Sijoituksia ei myydä numeroilla vaan tarinoilla
Mitä Ulyssesen seikkailut opettavat sijoitusmarkkinoinnista?
Sijoitusala rakentuu numeroista, taulukoista ja käyrästöistä. Riskiluvut, volatiliteetit ja Sharpen luvut ovat tärkeitä ammattilaisille, mutta useimmille sijoittajille ne jäävät etäisiksi.
Sen sijaan mieleen jäävät tarinat: “Me sijoitamme tulevaisuuden teknologiaan”, “Rakennamme kestävää maailmaa” tai “Hyödynnämme kriisejä mahdollisuuksina”. Tarinat herättävät mielikuvia ja tunteita. Ne tekevät tulevaisuudesta ymmärrettävän ja houkuttelevan – myös silloin, kun numeerinen todellisuus on monimutkainen.
Tarinallistaminen on sijoitusmaailmassa tietoinen keino. Sijoitusrahastojen esityksissä tarinat on rakennettu tietyn kaavan mukaan. Niissä on päähenkilö – rahasto tai sen tiimi – ja jännite, esimerkiksi markkinahäiriö, epäjatkuvuus tai megatrendi. Tarinan loppu on lupaus palkinnosta: sijoittajan mahdollisuus hyötyä muutoksesta. Näin abstraktista strategiasta tulee konkreettinen ja tunteisiin vetoava. Rahasto ei enää ole vain “rahasto X”, vaan “joukkue, joka löytää seuraavan kasvutarinan” tai “tiimi, joka rakentaa vihreää infrastruktuuria”.
Tarinat voivat olla hyödyllisiä, koska ne tekevät sijoitustuotteista ymmärrettävämpiä. Ne voivat auttaa hahmottamaan strategian logiikkaa ja antaa sijoittajalle syyn kiinnostua. Samalla ne voivat kuitenkin luoda harhakuvan varmuudesta ja yksinkertaisuudesta. Sankarin matka voi olla kiehtova, mutta todellinen sijoituspolku sisältää epävarmuutta, yllätyksiä ja pettymyksiä. Siksi sijoittajan on osattava erottaa tarina ja todellisuus sekä suojautua liialta innostukselta.
Ratkaisuna on systemaattisuus ja kurinalaisuus. Selkeä oma sijoitussuunnitelma on kuin kartta ja kompassi: se määrittää reitin ja auttaa pysymään kurssissa, vaikka ympärillä myrskyäisi tai jokin uusi trendi näyttäisi houkuttelevalta. Suunnitelma sisältää esimerkiksi tavoitellun riskitason, sijoitushorisontin ja hajautuksen.
Kun tietää etukäteen, miten toimii eri tilanteissa, tarinat eivät vie mukanaan
Tämä muistuttaa antiikin suuria kertomuksia. Homeroksen Odysseiassa sankari Odysseus (latinaksi Ulysses) palaa Troijasta kotiin. Matkalla hän kohtaa monia vaaroja ja kiusauksia, joista jokaisella on opetuksensa. Yksi kuuluisimmista on seireenit – olennot, joiden laulu on niin kaunista, että se houkuttelee merenkulkijat karille. Odysseus tietää vaaran etukäteen ja ratkaisee ongelman sitomalla itsensä laivan mastoon ja käskee miehistöään tukkimaan korvansa vahalla, jotta he eivät lankeaisi houkutuksiin.
Seireenit ovat osuva vertaus sijoittajalle. Markkinoilla on aina houkutuksia, jotka kuulostavat täydellisiltä tarinoilta mutta voivat johtaa karille: liian hyviä ollakseen totta olevia strategioita, “varmoja voittajia” ja trendien huumaa.
Tarina voi inspiroida, mutta ilman kurinalaisuutta se voi viedä harhaan.
Ulyssesen ratkaisu – sitoa itsensä mastoon – on sijoittajalle ohje: nauti tarinoista, mutta pysy omassa suunnitelmassasi.
Hajautus, riskitason hallinta ja pitkän aikavälin näkymä ovat sijoittajan masto ja vahaköntit korvissa.
Sijoituksia myydään tarinoilla, koska ihmiset ostavat tarinoita, eivät pelkkiä numeroita. Ulyssesen seikkailu muistuttaa, että hyvä tarina voi inspiroida, mutta se ei itsessään takaa onnellista loppua. Viisas sijoittaja kuuntelee tarinaa, mutta pysyy suunnitelmassaan ja varmistaa, että luvut tukevat kertomusta – aivan kuten lukija nauttii eeppisestä seikkailusta, mutta tietää sen olevan tarina, ei todellisuus.
