Sijoittajakirje heinäkuu 2020

MARKKINOIDEN PALUU TODELLISUUTEEN

Päättynyt toinen vuosineljännes oli talouden ja sijoitusmarkkinoiden osalta historiallinen. Koronaepidemian rajoitustoimien seurauksena länsimaiden taloudet syöksyivät ennennäkemätöntä vauhtia ja koko maailman osalta talouskasvu lässähti miinukselle ensi kertaa sitten sotavuosien. Yksityinen kulutus pysähtyi ihmisten pysytellessä koronakaranteenissa, teollisuustuotanto romahti ja maailmankauppa hiipui. Sijoitusmarkkinoilla kuitenkin osakekurssit nousivat globaalisti 15 %:n tahtiin ja korot pysyivät lähellä ennätysalhaisia tasojaan. Markkinoiden viesti koronakriisin osalta olikin kevätkvartaalilla selvä – koronakriisin vuoksi syöksynyt talous tulee elpymään nopeasti ja jyrkässä kulmassa. 

Loppukevään ja alkukesän aikana markkinoiden odotukset epidemian ja sen vaikutusten suhteen näyttivät käyvän toteen. Tautitilanne länsimaissa rauhoittui jopa hämmästyttävän nopeasti, samoin epidemian hillitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien purkaminen. Huolet mahdollisesta uudesta epidemia-aallosta tuntuivat niin ikään haihtuneen. Kuluttajat näyttivät palaavan innokkaina normaalielämään ja tunnelmat myös yritysten osalta alkoivat elpyä. Tässä valossa oli syytäkin odottaa myös pörssiyhtiöiden tulosten toipuvan nopeasti epidemiaa edeltävälle tasolle ja lisäksi keskuspankkien avokätisen rahapolitiikan ja massiivisten tukitoimien johdosta elpyminen voisi hyvinkin kiihtyä uudeksi vahvan talouskasvun jaksoksi. 

Nyt heinäkuun alkuun tultaessa markkinoilla on kuitenkin koittamassa paluu todellisuuteen. Epidemia on jälleen nopeassa kasvussa Yhdysvalloissa, ilmeisimmin liian nopeiden rajoitustoimien purkamisten seurauksena. Myös Euroopassa on uutisoitu tautipesäkkeistä ja pelkona on jopa uusien torjuntatoimien taloutta latistava vaara. Talouden mittareissa mahdollinen epäonni epidemian laannuttamisessa tulee näkymään vähintäänkin varovaisempina arvioina tulevan elpymisen suhteen. Markkinoille tämä epävarmuuden lisääntyminen tarkoittaa hermoilun kasvua ja paluuta tavanomaisempaan tulevien tulosten ja talouskehityksen puntaroinnin suhteen. 

 

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.06.2020
OSAKKEET1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma kaikki2,2%-6,0%3,5%6,7%6,3%10,1%
Kehittyneet maat1,7%-5,8%4,3%7,2%6,7%10,9%
Suomi0,1%-4,3%1,7%2,7%6,4%8,5%
Eurooppa3,1%-12,8%-5,5%0,5%1,3%6,6%
USA1,3%-2,5%9,3%11,0%9,9%14,4%
Japani0,9%-4,3%7,9%7,3%6,1%9,6%
Kehittyvät maat6,3%-9,8%-2,0%2,4%2,7%4,2%
VALTIONLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma-0,2%3,8%4,9%4,2%3,6%3,7%
Eurooppa1,5%3,2%4,4%5,5%4,8%5,9%
USA-0,7%14,7%18,5%8,6%5,5%5,8%
Kehittyvät maat2,2%-4,5%-1,1%2,7%4,1%6,5%
YRITYSLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa1,0%-1,1%-0,6%2,1%2,3%3,3%
USA1,0%4,8%10,8%6,8%5,5%8,2%
Kehittyvät maat1,6%0,0%6,6%6,0%5,6%9,2%
RISKILAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa1,8%-5,4%-2,7%0,6%2,2%5,2%
USA-0,6%-6,3%-1,2%2,6%3,2%6,5%
Kehittyvät maat2,6%-3,2%2,0%3,8%5,6%9,2%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Toisen vuosineljänneksen tuloskausi käynnistyy markkinoilla heinäkuun puolivälin tietämillä. Analyytikoiden ennusteiden mukaisesti markkinoilla odotetaan historiallisen jyrkkää pudotusta pörssiyhtiöiden tuloskuntoon. Heikot tulokset eivät siten tule olemaan toteutuessaan markkinoille minkäänlainen järkytys ja tuloskauden tärkein anti ovatkin yritysten arviot tulevasta kehityksestä. Markkinoilla on hinnoiteltu jo vähintäänkin reipasta elpymistä talouteen ja tuloksiin. Oletettavasti elpymisestä tulisi yhtiöillä olla jotain kerrottavaa ja kokemuksiakin, koska epidemian rajoitustoimia purettiin jo päättyneen vuosineljänneksen loppupuolella.  

Toisen kvartaalin osalta tulosten ennakoidaan Euroopassa pudonneen yli puolella viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja Yhdysvalloissakin laskua odotetaan koituneen yli 40 %. Toimialoittain tuloskärsimys vaihtelee suuresti. Lentoliikenteen ja matkailun osalta tulosromahdus on liki täydellinen, kun taas nettikaupan ja -palveluiden osalta luvassa on jopa kasvua. Markkinoilla tulosten odotetaan kuitenkin ripeästi elpyvän jo kesästä alkaen sillä oletuksella, että rajoitustoimien poistumisen myötä taloudessa päästään jälleen normaaliuomiin.  

Syksyn vuosineljännesten aikana tulosten pudotuksen ennakoidaan supistuvan ja vuodenvaihteen jälkeen pörssiyhtiöiden tuloksille ennakoidaan selvää kasvua. Ensi keväänä Euroopassa ennakoidaan jopa 67 % parempia tuloksia kuin nyt menneenä koronakeväänä. Tästä huolimatta eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tulokset olisivat ensi keväänä parikymmentä prosenttia heikompia kuin keväällä vuosi sitten. Pörssikurssit Euroopassa ovat nyt kuitenkin vain reippaat 10 % alempana kuin ennen koronakriisin alkua ja osakkeiden hinnoittelu suhteessa tulosodotuksiin historiallisestikin korkealla.  

Numeroiden valossa osakemarkkinoilla ei näyttäisi olevan paljoakaan pelivaraa odotettua heikomman tai aikataulullisesti tahmeamman elpymisen suhteen. Kesän tuloskauden osalta markkinoilla hiljaisesti toivotaankin ainakin suhteellista positiivista yllätystä sekä selvää vahvistusta odotuksille yritysten tulevaisuudennäkymien kirkastumisesta. Tulosennusteet lienee painettu markkinoilla jo niin alas, ettei niiden täyttyminen tuota yrityksille suurempaa vaikeutta. Sen sijaan näkymien arvioinnin suhteen yrityksillä voi olla tavanomaista suurempaa tarvetta varovaisuuteen, mikä puolestaan ainakin hillitsee markkinoiden innokkuutta. 

Suhdannekuva. Talouskasvun miinusmerkit keväältä tulevat olemaan historiallisen suuria. Länsimaissa taloudet suoistuivat keväällä jopa viidenneksen vuodentakaiseen verrattuna, paikoin enemmänkin. Loppuvuodelle ennakoitu toipuminen kuitenkin supistaa koko vuoden tappiot 5-10 %:n taloustaantumaksi. Ja jotta toipuva kehitys olisi mahdollista, tulee ennakoivien mittareiden osoittaa nousua jo nyt. Kesän puoliväliin tultaessa suhdannebarometrit ovatkin kohonneet huhtikuun pohjalukemistaan. Niin elinkeinoelämän kuin kuluttajien luottamusbarometrit ovat nousseet, mutta yhä edelleen indeksilukemat ovat keskimäärin tasoilla, jotka ennakoivat normaalioloissa talouden supistumista. Markkinoiden näkökulmasta kesällä julkistettavien luottamusmittausten tuleekin edelleen selvästi piristyä, jotta ripeään elpymiseen olisi realistisia mahdollisuuksia. 

Kuluttajien osalta luottamuksen palautumisessa normaalitilaan ratkaisevaa on työllisyysnäkymien kehitys. Euroopan osalta koronakriisi näyttäisi kohtelevan työmarkkinoita hellemmin kuin Yhdysvalloissa. Eurooppalainen työllisyys heikentyi varsin vähän akuutin kriisin aikana ja työllisyys on kokonaisuudessaan säilynyt hyvällä tolalla. Yhdysvalloissa sen sijaan työllisyyden on syytä nopeasti elpyä, jotta paluu normaalioloihin kuluttajien mielentilan osalta olisi mahdollista. Työllisyyden hidas toipuminen latistaa elpymistoiveita ja siten myös sijoitusmarkkinoiden näkymiä. 

Yritysten osalta ratkaisevaa on luottamuksen palautuminen kasvunäkymien suhteen. Jos epidemia hiipuu pois päiväjärjestyksestä, on yrityksillä syytä olettaa toimintaympäristön kirkastuneen ja tuotannon jälleen kasvavan. Vielä alkukesän aikana yritysten tulevaisuuden usko vahvistui vain heiveröisesti ja varovaisuus odotetun toipumisen suhteen oli suurta. Huolta herättää myös maailman eri talouksien epätahtisuus epidemian etenemisen ja siten talouden suhdanteiden suhteen. Tämä epätahtisuus himmentää kansainvälisesti toimivien yritysten näkymiä loppuvuodelle vaikka tautitilanne omassa maassa ja maanosassa olisikin jo hallinnassa. 

Korkomarkkinat. Sijoitusmarkkinoiden rauhallisuuden ja tulevaisuudenuskon tärkeimpänä takuuna ovat edelleen keskuspankit. Nollakorkolinjan ja valtavan rahanmäärän kasvattamisen on kerrottu jatkuvan kauas tulevaisuuteen, ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Korkomarkkinoilla viesti ja toimenpiteet ovatkin tehonneet ja korkotaso on pysynyt lähellä historiallista pohjaansa tähän päivään saakka. Jopa niin hyvin, että korkomarkkinoilla ei ole edes havaittavissa merkkejä lähestyvästä nousukaudesta.  

Voivatko korot sitten pysyä äärimmäisen matalina vaikka talous elpyisi maailmalla kiihtyvään tahtiin? Todennäköisimmin keskuspankeilla on halu pitää korot erittäin matalina ainakin siihen saakka, että talouden toteutuneet luvut osoittavat elpymisen olevan vahvoilla kantimilla. Niinpä markkinoiden näkökulmasta edessämme saattaakin olla jälleen yksi ’kultakutrikausi’, jolloin talous ja pörssiyhtiöt porskuttavat, mutta vaaraa korkojen noususta ei ole. Negatiivisen tulkinnan mukaan taas korkomarkkinoilla on vain enemmän realismia tulevan elpymisen takkuilun suhteen ja vastaavasti osakemarkkinoilla joudutaan pettymään.  

  

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Koronakevään opetus sijoitusmarkkinoille oli, että talouden ajautuessa kriisiin, keskuspankit ovat valmiita kaikkiin keinoihin markkinarauhan ylläpitämiseksi. Vastaavaa koettiin edellisen kerran finanssikriisin vuosina ja tällä kertaa sama kaava toistui vain huomattavasti nopeampana ja suurempana. Tällä kertaa myös valtioiden talouspolitiikka oli nopean reaktiivista ja massiivisia tukipaketteja saatiin ajettua läpi hyvin nopeasti. Ja aiemmasta oppineena sijoitusmarkkinoilla osattiin myös nopeasti reagoida tukitoimien vaikutukseen. Korkomarkkinoiden hermoilu koronakriisin osalta päättyi päivissä, osakemarkkinat taasen aloittivat nousunsa jo epidemian ensimmäisen kiihtymisvaiheen alussa. 

Markkinoiden informaatiota tehokkaasti suodattavan ominaisuuden kunniaksi on koronakriisin osalta laskettava se, että markkinoilla osattiin ennakoida epidemia kehityskulku ja aikataulu huomattavan hyvin. Epidemiahuippu länsimaissa osui huhtikuun alkuun ja rajoitustoimien purkaminen saattoi alkaa toukokuusta lähtien. Talouden oli syytä olettaa elpyvän kiihtyvään tahtiin yhtäältä patoutuneen kysynnän purkautuessa ja toisaalta elvytystoimien vaikutuksesta. Markkinoilla tunnelma kohosi jopa niin hyväksi, että varoittelut mahdollisesta toisesta epidemia-aallosta voitiin sivuuttaa. 

Keskikesän koittaessa markkinoiden optimismi on kuitenkin joutumassa koetukselle. Epidemia itsessään on juuri nyt taas kiihtyvässä vaiheessa Yhdysvalloissa, eikä vaara vastaavasta ole poissuljettu myöskään Euroopassa. Yritykset suhtautuvat tulevaisuuteen yhä varovaisesti ja tämä varovaisuus on vaarassa kasvaa, jos epidemian hallinta horjuu. Edes keskuspankkien kaikkivoipaisuus tuskin riittäisi loputtoman talousjarrutuksen edessä.