Markkinakatsaus helmikuu 2025
TAMMIKUU OLI TAPAHTUMARIKAS KUUKAUSI
Tammikuuta 2025 leimasivat sekä poliittiset että taloudelliset muutokset
Keskuspankkipolitiikassa nähtiin eriytymistä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä
Euroopassa talouskasvu voi vahvistua, mutta inflaatioriski kasvaa
Kun taas Yhdysvalloissa Fedin varovaisempi linja koronlaskujen suhteen voi toimia toisinpäin
Yhdysvalloissa Donald Trump astui presidentin virkaan, ja hänen hallintonsa odotetaan keskittyvän verohelpotuksiin ja yritysystävällisiin sääntelyuudistuksiin, mikä on luonut optimismia osakemarkkinoille. Samalla markkinat seuraavat tarkasti kauppapolitiikan linjauksia, jotka voivat vaikuttaa maailman talousnäkymiin.
Keskuspankkipolitiikassa nähtiin eriytymistä – Yhdysvaltain keskuspankki Fed piti ohjauskorkonsa ennallaan, eikä markkinoilla odoteta merkittäviä koronlaskuja lähikuukausina. Sen sijaan Euroopan keskuspankki EKP jatkoi koronlaskuja, mikä tuki eurooppalaisia osakkeita ja joukkovelkakirjamarkkinoita. Markkinat hinnoittelevat EKP:ltä lisää elvytystä vuoden 2025 aikana.
Suurten teknologiayhtiöiden tuloskausi oli jälleen sijoittajien tarkassa seurannassa. Vaikka monet jättiyhtiöt, kuten Apple, Microsoft ja Amazon ylittivät analyytikkojen odotukset, sijoittajien korkeiden odotusten vuoksi osakkeiden reaktiot olivat vaihtelevia.
Kaiken kaikkiaan tammikuu oli osakemarkkinoilla myönteinen kuukausi, ja erityisesti yritysten vahvat tulokset tukivat kurssikehitystä. Korkotason ja talouskasvun kehitys tulevina kuukausina määrittää pitkälti markkinoiden suunnan kevään aikana.
Yhdysvaltojen ja Euroopan rahapolitiikat erkaantuvat
EKP laski tammikuun lopussa jälleen yön yli -korkoa jo viidennen kerran tässä koronlaskusyklissä ja viestitti samalla vähintään kolmen lisäkoronlaskun tulevan vielä vuoden 2025 aikana. Tämä on linjassa sen kanssa, miten markkinat tilannetta tällä hetkellä hinnoittelevat.
Sen sijaan Fed piti tammikuussa ohjauskoron ennallaan ja on laskenut korkoja tässä syklissä vain kolmesti – tosin aloittaen viime syyskuussa suurella 50 korkopisteen laskulla. Markkinoilla hinnoitellaan tälle vuodelle alle kahta koronlaskua koko vuoden 2025 osalta.
Talouskehityksen ja inflaation kannalta EKP:n nopeammat koronlaskut voivat tukea euroalueen talouskasvua, mutta samalla kasvattaa inflaatioriskejä, jos kysyntä kiihtyy liian nopeasti. Yhdysvalloissa Fedin varovaisempi linja voi pitää inflaation hallinnassa pidempään, mutta samalla myös hidastaa talouskasvua verrattuna Eurooppaan.
Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
EKP:n ja Fed:n eriytyvä rahapolitiikka vaikuttaa sijoittajiin monella tavalla. Yksi merkittävimmistä vaikutuksista kohdistuu valuuttamarkkinoihin. EKP:n nopeampi koronlaskutahti voi heikentää euroa suhteessa dollariin, mikä tukee euroalueen vientiyritysten kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä, mutta kolikon kääntöpuolena heikentää euron ostovoimaa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna.
Korkomarkkinoilla EKP:n koronlaskut laskevat euroalueen valtionlainojen tuottoja, mikä tukee joukkovelkakirjojen tuottokehitystä. Yhdysvalloissa korkojen pysyminen korkeampana voi tehdä dollarimääräisistä velkakirjoista pitkällä aikavälillä houkuttelevampia kansainvälisille sijoittajille, mutta tällä haavaa riskit korkojen noususta vaikuttavat olevan suurimmillaan juuri Yhdysvalloissa.
Osakemarkkinoilla matalammat korot euroalueella tukevat erityisesti kasvuyrityksiä ja velkaisia yhtiöitä, joille rahoituksen matalampi kustannus on merkittävä etu. Fedin tiukempi korkopolitiikka voi asettaa Yhdysvaltain osakemarkkinoille haasteita, erityisesti kasvusektoreille, kuten teknologia- ja kuluttajayhtiöille. Korkeammat rahoituskustannukset, hitaampi talouskasvu ja vähäisempi riskinottohalukkuus voivat painaa osakkeiden arvostuksia ja lisätä tuottokehitykseen liittyvää vaihtelua. Sijoittajat voivat suosia vakaampia ja osinkoja maksavia yhtiöitä sekä harkita siirtymistä suhteellisesti houkuttelevimpiin korkosijoituksiin. Markkinoiden kehitys riippunee siitä, kuinka pitkään Fed pitää korkotason korkeana ja kuinka hyvin Yhdysvaltojen talous kestää kiristyvän rahapolitiikan vaikutukset.
Miten huomioimme nämä sijoitusstrategioissamme?
Korkosijoitukset
Sijoitusstrategioiden kannalta muuttuva korkoympäristö korostaa hajauttamisen merkitystä. Olemme hajauttaneet sijoitusstrategioissamme varat laajasti sekä korko- että osakesijoitusten osalta. Korkosijoituksissa valtiolainojen painotus on merkittävä ja uskomme, että tämä tuo hajautushyötyä yrityslaina- ja osakesijoitusten suhteen erityisesti niissä skenaarioissa, joissa talouskasvuodotukset osoittautuvat liian ruusuisiksi tai sijoitusmarkkinoilla nähdään nopeita osakemarkkinoiden muutoksia.
Esimerkiksi tammikuussa muutamissa teknologiayhtiöissä nähty nopea kurssiliike alaspäin kompensoitui osittain valtiolainasijoitusten positiivisten tuottojen kautta. Yrityslainoihin liittyvästä luottoriskistä saatava tuotonlisä on laskenut historiallisen matalalle tasolle ja olemme pitäneet näiden sijoitusluokkien osuutta sijoituksista kohtalaisen pienenä.
Pidämme pitkien korkojen sijoituksissa noin 10% -yksikön avointa valuuttakurssiriskiä suhteessa Yhdysvaltojen dollariin riskinhajautus tarkoituksella.
Osakesijoitukset
Olemme pitäneet osakesalkuissamme mahdollisimman laajaa hajautusta, mikä on ollut keskeinen osa sijoitusstrategiaamme. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla tämä on tarkoittanut equal weight -strategian hyödyntämistä, jolloin yksittäisten suuryhtiöiden paino salkussa pysyy maltillisena verrattuna markkinapainotteiseen lähestymistapaan. Lisäksi olemme sijoittaneet myös small cap -yhtiöihin, joiden arvostustasot ovat historialliseen keskiarvoon nähden houkuttelevia ja joilla on pitkällä aikavälillä potentiaalia tarjota vahvempaa tuottoa kuin suurimmilla pörssiyhtiöillä.
Tämä hajautettu lähestymistapa tarjoaa useita etuja. Ensinnäkin se vähentää riippuvuutta yksittäisistä teknologiayhtiöistä, kuten Magnificent 7 -ryhmän yhtiöistä, joiden osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti ja joiden arvostukset ovat korkeita. Markkinapainotteisissa indekseissä näiden yhtiöiden osuus on kasvanut merkittävästi, mikä voi lisätä riskiä, jos niiden kurssikehitys kääntyy laskuun. Equal weight -strategia tasapainottaa tätä vaikutusta ja hajauttaa riskiä laajemmalle yritysjoukolle.
Toiseksi pienyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden hyötyä talouden laajemmasta kasvusta, erityisesti tilanteessa, jossa suuret teknologiayhtiöt on jo hinnoiteltu korkealle. Pienyhtiöt ovat historiallisesti menestyneet hyvin korkojen laskusyklissä ja talouskasvun kiihtyessä, joten niiden lisääminen salkkuun tuo lisädynamiikkaa ja tasapainottaa suurten yhtiöiden mahdollista ylivaltaa.
Kaiken kaikkiaan tämä strategia auttaa meitä hallitsemaan markkinariskejä paremmin ja varmistamaan, että salkkumme ei ole liikaa riippuvainen yksittäisten suuryhtiöiden kehityksestä. Näin voimme hyödyntää osakemarkkinoiden koko potentiaalia ja rakentaa kestävämmän sekä paremmin hajautetun sijoitussalkun pitkälle aikavälille.
Emme tehneet tammikuussa muutoksia sijoitusstrategioiden painotuksiin tai sijoituskohdevalintoihin.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.1.2025 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 2,9 % | 2,9 % | 25,6 % | 11,1 % | 12,4 % | 10,6 % |
| Kehittyneet maat | 3,1 % | 3,1 % | 26,5 % | 12,3 % | 13,4 % | 11,4 % |
| Suomi | 5,9 % | 5,9 % | 5,2 % | -0,6 % | 5,3 % | 7,7 % |
| Eurooppa | 6,5 % | 6,5 % | 14,2 % | 7,3 % | 8,1 % | 6,6 % |
| USA | 2,6 % | 2,6 % | 31,8 % | 14,1 % | 16,0 % | 14,0 % |
| Japani | 1,1 % | 1,1 % | 9,8 % | 7,8 % | 6,6 % | 6,9 % |
| Kehittyvät maat | 0,4 % | 0,4 % | 17,3 % | 2,7 % | 5,4 % | 5,1 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | 0,2 % | 0,2 % | 1,6 % | -2,7 % | -2,1 % | -0,3 % |
| Eurooppa | -0,1 % | -0,1 % | 2,2 % | -3,5 % | -2,6 % | 0,0 % |
| USA | 0,4 % | 0,4 % | -0,3 % | -4,2% | -2,7 % | -1,2 % |
| Kehittyvät maat | 1,0 % | 1,0 % | 3,3 % | -2,9 % | -2,6 % | 0,4 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,4 % | 0,4 % | 4,7 % | -0,7 % | -0,6 % | 0,8 % |
| USA | 0,4 % | 0,4 % | 0,9 % | -3,3 % | -2,0 % | 0,2 % |
| Kehittyvät maat | 0,7 % | 0,7 % | 5,1 % | -2,1 % | -1,5 % | 1,4 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,7 % | 0,7 % | 8,4 % | 3,6 % | 2,9 % | 3,7 % |
| USA | 1,3 % | 1,3 % | 7,9 % | 2,1 % | 2,6 % | 3,2 % |
| Kehittyvät maat | 1,2 % | 1,2 % | 9,7 % | 0,6 % | -0,6 % | 2,7 % |
