Sijoittajakirje elokuu 2020
TOIVO PAREMMASTA ELÄÄ MARKKINOILLA
Kevään ensimmäisestä korona-aallosta selvittiin markkinoilla kohtalaisen hyvin. Osakemarkkinoilla kurssit toipuivat kesään tultaessa suurimmalta osin epidemian ensivaiheen aiheuttamasta pudotuksesta. Korkomarkkinoilla puolestaan keskuspankkien avokätinen rahapolitiikka on onnistunut pitämään korkotason erittäin alhaalla ja siten korkosijoitusten arvot korkeina. Myös vauriot talouskehitykseen kevään kurimuksessa näyttävät jääneen pahimpia pelkoja lievemmiksi. Taloudessa nähtiin kesän aikana myös selvää toipumista koronarajoitusten purkamisen myötä ja siten myös markkinoilla on saatettu ennakoida elpyvän taloustilanteen mukanaan tuomia parempia aikoja.
Heinäkuussa pörsseissä sulateltiin yhtiöiden tulosuutisia. Rankat epidemian vastaiset rajoitustoimet runtelivat pörssiyhtiöiden tuloksia rajulla kädellä, mutta tuloskauden myötä myös odotukset tulevasta tuloskehityksestä ovat hieman parantuneet. Markkinoilla ennakoidaan tulosten paranevan loppuvuonna ja ensi vuonna ripeään tahtiin. Tätä toiveikkuutta kuitenkin himmentää kesän mittaan koettu epidemian uusi voimistuminen. Yhdysvalloissa koronakriisi näyttää kiihtyneen jo lähelle alkukevään synkimpiä lukemia ja myös Euroopassa pelätään uuden aallon ryöpsähtämistä.
Markkinoiden näkökulmasta koronakriisin uusi vahvistuminen tarkoittaa ennakoidun talouden elpymisen hitaampaa tahtia ja pahimmillaan uusia taloutta halvaannuttavia rajoitustoimia. Mikäli kevään kaltaisilta shokkihoidoilta vältytään, voidaan markkinoiden näkymien suhteen olla edelleen toiveikkaita. Rahapoliittinen elvytys ja julkisen vallan tukitoimet antavat markkinoille mielenrauhaa ja aiemmin ennakoitua hitaammankin talouden elpymisen ympäristössä luvassa on selvästi parempia talous- ja tuloslukuja kuin menneen kevään vapaassa pudotuksessa.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.07.2020 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 0,0% | -6,0% | 0,9% | 6,9% | 5,9% | 9,9% |
| Kehittyneet maat | -0,5% | -6,3% | 1,0% | 7,4% | 6,1% | 10,7% |
| Suomi | 4,1% | -0,3% | 7,2% | 4,5% | 6,3% | 8,2% |
| Eurooppa | -1,4% | -14,0% | -7,1% | 0,2% | 0,2% | 5,9% |
| USA | 0,6% | -1,9% | 5,9% | 11,7% | 9,4% | 14,4% |
| Japani | -5,6% | -9,7% | -0,8% | 6,0% | 4,6% | 9,2% |
| Kehittyvät maat | 3,5% | -6,7% | 0,3% | 2,7% | 4,7% | 4,3% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -1,6% | 2,1% | 1,5% | 4,1% | 3,0% | 3,8% |
| Eurooppa | 1,6% | 4,8% | 3,5% | 6,0% | 4,4% | 6,0% |
| USA | -3,9% | 10,1% | 11,0% | 8,2% | 4,1% | 6,0% |
| Kehittyvät maat | -1,0% | -5,4% | -5,4% | 3,1% | 3,7% | 6,5% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 1,5% | 0,4% | -0,6% | 2,3% | 2,4% | 3,3% |
| USA | -2,0% | 2,7% | 5,5% | 7,0% | 4,8% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | -1,8% | -1,9% | 1,1% | 6,1% | 5,1% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 1,5% | -4,0% | -1,9% | 0,9% | 2,4% | 5,0% |
| USA | -0,1% | -6,4% | -4,2% | 3,4% | 3,1% | 6,9% |
| Kehittyvät maat | -2,4% | -5,5% | -3,8% | 3,9% | 5,0% | 8,9% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Heinäkuussa käynnistynyt pörssiyhtiöiden tuloskausi on varmasti ollut yksi jännittävimmistä markkinoilla ainakin sitten finanssikriisin vuosien. Markkinoilla osattiin varautua tulosten rajuun laskuun, mutta epävarmuus ennusteissa oli suurta. Tähän mennessä saatujen lukujen pohjalta sijoittajat saattoivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, ainakin osittain. Wall Streetillä amerikkalaisten yhtiöiden tulokset osoittautuivat keskimäärin selvästi ennakoitua paremmiksi. Toki amerikkalaisillakin pörssiyhtiöillä heikennystä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kertyi yli 35 %, mutta siltikin huomattavasti vähemmän kuin vielä heinäkuun alussa ennakoitu 44 %:n pudotus. Euroopassa sen sijaan tulokset romahtivat tämän hetken arvion mukaan peräti 58 % ja tulosten syöksy oli ennustettuakin heikompaa.
Yhdysvalloissa kevään tuloskauden pelastivat suuret teknologiayhtiöt. Monilla teknojäteillä tulokset olivat vahvoja ja osa yrityksistä suorastaan hyötyi koronakriisin vaikutuksista. Euroopassa vastaavasti näitä yhtiöitä ei pörsseissä ole edustettuna mainittavassa määrin ja niinpä vanhalla mantereella koettiin perinteisempien alojen yhtiöiden vaikeudet täysimääräisesti. Myös koronarajoitukset olivat monissa eurooppalaisissa talouksissa tiukempia kuin Yhdysvalloissa. Näiden tiukkojen rajoitusten myötä eurooppalainen epidemiatilanne näyttää tällä haavaa toki huomattavasti amerikkalaista paremmalta, mutta markkinanäkymien kannalta ratkaisevaa on tuleva talouskehitys. Jos tautitilanne pysyy Euroopassa hallinnassa, olisi täällä syytä olettaa myös talouden toipumisen olevan vastaavasti amerikkalaista ripeämpää. Ja näin markkinoilla tunnutaan odottavankin.
Pörssiyhtiöiden tulosten ennakoidaan markkinoilla paranevan loppuvuoden aikana. Siinä missä eurooppalaisista tuloksista leikattiin yli puolet pois keväällä, loppuvuonna laskua odotetaan enää 17 %. Ja ensi vuoden alusta alkaen tulosten odotetaan paranevan jo 40 % ensimmäisellä ja 85 % toisella vuosineljänneksellä. Yhdysvalloissa vastaavasti ensi vuoden alussa kasvun ennustetaan olevan selvästi maltillisempaa. Markkinoiden vahva optimismi eurooppalaisen tuloskehityksen suhteen tietysti edellyttää, ettei itse koronakriisissä koeta pahempia takapakkeja.
Viitteitä tulevasta markkinakehityksestä voidaan hakea myös Aasiasta. Kaukoidän maissa epidemia on pystytty pitämään ensimmäisen aallon jälkeen hyvin kontrollissa ja niinpä alueen taloudet ovat menestyneet suhteellisesti ottaen vahvasti jo kevään aikana länsimaihin verrattuna. Mikäli epidemian hallinta onnistuu myös Euroopassa, on kaikki syy olettaa talouden elpyvän vastaavasti ja sitä myötä myös pörssiyhtiöiden tulosten toipuvan nopeaan tahtiin.
Suhdannekuva. Kevään talousluvut olivat historiallisen heikkoja ja sitä osattiin markkinoilla ennakoidakin. EU:n bruttokansantuote valahti keväällä peräti 15 % heikommaksi kuin vuotta aiemmin ja Yhdysvalloissa pudotusta kertyi 9,5 %. Vaikka vastaavia lukuja ei olla koettu sitten sotavuosien, olivat nämäkin luvut silti pelättyä parempia. Kevään synkimpinä hetkinä arvioitiin taloudesta leikkaantuvan jopa kolmanneksen kevätkuukausien osalta. Epidemiarajoitteita päästiin kuitenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa purkamaan jo huhtikuusta alkaen ja siten talouden syöksy jäi pahimpia pelkoja loivemmaksi.
Kesän aikana suhdannemittarit ovat sitten elpyneet ja jopa ennusteitakin vahvemmin. Yritysten suhdannebarometrit ennakoivat länsitalouksissa jo selvää kasvua, tosin on hyvä ymmärtää, että suhdannenäkymien tuleekin kirkastua poikkeuksellisen heikon kevään jäljiltä. Teollisuustuotanto on alkanut elpyä ja kansainvälinen kauppa on toipumassa. Kuluttajien osalta mielialat ovat niin ikään kohentuneet, mutta keskimäärin kuluttajat näyttävät edelleenkin olevan varovaisia. Rajoitteiden purkamisen myötä kulutuskysyntä on elpynyt ja mikäli uusilta rajoitteilta voidaan välttyä, voidaan kulutuksen olettaa toipuvan edelleen.
Välitöntä kriisivaiheen jälkeistä elpymistä seuraavan talouskehityksen ennakointi onkin sitten epävarmempaa. Tavanomaisessa suhdannekierrossa talouden pohjakosketusta seuraa pitkähkö nopean kasvun vaihe. Talouskasvun kiihtyessä työpaikkojen määrä lisääntyy, mikä puolestaan rohkaisee kuluttajia entistä höllempään ostoskäyttäytymiseen. Koronakriisin osalta juuri työpaikkojen määrän kehitys on epävarminta ja etenkin Yhdysvalloissa. Alkukesästä näytti vielä siltä, että kriisin myötä menetetyt työpaikat palautuvat nopeasti, mutta uuden amerikkalaisen tautiaallon myötä palkkaamisen pelätään jäävän odotettua heikommaksi. Ja tämä puolestaan heikentää pidemmän tähtäyksen talouden kasvunäkymiä. Euroopassa tässä suhteessa tilanne on huomattavasti parempi. Kriisin välittömänä seurauksena täällä ei nähty suurempaa työttömyyden lisääntymistä, mikä antaa hyvät edellytykset kulutuskysynnän elpymiselle jatkossa.
Korkomarkkinat. Keskuspankkien linjauksissa ei olla kesän mittaan nähty muutosta ja se on ollut markkinoille mieleen. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa odotettavissa on massiivisen rahapoliittisen elvytyksen jatkuminen vähintäänkin pitkälle ensi vuoteen. Markkinoilla korkomuutokset ovatkin pysyneet pieninä. Valtiolainakorot ovat kesän edetessä jopa alentuneet. Euroopassa unionin saavuttama sopu elvytyspaketista painoi eteläeurooppalaisten maiden korkotasoa ja Yhdysvalloissa puolestaan Fedin toistamat linjaukset äärimatalan korkopolitiikan jatkumisesta.
Myös yrityslainamarkkinoilla tunnelmat ovat pysyneet rauhallisina. Kevään pahimman kriisin hellitettyä ovat yrityslainojen hinnat hieman vahvistuneet. Pelättyä konkurssiaaltoa ei nähty ja myös yrityksille suunnatut tukitoimet ovat osaltaan rauhoittaneet tilannetta. Valuuttamarkkinoilla euron arvo sen sijaan on kesän aikana selvästi vahvistunut. Selityksiä vahvistumiselle voitaneen hakea edellä mainitusta eurooppalaisesta elvytyspaketista, mutta kenties myös orastavasta huolesta amerikkalaisen epidemianhallinnan suhteen.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Yleisilme sijoitusmarkkinoilla pysyi vielä heinäkuussakin positiivisena, vaikkakin markkinoiden ensimmäisen elpymisvaiheen teho näyttää hiipuvan. Pörssiyhtiöiden tuloskaudesta selvittiin odotuksiin nähden kuivin jaloin ja Yhdysvalloissa teknoyhtiöiden avulla jopa hyvin. Markkinoiden vankimpina tukijalkoina ovat edelleen keskuspankkien elvytystoimet ja tulevaisuudenuskoa markkinoille on rakennettu koronakriisin jälkeisestä nopeasta talouskasvusta. Tätä toiveikkuutta himmentää tällä hetkellä tosin huoli epidemiatilanteen kehityksestä. Uusi aalto Yhdysvalloissa ja epidemiaryöpsähdykset Euroopassakin latistavat odotuksia kaikkein nopeimmasta elpymisestä.
Talouden kovien mittareiden valossa elpyminen on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa. Meneillään olevasta kolmannesta vuosineljänneksestä tulee suurella varmuudella selvästi parempi kuin kevätkvartaalista. Syksyllä markkinoille odotetaankin vahvoja talouslukuja, mutta sitä ennen on selviydyttävä elokuun normaalistikin hiljaisemmasta kuukaudesta. Hiljaisempina aikoina markkinoilla on taipumusta huolestua talousmittareiden ohella muista aiheista, eikä epidemian toisen aallon pelko ole niistä huolenaiheista varmastikaan vähäpätöisimpiä.
Loppukesän aikana myös poliittisten aiheiden painoarvo markkinoilla kasvaa Yhdysvaltain presidentinvallien lähestyessä. Näyttää siltä, ettei istuvan presidentin nyt arvioitu tappio markkinoita huoleta, mutta itse vaalikamppailun loppumetreillä saatetaan hyvinkin nähdä avauksia, jotka voivat sijoittajiakin hermostuttaa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi uuden kauppasodan lietsonta.
