin korkopäätöksen jälkeen korot nousivat ja osakkeet laskivat, mutta lopulta markkinareaktiot jäivät varsin vähäisiksi. EKP:n 0,25 % nostoa pidettiin etukäteen lähes varmana, ja sen EKP myös toimitti. EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4,00 %. Vaikka keskuspankit vielä toteuttaisivat yksittäisiä ohjauskorkojen nostoja, markkinoilla korot eivät välttämättä enää nousisi, mikä olisi korkosijoitusten tuottokehityksen kannalta myönteistä.

Aivan kesäkuun lopussa euroalueen inflaatioluvut osuivat lähelle odotuksia. Kokonaisinflaatio hidastui kesäkuussa 5,6 %:iin toukokuun 6,1 %:sta, mutta pohjainflaatio nousi 5,4 %:iin 5,3 %:sta. Inflaatio on yli EKP:n tavoitetasojen, mutta suunta on oikea pohjainflaation korkeasta tasosta huolimatta. Hyvä muistaa, että viime lokakuussa kokonaisinflaatio oli pahimmillaan 10,6 %.

.

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Viimeisen vuoden aikana toteutettu koronnostosykli on ollut niin nopea, että keskuspankit joutuvat entistä enemmän pohtimaan, etteivät kiristä liikaa. Jo tehtyjen koronnostojen kasvua ja inflaatiota jarruttavat vaikutukset eivät ole vielä kokonaan näkyvissä, ja inflaatio hidastuu jo. Heinäkuun keskuspankkikokouksiin kohdistuukin poikkeuksellinen mielenkiinto. Kesäkuun lopun markkinahinnoittelun mukaan sekä EKP että Fed nostavat ohjauskorkojaan melko varmasti 0,25 %.  On mahdollista, että inflaation maltillistuminen jatkuu, ja markkinoiden päähuomio siirtyy talous- ja tuloskasvun suuntaan.

Alkuvuonna osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet varsin hyviä teknologia- ja kasvuosakkeiden johdolla, kun taas korkosijoitusten tuotot ovat pysyneet varsin vaisuina. Keskuspankit ovat jatkaneet koronnostojaan, mikä on painanut korkosijoitusten tuottoja. Korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nyt korkeammat kuin vuosikausiin, ja keskuspankkien kiristämissyklin loppu häämöttää. Tämä voi tukea korkosijoitusten tuottoja seuraavien kuukausien aikana ja tuoda hajautushyötyjä esiin. Lisäksi jos talouskasvu hidastuu liikaa ja työllisyys heikentyy, osakemarkkinat voivat kärsiä. Siinä tapauksessa keskuspankeilla on tilaa ottaa askeleita vähemmän kireään suuntaan, mikä vastaavasti tukisi korkosijoituksia ja erityisesti turvasatamina pidettyjä valtionlainoja. Inflaatiokehitys on keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio on ollut yhä liian korkealla, mutta se hidastuu, vaikka euroalueen pohjainflaation aiheuttaakin huolta. Positiivinen skenaario olisi, jos taantumalta vältyttäisiin ja inflaatio laantuisi. Tämä on myös mahdollista.