Sijoittajakirje helmikuu 2021
RAJUJA TULOSPARANNUKSIA PÖRSSIYHTIÖILLE
Alkaneesta vuodesta odotetaan markkinoilla kenties kaikkien aikojen kovinta kasvun vuotta pörssiyhtiöiden tulosten osalta. Kovimpia kasvuprosentteja tullaan näkemään meneillään olevalla vuoden alkupuoliskolla tulosten toipuessa viime vuoden koronaromahduksesta. Tulosten toipuminen alkoi jo viime kesänä ja pörssiyhtiöiden tuloskunto on sittemmin yllättänyt vahvuudellaan markkinoiden optimistisetkin odotukset. Juuri nyt meneillään oleva tuloskausi on jälleen osoittautumassa historiallisen vahvaksi suhteessa markkinoiden ennusteisiin ja niinpä markkinoiden odotukset alkaneen vuoden tulosten suhteen ovat vahvistuneet entisestään.
Tulosten toipuminen on suorassa suhteessa riippuvaista ympäröivän talouden toipumiseen. Ekonomistien käsityksen mukaan koronakriisistä elpyminen johtaakin tänä vuonna länsimaissa kasvuun, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Vahvoja kasvulukuja täytyy toki suhteuttaa viime vuoden pakkaslukemiin, mutta sijoitusmarkkinoiden mielenmaiseman kannalta kovat kasvulukemat antavat vahvan pohjan positiivisille tulevaisuudennäkymille. Tällä hetkellä markkinapuntarissa tasapainoillaankin sitten kasvun voimakkuuden ja ajoituksen suhteen. Itse koronakriisin selättämisen nopeus ja sitä seuraava talouden normalisoituminen painavat vaakakupissa eniten.
Osakemarkkinoiden optimismin vastapainona korkomarkkinoilla tunnelmat ovat varovaisempia ja osin jopa epäluuloisia. Tiedämme, että tämänhetkinen äärimäisen matala korkotaso on vahvasti keskuspankkien ylläpitämää, mutta voidaanko markkinakorkoja painaa alas loputtomiin vahvan talouskasvun koittaessa? Myös kysymykset velkavetoisen ja ennen näkemättömän massiivisen elvytyksen vaikutuksista inflaationäkymiin huolettavat. Mikäli korkomarkkinoilla siirrytään edes asteittain ennakoimaan aiempaa korkeampia korkoja, joudutaan osakemarkkinoillakin etsimään tasapainoa nykyistä maltillisemmilla hinnoittelukertoimilla.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.1.2021 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 0,3% | 0,3% | 6,7% | 8,8% | 11,0% | 10,2% |
| Kehittyneet maat | -0,3% | -0,3% | 5,3% | 9,2% | 10,8% | 10,8% |
| Suomi | 2,1% | 2,1% | 15,0% | 9,3% | 10,6% | 8,3% |
| Eurooppa | -0,7% | -0,7% | -2,8% | 2,1% | 5,5% | 6,0% |
| USA | -0,2% | -0,2% | 8,9% | 13,0% | 13,4% | 14,4% |
| Japani | 0,1% | 0,1% | 14,3% | 10,3% | 12,0% | 10,8% |
| Kehittyvät maat | 3,8% | 3,8% | 16,7% | 5,3% | 12,4% | 5,5% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,5% | -0,5% | -2,1% | 4,7% | 1,7% | 3,9% |
| Eurooppa | -0,8% | -0,8% | 2,7% | 6,2% | 4,0% | 6,6% |
| USA | -0,9% | -0,9% | -2,6% | 8,4% | 1,5% | 6,0% |
| Kehittyvät maat | -0,5% | -0,5% | -5,4% | 4,6% | 3,9% | 7,0% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,2% | -0,2% | 1,0% | 2,9% | 2,6% | 3,6% |
| USA | -0,5% | -0,5% | -3,4% | 7,8% | 3,9% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | -0,1% | -0,1% | -3,6% | 7,7% | 5,9% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,4% | 0,4% | 1,9% | 2,5% | 4,3% | 5,0% |
| USA | 0,7% | 0,7% | -4,7% | 5,9% | 4,8% | 6,9% |
| Kehittyvät maat | 0,4% | 0,4% | -3,2% | 6,5% | 6,5% | 9,5% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Tähän mennessä pörssiyhtiöiden tulokset viime vuoden loppuneljännekseltä ovat osoittautuneet erittäin vahvoiksi suhteessa markkinoiden odotuksiin. Wall Streetillä on raportoitu useamman kuin neljän viidestä yrityksestä ylittäneen analyytikoiden odotukset ja vieläpä poikkeuksellisen reippaalla marginaalilla. Pörssiyhtiöiden tulokset ovat näin ollen osoittautumassa poikkeuksellisen vahvoiksi suhteessa tulosennusteisiin nyt kolmatta vuosineljännestä peräjälkeen. Euroopassa aiemmat tuloskaudet eivät olleet samanlaisia positiivisia yllätyksiä kuin Yhdysvalloissa, mutta tällä kertaa myös vanhan mantereen yhtiöt näyttävät päässeen paremmin kiinni toipuvasta kehityksestä.
Jo ennen tuloskauden alkua markkinoilla povattiin alkaneelle vuodelle vahvaa tuloskasvua yritysten liiketoiminnan elpyessä koronakuopasta. Keskimäärin lähestyvälle keväälle ennakoitiin useamman kymmenen prosentin tulosparannuksia. Näitä ennusteita on sittemmin nostettu reippaalla kädellä odotuksiakin vahvemman tuloskunnon myötä. Silmiinpistävää on, että erityisen voimakkaasti ovat nousseet eurooppalaisia yhtiöitä koskevat ennusteet. Siinä missä suuret amerikkalaiset teknologiajätit menestyivät koronakriisin syövereissä erinomaisesti, olivat eurooppalaiset perinteisemmän teollisuuden ja toimialojen yhtiöt vaikeuksissa. Reaalitalouden elpyessä vaakakupin odotetaan sitten seuraavaksi kallistuvan eurooppalaisten hyväksi.
Suuret prosentuaaliset tulosparannukset alkaneena vuonna ovat tietysti suurelta osin harhaa, koska vertailulukuina ovat viime vuoden koronan runtelemat tulokset. Mutta nyt markkinoiden kasvuodotukset ovat jo kohonneet niin korkeiksi, että toteutuessaan pörssiyhtiöiden tulosten ennakoidaan yltävän kaikkien aikojen huippuunsa vuoden loppuun tultaessa. Markkinoilla hinnoitellaankin jo koronakriisin jälkeistä noususykliä täyttä päätä, vaikka itse talousmittareissa kynnetään vielä suurimmalta osin negatiivisissa lukemissa.
Tammikuussa pörssiotsikoihin ponnahti myös uutiset amerikkalaisten piensijoittajien laumakäyttäytymisen vaikutuksista erinäisten yhtiöiden, mm. Nokian, osakekursseihin. Rajuja hintaliikkeitä on selitetty nettikeskustelun aikaansaamalla joukkohurmoksella. Indeksitasolla, ja samalla koko markkinan tasolla, näillä heilahduksilla ei kuitenkaan ole ollut vähäisintäkään vaikutusta. Epäillä myös sopii, että pidemmän päälle nyt nähdyt epärationaaliset hintaheilahtelut tulevat hiipumaan. Jos ei muuhun, niin massasijoittajien rahojen hupenemiseen.
Suhdannekuva. Maailmantalouteen ennakoidaan tästä vuodesta poikkeuksellisen vahvaa. Länsimaihin odotetaan noin 5 %:n talouskasvua koronasta toipumisen seurauksena ja Kiinaan vastaavasti noin 9 %:n kasvulukemia. Kehittyvillä markkinoillakin kasvun odotetaan olevan ripeää. Jo viime vuonna kävi selväksi, että länsimaiset kuluttajat palaavat ripeästi kaupan kassoille, jos vain koronarajoitukset hellittävät. Yrityksissä luottamus alkoi palautua loppukesään tultaessa ja sittemmin yritysten näkymät ovat jatkaneet vahvistumistaan.
Yhdysvalloissa teollisuuden suhdannebarometrit ovat kohonneet jo huippusuhdannetta ennakoivalle tasolle. Amerikkalaisen teollisuuden odotetaankin pääsevän vahvaan kasvuun kevätkuukausina. Euroopassa teollisuuden näkymät ovat niin ikään positiiviset, mutta tunnelmat eivät ole yhtä riemukkaita kuin Yhdysvalloissa. Kiinassa sen sijaan suhdannenäkymät notkahtivat heti vuoden alussa. Kiinan talousnäkymät laskivat itse asiassa tammikuussa heikoimmilleen sitten sikäläisen koronakriisin, asia johon markkinoillakin kannattaa kiinnittää huomiota, mikäli notkahdus uhkaa jäädä pitkäkestoisemmaksi.
Länsimaista taloutta ruokkivan kulutuskysynnän osalta näkymät ovat riippuvaisia koronatilanteesta. Rokotekampanjoiden on syytä olettaa onnistuvan viimeistään kesään mennessä, jolloin itse viruskin ilmeisesti taas laantuu. Kulutus elpyi nopeasti jo viime kesänä, mutta Euroopassa koronan talviaalto aiheutti takapakkia. Jos koronasta eroon pääseminen viivästyisi tulevan kesän yli, olisi sillä varmasti merkittäviä negatiivisia talousvaikutuksia eurooppalaiselle taloudelle Välimeren maiden suuren turismisektorin takia. Hauraassa tilassa olevat eteläeurooppalaiset taloudet voivat ajautua uuteen taantumaan, mikä heijastuisi epävarmuutena koko Eurooppaan.
Korkomarkkinat. Tammikuussa markkinakoroissa ei havaittu merkittäviä muutoksia, mutta tunnelma tuntui jännittyneeltä. Amerikkalaiset dollarikorot nytkähtivät hieman ylemmäs Bidenin hallinnon aloitettua ja lupailtua uutta massiivista velkaelvytystä. Talouden lähiaikojen näkymille suuri elvytys on varmasti hyväksi, mutta korkomarkkinoilla pelätään aina vain paisuvien elvytysohjelmien seuraavan toinen toistaan, mikä pidemmällä tähtäyksellä johtaa koko velkakestävyyden kyseenalaistamiseen. Jo pelkkä epäily kestämättömästä tulevaisuudenkuvasta kääntää dollarikorot markkinoilla nousuun, mikä taas tietää korkosijoituksille huonoja aikoja.
Keskuspankkien viestit markkinoille olivat vuoden alkajaisiksi vanhan kertausta. Niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin keskuspankit vakuuttivat jatkavansa nykyistä rahapoliittista elvytystään tukeakseen talouksia ennalta määrittelemättömään tulevaisuuteen. Markkinoilla kuitenkin seurataan herkeämättä pienimpiäkin vihjeitä keskuspankkien tunnelmamuutosten suhteen etenkin, jos talouden elpyminen osoittautuu ennakoidun vahvaksi kevään edetessä. Jälleen kerran pienikin vihje rahapolitiikan virityksen kiristymisestä heilauttaa nopeasti korkoja nykytasoaan korkeammalle.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Meneillään oleva koronatalvi osoittautui tautitilanteen osalta varmasti huonommaksi kuin juuri kukaan uskalsi ennakoida. Sen sijaan markkinoilla vaikutukset jäivät lähes huomaamattomiksi. Vielä tammikuun alussa maailman osakeindekseissä kirjattiin uusia ennätyksiä. Pörssiyhtiöiden tulokset osoittautuivat paljon odotettua paremmiksi ja odotukset tulevasta kehityksestä ovat nousseet suorastaan kohisten. Selitys tälle ilmeiselle ristiriidalle löytyy jälleen markkinoiden ennakoivasta luonteesta. Markkinoilla nähdään koronan vaikutusten väistyvän taka-alalle kevään koittaessa ja vastaavasti talouden elpymisen johtavan tulevaisuudessa koronakriisiä edeltäneitäkin ennätyksiä parempia tuloksia.
Tällä hetkellä markkinoiden näkemykset talouskehityksen osalta ovat niin optimistisia, että harha-askeliin ei oikein ole varaa. Jotta 5 %:n reaalikasvuun länsimaissa ylletään, tulee elpymisen päästä hyvään vauhtiin jo alkuvuonna. Pandemian vaikutukset on saatava kuriin ja kuluttajat liikkeelle ennen kesää. Juuri nyt huolta herättää rokotekampanjan eteneminen, mutta todennäköisimmin sekin saataneen raiteilleen lähikuukausina. Kiinan kasvunäkymiä täytyy myös pitää silmällä, jottei viime vuonna hyvin toipunut talouskasvu ala nopeasti hiipua.
Kokonaisuudessaan markkinaympäristö on edelleen riskisijoituksia suosiva. Korkotaso on edelleen äärimatala, vaikka välillä värinää korkomarkkinoilla nähtäisiinkin. Keskuspankitkaan tuskin uskaltavat keikuttaa venettä kireämmän rahapolitiikan uhilla elpymisen alkuvaiheessa. Talouksien toipuessa positiiviset yllätykset ovat todennäköisempiä kuin negatiiviset ja kasvun lähtiessä liikkeelle voimme hyvinkin nähdä pidemmän noususyklin alkaneen.
