Systemaattinen sijoittaminen – kuin huippu-urheilun menestysresepti – on kasvava trendi varainhoidossa

Mitä yhteistä on huippu-urheilulla ja menestyvällä sijoittamisella? Paljon enemmän kuin äkkiseltään ajattelisi. Olipa kyseessä olympiavoittaja, menestyksekäs jalkapallojoukkue tai mestaruuksia voittava jääkiekkojoukkue, kaikissa taustalla on yksi asia: järjestelmällinen, vuosia hiottu prosessi, joka perustuu jatkuvaan analyysiin, tarkkaan harjoitteluun ja suunnitelmalliseen suoritusten kehittämiseen.

Huipputason urheilija ei jätä menestystään sattuman varaan. Harjoittelu ei ole poukkoilevaa tai tunteiden ohjaamaa, vaan rakennettu tieteellisen analyysin pohjalta, jossa jokainen osa-alue – fyysinen suorituskyky, ravinto, palautuminen ja kilpailustrategia – on optimoitu huippusuorituksen saavuttamiseksi. Jokainen yksityiskohta mitataan ja analysoidaan, ja valmentajat tekevät päätöksiä kertyneen datan ja toistettavan metodologian avulla, eivätkä fiiliksen tai hetken impulssien varassa.

 

Samalla tavalla menestyksekäs pitkän aikavälin sijoittaminen ei ole yksittäisten intuitiivisten päätösten sarja, vaan pitkäjänteinen, systemaattinen prosessi, joka perustuu tutkimukseen, data-analyysiin ja objektiivisiin strategioihin.

 

Sijoitusmaailman muutos – systemaattinen lähestymistapa haastaa perinteisen sijoittamisen

 

Viime vuosina sijoitusmaailmassa on tapahtunut merkittävä muutos kohti sääntöihin ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa systemaattista sijoittamista. Perinteinen, näkemyksenottoon perustuva sijoittaminen, jossa yksittäiset salkunhoitajat tekevät päätöksiä omien analyysiensä ja markkinanäkemystensä perusteella, on yhä enemmän haastettu kvantitatiivisten, datalähtöisten sijoitusstrategioiden toimesta.

Mutta mitä systemaattinen sijoittaminen oikein tarkoittaa, miten se eroaa perinteisestä aktiivisesta varainhoidosta, ja miksi sen suosio kasvaa?

 

Yliopistojen sijoitussalkkujen menestys – Helsingin yliopiston esimerkki

 

Monet yliopistot ovat saavuttaneet erinomaisia tuloksia sijoitustoiminnassaan hyödyntämällä systemaattisia ja tieteellisiä sijoitusstrategioita. Erityisesti Helsingin yliopisto on noussut esiin sijoitustuotoillaan. Vuoden 2024 lopussa yliopiston arvopaperisijoitusten arvo oli 789 miljoonaa euroa, ja tuotto kyseisenä vuonna oli 18,1 %. Nykyinen sijoitusstrategia otettiin käyttöön vuonna 2019, minkä jälkeen keskimääräinen vuosituotto on ollut 12,7 %, ja kumulatiivinen tuotto vuodesta 2019 alkaen on ollut 104,6 %.

Helsingin yliopiston sijoitustoiminnan menestys on huomioitu myös kansainvälisesti. The National Association of College and University Business Officers (NACUBO) -yhteisön tutkimuksessa 599 yhdysvaltalaista yliopistosijoittajaa raportoi keskimäärin 8,3 prosentin vuosittaisen tuoton vuosina 2019–2024. Samaan aikaan Helsingin yliopiston arvopaperisijoitusten dollarimääräinen vuosituotto oli 10,1 %, mikä sijoittaisi sen tutkimuksen parhaimpaan kymmenykseen.

 

Mitä on systemaattinen sijoittaminen?

 

Systemaattinen sijoittaminen perustuu sääntöihin, tilastolliseen analyysiin ja datalähtöisiin malleihin, joissa sijoituspäätökset tehdään ennalta määrättyjen sääntöjen mukaisesti, eikä subjektiivisten mielipiteiden perusteella. Näitä sääntöjä voidaan kehittää tieteellisen tutkimuksen, historiallisten tilastojen ja tekoälyn avulla, jolloin ne ovat objektiivisia ja toistettavia.

Systemaattisen sijoittamisen perusta on siinä, että markkinoilla on ennustettavia tilastollisia rakenteita tai poikkeamia, joita voidaan hyödyntää tuottojen parantamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi:

  • Faktorisijoittaminen: Esimerkiksi arvoyhtiöt (value), momentumiin perustuvat osakkeet (momentum) tai matalan volatiliteetin strategiat.
  • Riskipohjainen allokaatio: Esimerkiksi riskipariteetti, jossa allokaatio tehdään riskiä eikä pääomaa painottaen.
  • Kvantitatiiviset ja algoritmiset strategiat: Esimerkiksi trendiseuranta, tilastollinen arbitraasi tai koneoppimiseen perustuvat sijoitusmallit.

 

Ero perinteiseen aktiiviseen sijoittamiseen

 

Perinteisessä aktiivisessa sijoittamisessa yksittäiset salkunhoitajat tai analyytikot tekevät sijoituspäätökset perustuen markkinoiden analysointiin, yrityskäynteihin ja makrotaloudellisiin näkemyksiin. Tämä voi kuitenkin johtaa inhimillisiin virheisiin, tunnepohjaiseen päätöksentekoon ja epäjohdonmukaisuuteen.

Systemaattinen sijoittaminen sen sijaan poistaa tunteet päätöksenteosta, perustuu laajaan datan analysointiin ja hyödyntää tilastollisia malleja, joiden avulla voidaan tehdä tehokkaampia ja objektiivisempia päätöksiä.

Systemaattisten sijoitusmallien ylivoima – ETF:ien menestys suhteessa aktiivisiin rahastoihin

 

Viime vuosina sijoitusmaailmassa on tapahtunut merkittävä siirtymä kohti systemaattisia sijoitusstrategioita, kuten indeksirahastoja ja ETF:iä, jotka usein perustuvat sääntöihin ja tieteelliseen näyttöön. Tämä kehitys on saanut tukea useista tutkimuksista ja analyyseistä.

  • Aktiivisten rahastojen alisuoriutuminen: Morningstarin Active/Passive Barometer -raportin mukaan vain 17,1 % aktiivisista osakerahastoista onnistui ylittämään passiivisten rahastojen tuoton 10 vuoden tarkastelujaksolla kesäkuuhun 2023 mennessä. Tämä alisuoriutuminen korostuu erityisesti pitkällä aikavälillä.
  • Passiivisten rahastojen suosion kasvu: Morningstarin mukaan passiiviset rahastot ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi, ja vuoden 2023 lopussa niiden hallinnoimat varat ylittivät aktiivisten rahastojen varat ensimmäistä kertaa.
  • Kulujen merkitys tuottoihin: Morningstarin analyysi osoittaa, että alhaisemmat kulut ovat yhteydessä parempiin tuottoihin, ja passiiviset rahastot tarjoavat usein matalammat kustannukset verrattuna aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin. ​

Nämä havainnot tukevat näkemystä, että sääntöihin ja tieteelliseen näyttöön perustuvat systemaattiset sijoitusstrategiat voivat tarjota sijoittajille kilpailukykyisiä tuottoja alhaisemmilla kustannuksilla verrattuna perinteisiin aktiivisiin sijoitusstrategioihin.

 

Miksi systemaattinen sijoittaminen kiinnostaa yhä enemmän?

 

Sijoittajat – niin instituutiot kuin yksityissijoittajat – siirtyvät yhä enemmän sääntöihin perustuvan sijoittamisen suuntaan, koska se tarjoaa useita etuja:

  • Kustannustehokkuus: Vähemmän kaupankäyntikustannuksia ja hallinnointipalkkioita.
  • Ennustettavuus ja johdonmukaisuus: Sijoituspäätökset perustuvat objektiivisiin sääntöihin, eivät markkinasentimenttiin.
  • Psykologisten virheiden minimointi: Ei tunnepohjaista kaupankäyntiä, kuten paniikkimyyntiä tai ahneuden ohjaamia sijoituspäätöksiä.
  • Teknologian ja datan hyödyntäminen: Algoritmit, tekoäly ja koneoppiminen tuovat sijoitusprosessiin lisää tehokkuutta ja syvempää analyysia.

Systemaattinen sijoittaminen on selkeästi kasvava trendi, joka haastaa perinteisen aktiivisen varainhoidon. Tieteellinen näyttö ja historialliset tulokset tukevat sitä, että sääntöihin perustuvat sijoitusmallit, kuten ETF:t ja kvantitatiiviset strategiat, tarjoavat sijoittajille ylivoimaisen tuotto-riski-suhteen pitkällä aikavälillä.

 

Sijoitusmaailma kehittyy jatkuvasti, ja datavetoiset, säännölliset ja tilastollisesti perustellut sijoitusstrategiat tulevat olemaan keskeisessä roolissa tulevaisuuden varainhoidossa.

Kiinnostuitko, ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai tilaa sijoittajakirjeemme!