Markkinakatsaus maaliskuu 2022
Markkinat sodan varjossa.
Maaliskuun alkaessa sijoitusmarkkinoilla sopeudutaan historiallisen suureen muutokseen Euroopassa ja laajemminkin. Ukrainan sota uhkaa sulkea Venäjän ja sen valtaisat energia- ja raaka-aineresurssit maailmantalouden ulkopuolelle ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Energian hintapaineet ovat ilmeiset ja siten korkean inflaation jatkuminen läntisessä maailmassa yhä todennäköisempää. Muuhun taloudelliseen toimintaan Venäjän merkitys on maailman mittapuussa pieni eikä suurempaa häiriötä kaupankäyntiin ja yrityselämään ole odotettavissa. Turvallisuusmielessä epävarmuuden kasvu on Venäjän hyökkäyksen jäljiltä ilmeistä, mutta sen heijastuminen kulutuskäyttäytymiseen jäänee lopulta marginaaliseksi.
Välittömänä reaktiona Venäjän aggressioon on, että riskin hinta nousi markkinoilla. Osakkeet laskivat kauttaaltaan, dollarin vahvistui suhteessa euroon ja öljyn sekä muun energian hinnat kallistuivat. Tähän mennessä länsimarkkinoiden reaktiot vaikuttavat kuitenkin poliittisen kriisin massiivisuuteen nähden verrattain pieniltä. Maailman osakekurssit painuivat helmikuussa vain vajaat kolme prosenttia. Venäjällä kurssit sen sijaan enemmän kuin puolittuivat. Valuuttamarkkinoiden liikkeet olivat niin ikään liki tavanomaisia euron heikennyttyä enimmilläänkin vain pari senttiä taalaan nähden. Öljyn hinta hipoi sadan dollarin tynnyrihintaa, mutta öljyn hinnan nousu ei pahimmillaankaan ole ollut muutamaa dollaria enempää.
Pidemmän päälle Ukrainan sodan markkinavaikutukset realisoituvat muutoksina talouden kasvunäkymiin. Mikäli muutoin yritysten vahva tulevaisuudenusko ei kriisin vaikutuksesta valahda, voidaan markkinoillakin yhä luottaa kohtuullisen mukaviin talousnäkymiin lähikuukausille. Länsitalouksien ajautuminen taantumaan ei vaikuta todennäköiseltä Venäjän taloudellisen vaikutuksen vähäisyyden ja toisaalta markkinoilla tähän mennessä koettujen varsin maltillisten hintaliikkeiden seurauksena. Sodan tuoman epävarmuuden seurauksena myös korkomarkkinoilla odotukset rahapolitiikan kiristymisestä ovat loiventuneet, mikä rohkaisee pörssejä ja hillitsee korkojen nousua.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 28.02.2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -2,8% | -6,2% | 16,5% | 13,9% | 10,2% | 11,8% |
| Kehittyneet maat | -2,7% | -6,5% | 19,7% | 15,0% | 10,8% | 12,7% |
| Suomi | -7,7% | -12,2% | 5,5% | 10,2% | 9,7% | 12,5% |
| Eurooppa | -3,0% | -6,1% | 15,4% | 9,0% | 6,6% | 8,1% |
| USA | -3,2% | -7,3% | 23,1% | 18,4% | 13,4% | 15,9% |
| Japani | -1,3% | -5,0% | 2,7% | 7,7% | 5,0% | 8,5% |
| Kehittyvät maat | -3,2% | -3,6% | -3,5% | 6,5% | 5,8% | 5,1% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -1,0% | -2,4% | -2,6% | 0,8% | 0,8% | 2,3% |
| Eurooppa | -2,1% | -3,3% | -4,0% | 1,2% | 1,6% | 4,0% |
| USA | -0,9% | -1,5% | 5,5% | 4,4% | 1,8% | 4,3% |
| Kehittyvät maat | -0,7% | 0,6% | 8,3% | 4,1% | 2,7% | 4,2% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -2,5% | -3,8% | -3,9% | 0,7% | 0,9% | 2,8% |
| USA | -2,4% | -5,3% | 4,0% | 5,5% | 3,1% | 5,3% |
| Kehittyvät maat | -5,4% | -5,3% | 2,2% | 3,8% | 2,3% | 6,3% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -2,7% | -4,0% | -1,9% | 2,0% | 2,0% | 4,3% |
| USA | -1,1% | -2,4% | 8,9% | 5,5% | 3,5% | 7,6% |
| Kehittyvät maat | -7,1% | -7,2% | -0,1% | -0,8% | -0,3% | 6,1% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Suhdannekuva. Positiivinen vire niin yritysten suhdannenäkymissä kuin kuluttajien luottamuksessakin voi hetkellisesti heikentyä Ukrainan sodan myötä. Ainakin eurooppalaisten kuluttajien mielissä sotauutiset heijastuvat yleiseen luottamukseen. Kallis bensiini latistaa tunnelmaa myös amerikkalaiskuluttajien mielissä. Koronarajoitusten purkamisen myötä syntyneet aiempaa myönteisemmät kulutusnäkymät saanevat särön. Maaliskuun luottamusmittauksissa onkin ennakoitavissa heikompia mittaustuloksia ja niillä on myös markkinoiden kannalta himmentävä vaikutus.
Nyt alkanut kriisi ei kuitenkaan aiheuta laajempaa laskukäännettä. Venäjän taloudellinen merkitys ei yksinkertaisesti riitä taittamaan koko läntisen elinkeinoelämän tunnelmaa synkäksi. Vertailua voidaan hakea vaikkapa viimeisen vuoden aikana rajusti heikentyneen Kiinan talouden vaikutuksista länsimarkkinoihin. Kiinan talous on kokoluokaltaan monikymmenkertainen Venäjään verrattuna, eikä sekään onnistunut latistamaan länsimaista kasvua. Akuutin kriisitunnelman hellittäessä länsimainen kasvu todennäköisesti jopa kiihtyy kriisin seurauksena, verrattuna tilanteeseen ilman nykyistä kriisiä. Julkisen vallan rahankäyttö tulee olemaan avokätisempää ja rahapolitiikka löysempää kuin ilman kriisiä.
Ennen Ukrainan sodan puhkeamista teollisuuden etujärjestö Saksassa kertoi globaalien saatavuusongelmien olevan ratkeamassa, ja samaa tukivat myös Saksan piristyneet ulkomaankauppaluvut. Teollisuuden elpymistä onkin odotettu Euroopassa kevättä kohti mentäessä, mikä yhdistettynä vahvaan kulutuskysyntään piristää eurooppalaista talouskehitystä. Yhdysvalloissa kulutus on ollut erittäin vahvaa jo pidempään ja sikäläinen teollisuus ennakoi kasvun jatkuvan edelleen. Molemmilla mantereilla nopeasti nousevat hinnat hillitsevät kasvuodotuksia ja siten inflaation maltillistuminen on myös kasvun kannalta isossa roolissa.
Pörssinäkymät. Helmikuussa markkinoille alkoi tihkua tietoja globaalin komponenttipulan ja logististen toimitusketjujen vaikeuksien hellittämisestä. Tämän seurauksena yritysten tulevaisuudennäkymiin ennakoitiin jälleen piristymistä, kunnes Ukrainassa käynnistynyt sota sekoitti tunnelmat. Vielä ei tiedetä missä määrin Ukrainan sota heikentää talousluottamusta, mutta ainakin lyhytaikainen notkahdus suhdannenäkymissä on mahdollista. Öljyn ja energian korkeat hinnat vaivaavat elinkeinoelämää sekä latistavat kuluttajien tunnelmia. Ilman Ukrainan kriisiä markkinoilla ennakoitiin pörssiyhtiöiden tulosten edelleen paranevan viime vuonna saavutetulta ennätystasoltaan ainakin muutamalla prosentilla.
Maaliskuun aikana markkinoiden ennusteet pörssiyhtiöiden tulosnäkymistä päivittyvät ja huomioivat samalla Ukrainan sodan heijastukset tulosnäkymiin. Suurimmat muutokset ennusteissa liittyvät öljyn ja energianhintojen vaikutukseen. Selvää on, että öljy-yhtiöiden tulokset tulevat olemaan aiemmin odotettua parempia, kun taas energiakustannuksia maksavat yritykset kärsivät. Kuitenkin tällä haavaa näyttää siltä, ettei energiahinnoissa sittenkään nähdä suuria heilahduksia edes alkaneen sodan seurauksena ja siten vaikutukset keskimääräisiin tulosennusteisiin jäisivät lopulta pieniksi.
Ennen sodan alkamista eurooppalaisilta yrityksiltä ennakoitiin vuoden ensimmäiselle neljännekselle liki 20 %:n tulosparannusta. Wall Streetillä tulosodotukset ovat selvästi matalampia vajaan 5 %:n kasvuennusteellaan. Näihin lukemiin saataneen maaliskuun aikana korkeintaan muutaman prosentin tasokorjaus, jolloin suurempaa laskua tuloksiin ei ole syytä odottaa. Vastaavasti pörssiosakkeiden hinnoittelu on markkinoilla kurssilaskun myötä alentunut ja niinpä keskimääräinen osake länsipörsseissä on juuri nyt edullisimmillaan suhteessa tulosnäkymiin sitten koronakriisin alkutahtien.
Korkomarkkinat. Markkinoiden lähes yksimielinen näkemys ripeästi kiristyvästä rahapolitiikasta on muuttunut Ukrainan sodan myötä. Keskuspankkien arvioidaan nyt hillitsevän rahapolitiikan kiristämistä aiemmin ennakoidusta sodan tuoman epävarmuuden takia. Yhdysvalloissa keskuspankki kuitenkin lopettaa joukkovelkakirjojen ostonsa maaliskuun aikana ja samalla ennakoidaan ainakin neljännesprosentin koronkiristystä. Euroopassa EKP pitää todennäköisimmin nykylinjansa ennallaan ainakin siksi, kunnes Ukrainan aiheuttama epävarmuus taloudelle hälvenee edes osittain.
Korkokehityksessä ei olla nähty suuria heilahteluja kriisin puhkeamisen myötä. Pitkät markkinakorot ovat yhä hieman kuukaudentakaista korkeammalla, eikä sodan puhkeaminen kääntänyt markkinoiden näkemystä kohoavista koroista päälaelleen. Ainoastaan korkojen nousutahdin oletetaan olevan aiemmin ennustettua hitaampaa. Markkinoiden korkohermoilua nähdään siis myös jatkossa inflaatiolukujen pysyessä todennäköisesti korkeina, mutta suuren korkoheilahduksen riski on sodan myötä pienentynyt.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Sodan syttyminen Ukrainassa on historiallisessa perspektiivissä aikamme suuria käännekohtia ja verrattavissa kenties kokoluokaltaan Berliinin muurin murtumiseen. Venäjälle asetetut pakotteet ja finanssisaarto ovat puolestaan markkinoille pahinta mitä pelättiin. Markkinoilla suurin jännitys liittyy öljyn ja energian hintoihin. Ensihavaintojen jälkeen näyttää onneksi siltä, ettei energiahinnoissa nähdä hallitsematonta nousua ja välittömät hintaliikkeet ovatkin lopulta olleet vaatimattomia. Pidemmän päälle ratkaisevaa on, kyetäänkö eritoten Euroopassa turvaamaan kaasun riittävyys tarvittaessa vaihtoehtoisista lähteistä, jos Venäjän hanat sulkeutuvat kokonaan. Markkinoiden tulkinnan mukaan ainakin suurimmalta osin kyettäisiin.
Laajemmassa perspektiivissä Ukrainan sota muuttaa maailmanpolitiikan asetelmia merkittävästi. Venäjä tuskin peräytyy omissa tavoitteissaan ja toisaalta länsi ei voi myöntyä Venäjän tavoitteisiin. Venäjä tulee jäämään pitkäksi ajaksi – suomennettuna Putinin valtakauden ajaksi – poliittiseen paitsioon ja siten pakotteiden piiriin kutakuinkin riippumatta siitä, miten Ukrainan sota päättyy. Osalle läntisistä yrityksistä uusi tilanne tuottaa varmasti tappioita, mutta laajemmalle yritystoiminnalle vaikutukset jäävät pieniksi. Läntiset energiayhtiöt jopa hyötyvät tilanteesta.
Länsimaiden talouskehitys näyttää sodan varjossa varsin toiveikkaalta. Kulutusvetoinen kasvu pitää pintansa ja kesää kohti mentäessä kulutuksen arvioidaan jopa kiihtyvän koronarajoitteiden poistuttua. Yritysten odotukset tulevaisuudesta ovat edelleen toiveikkaita. Osakemarkkinoilla ei olekaan syytä suurempaan synkistelyyn, vaikka poliittisella rintamalla Ukrainan sota edustaakin katastrofaalista käännettä aiemmin ylläpidettyyn ajatteluun valtioiden välisten erimielisyyksien ratkaisemisesta.
Sijoittajan kannalta tämänhetkisessä markkinatilanteessa on hyvää ainakin se, että keskimääräisen pörssiosakkeen hinnoittelu näyttää nyt aiempaa edullisemmalta. Itse asiassa eurooppalaiset ja amerikkalaiset osakkeet ovat nyt – lukuun ottamatta koronakevättä 2020 – halvempia kuin kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana. Tulosnäkymätkään eivät ole huonoja, yhtiöiden ennakoidaan kykenevän tahkoamaan historiallisen vahvoja tuloslukuja tänäkin vuonna. Inflaatio kylläkin uhkaa yhä sijoitusmarkkinoiden mielenrauhaa ja hintakehityksen osalta merkit hintojen nousun maltillistumisesta ovat markkinoille tervetulleita ja positiivisen kehityksen kannalta myös välttämättömiä.
