Sijoittajakirje tammikuu 2021
UUDEN KASVUAJAN ALLA
Osakekurssit kohosivat maailmalla uuteen ennätykseensä juuri vuodenvaihteessa koronavuoden päätteeksi. Ennätys kirjattiin dollareissa mitaten jo hieman aiemmin, mutta uuden vuoden kynnyksellä kurssihuippu saavutettiin myös euroissa mitaten. Koko vuodelta maailman osakkeet tuottivat viime vuonna 6,65 % MSCI:n laajalla kaikkien maiden kurssikehitystä mittaavalla ACWI IMI –indeksillä euroissa mitaten. Kovinta nousu oli Aasiassa, missä Kiinan, Etelä-Korean ja Taiwanin markkinat nousivat rajusti. Painoarvoltaan vankinta nousua saatiin kuitenkin amerikkalaisilta markkinoilta, missä teknologiaosakkeiden rynnistys on ollut huimaa. Suurista markkina-alueista Euroopan kehitys oli vaisua ja elpymisestä huolimatta osakekurssit jäivät koko vuoden osalta niukasti miinukselle.
Vuoden lopun kurssinousu toteutui länsimaissa pahentuneesta koronatilanteesta huolimatta. Rokotusten aloittaminen ja Yhdysvalloissa viime hetkellä hyväksytty elvytyspaketti valoivat uskoa paremmasta huomisesta. Markkinoilla odotetaan myös pian alkavan tuloskauden osoittavan pörssiyhtiöiden pärjänneen vähintäänkin kohtuullisesti olosuhteet huomioiden. Analyytikoiden ennusteet tuloskehityksen osalta ovat vuodenvaihteeseen tultaessa jälleen kohonneet. Talousmittareiden valossa loppuvuoden kehitys ei myöskään näyttäisi heikentyneen merkittävällä tavalla, vaikka uuden tautiaallon ja sitä seuranneiden rajoitteiden pohjalta niin aiemmin saatettiin arvioidakin.
Alkaneen vuoden suuret kysymykset markkinoille liittyvät talouden elpymisen ja alkavan kasvukauden vahvuuteen sekä elvytystoimien vaikutuksiin. Epidemian odotetaan laantuvan viimeistään kesään tultaessa ja samalla talouden toipumisen pitäisi olla kiihkeimmillään. Markkinoilla pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan paranevan viime vuoden kuopastaan korkeilla kasvuprosenteilla ja samaan aikaan elvytyksen vaikutusten ennakoidaan kiihdyttävän talouskasvua länsimaissa lukemiin, joita ei olla koettu kenties vuosikymmeniin.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.12.2020 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 2,3% | 6,7% | 6,7% | 9,4% | 9,6% | 10,1% |
| Kehittyneet maat | 1,9% | 6,3% | 6,3% | 9,9% | 9,6% | 10,9% |
| Suomi | 1,5% | 15,1% | 15,1% | 9,5% | 9,5% | 8,2% |
| Eurooppa | 2,4% | -3,3% | -3,3% | 2,9% | 4,3% | 6,3% |
| USA | 1,8% | 10,8% | 10,8% | 13,8% | 12,4% | 14,5% |
| Japani | 2,6% | 13,8% | 13,8% | 10,6% | 10,0% | 10,5% |
| Kehittyvät maat | 5,0% | 8,5% | 8,5% | 5,5% | 10,2% | 4,6% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,9% | 1,1% | 1,1% | 4,1% | 2,2% | 3,8% |
| Eurooppa | 0,2% | 7,5% | 7,5% | 6,3% | 4,8% | 6,6% |
| USA | -2,8% | 3,3% | 3,3% | 6,5% | 2,4% | 5,8% |
| Kehittyvät maat | 0,1% | -2,7% | -2,7% | 3,6% | 4,1% | 6,8% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,0% | 2,4% | 2,4% | 2,8% | 2,8% | 3,5% |
| USA | -1,8% | 0,7% | 0,7% | 6,4% | 4,2% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | -0,8% | -0,5% | -0,5% | 6,4% | 5,9% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,7% | 1,7% | 1,7% | 2,5% | 4,1% | 5,2% |
| USA | -0,6% | -4,3% | -4,3% | 4,5% | 4,5% | 6,9% |
| Kehittyvät maat | 0,3% | -1,1% | -1,1% | 5,3% | 6,2% | 9,4% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Pörssiyhtiöiden tulokset romahtivat viime keväänä koronaepidemian lamautettua yksityisen kulutuksen länsimaissa ja rajujen rajoitustoimien sulkiessa tuotantolaitoksia. Alkujärkytyksen jälkeen toipuminen käynnistyi kuitenkin nopeasti ja jo toukokuussa voitiin nähdä yritysten toimintaympäristön elpyvän. Kesän mittaan toipuminen jatkui ja kiihtyi syksyyn tultaessa. Tulospudotuskin jäi lopulta huomattavasti pelättyä pienemmäksi. Pörssiyhtiöt pärjäsivät kriisioloissa kaiken kaikkiaan laajaa taloutta paremmin. Pahimmin kulutuksen lamautuminen iski pieniin palveluyrityksiin – ravintoloihin ja matkailualaan – joiden merkitys pörssimaailmassa on vähäinen. Osa toimialoista suorastaan hyötyi pandemian vaikutuksista, teknologiasektori etunenässä.
Loppuvuonna koettu epidemian uusi raju kiihtyminen herätti kevään kokemusten perusteella aiheellisesti epäilyjä talouden ja siten myös pörssiyhtiöiden tulevaisuudennäkymistä. Kävi kuitenkin niin, etteivät markkinat enää uudesta tautiaallosta hermostuneet. Katseet on jo siirretty epidemian jälkeiseen vahvaan elpymisen aikaan rokotusten tuottaman toivon myötä. Myös elvytystoimien vaikutuksia ja ennen kaikkea anteliasta rahapolitiikkaa on diskontattu osakemarkkinoilla kursseihin. Sijoittajan puntaroinnin kannalta tärkeintä alkuvuonna on saada vahvistus koville kasvutoiveille.
Tammikuun loppupuolella kiihtyvä tuloskausi päivittää markkinat jälleen yritysten todellisuuteen. Analyytikoiden arvioiden mukaan viime vuoden viimeisen neljänneksen tulokset jäävät vielä edellisvuotta heikommiksi, mutta tulosten odotetaan ripeästi elpyvän alkuvuoden aikana. Huomionarvoista on, että seuraavaksi raportoitavan viimeisen vuosineljänneksen tulosten ennakoidaan jäävän myös hieman edeltänyttä kolmatta vuosineljännestä heikommiksi. Tässä piilee jälleen positiivisen yllätyksen mahdollisuus. Yritykset itse eivät ole pahemmin tulosvaroituksia antaneet, mikä viittaa siihen, että pian raportoitavat tulokset osoittautuvat jälleen paremmiksi, kuin mitä markkinoilla uskalletaan odottaa.
Tuloskauden myötä sijoittajat saavat yrityksiltä myös runsaasti arvioita alkaneen vuoden näkymistä. Markkinoilla odotetaan tulosten paranevan jo alkuvuoden aikana reipasta tahtia. Eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tuloskasvun ennakoidaan yltävän yli 70 %:n lukemiin keväällä ja Yhdysvalloissakin kasvua odotetaan kertyväksi liki 50 %:a. Jos yritysten omat arviot käyvät yksiin markkinoiden ennusteiden kanssa, on pörsseissäkin syytä odottaa positiivisen tunnelman jatkuvan.
Suhdannekuva. Vaikka loppuvuoden epidemia-aalto latistikin kovimpia talouden elpymistoiveita, näyttäisivät vauriot sittenkin jäävän pelättyä pienemmiksi. Kuluttajien mielialat eivät enää uudesta aallosta romahtaneet eivätkä edes tiukemmat rajoitustoimet pysäyttäneet taloudellista toimeliaisuutta viime kevään malliin. Yritysten luottamus tulevaan on pysynyt varsin vahvana ja jopa vahvistunut uuden vuoden alkuun tultaessa. Mitä ilmeisimmin talouden toimijat ovat oppineet elämään epidemian muokkaamassa ympäristössä.
Viime vuoden lopun osalta koko talouden kehitykseen arvioidaan nyt muodostuneen tilapäinen tasainen jakso, mutta mitään uutta sukellusta kohti taantumaa ei koeta. Alkuvuoden aikana talouden odotetaan pääsevän jälleen elpyvän kehityksen uralle ja kasvun kiihtyvän kevään koittaessa reippaisiin lukemiin. Jos ja kun epidemiatilanne keväällä hellittää, pyörähtää yksityinen kulutus vauhtiin, työllisyysnäkymät kirkastuvat ja yritysten tulevaisuudenusko vahvistuu. Tätä myönteistä kierrettä edelleen ruokkivat monet talouden elvytystoimet, joiden vaikutuksen odotetaan olevan suurimmillaan juuri keväällä.
Korkomarkkinat. Koroissa muutokset olivat päättyneen vuoden lopussa pieniä. Matalariskisimpien valtiolainojen korot eivät juuri muuttuneet, vaikka pörsseissä odotukset vahvan kasvuvaiheen alkamisesta ovat voimissaan. Keskuspankkien vahva viestintä ja aktiivinen toiminta markkinoilla ovat pitäneet markkinakorot matalina. Tuhannen taalan kysymys sijoittajille tänä vuonna onkin se, kuinka pitkään keskuspankit haluavat ja voivat pitää korkotason vakaana ja pohjamudissaan talouskasvun voimistuessa?
Lyhyellä tähtäyksellä koroissa tuskin nähdään merkittävää nousua. Keskuspankit ovat vakuuttaneet jatkavansa elvyttävää rahapolitiikkaansa vielä pitkään eikä toisaalta korkosijoittajia hermostuttavasta inflaatiostakaan ole merkkejä. Hieman pidemmällä aikajänteellä sen sijaan ilmeinen riski korkosijoittajille on, jos hintapaineet alkavat kuplimaan. Talouskasvun kiihtyminen on otollista aikaa hintojen kohoamiselle ja varovainenkin inflaation nousu voi historiallisen matalien korkojen ympäristössä herättää epäilyjä keskuspankkien ennennäkemättömän massiivisen rahapoliittisen elvytyksen kestävyydestä. Jos taas keskuspankkien elvytystä jouduttaisiin hintapaineiden vuoksi vähentämään, tulisivat markkinakorot reagoimaan tilanteeseen etupainoisesti ja korot voivat kohota nopeastikin. Tuskin suuria prosenttimääriä, mutta psykologinen vaikutus markkinatunnelmaan voisi olla suurempi.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Poikkeuksellisen epidemian leimaaman sijoitusvuoden jälkeen markkinoilla odotetaan poikkeuksellisen vahvan elpymisen vuotta. Talouden odotetaan toipuvan nopeaan tahtiin tolpilleen epidemian väistyessä ja tämän kasvusysäyksen arvioidaan jopa laukaisevan pidemmän nousukauden. Markkinoille kasvun alkuvaiheet ja nousukauden kiihtyvä osuus ovat tyypillisesti parasta aikaa. Finanssikriisin jälkeen vuodesta 2009 tuli markkinoiden näkökulmasta yksi parhaista ja alkuvaiheen elpymistä seurasi jopa vuosikymmenen mittainen nousujakso. Voisiko nyt käydä samoin?
Osakemarkkinoilla optimismiin on edelleen hyvät eväät. Pian koittavalta tuloskaudelta on syytä odottaa myönteistä viestiä yritysten tulevaisuudennäkymien paranemisesta ja tuloskunnon toipumisesta. Suhdannemittarit ovat pysyneet toiveikkaina talven tautiaallosta huolimatta ja yrityksillä on varmasti vahva halu valmistautua talouden elpymiseen tuotantoaan kasvattamalla ja investointejaan lisäämällä. Osakkeiden hinnoittelu on historiallisesti vertaillen keskimääräistä kalliimpaa, mutta suhteessa aiempiin talouden toipumisjaksoihin hinnoittelu ei sittenkään vaikuta poikkeukselliselta.
Pidemmän päälle markkinoiden suuret kysymykset liittyvät tasapainoon keskuspankkien massiivisen elvytyksen ja reaalitalouden todellisen kasvun suhteen. Pandemian myötä julkinen velka on länsimaissa kohonnut uusiin korkeuksiin ja rahoitusmarkkinoiden luottamus lepää keskuspankkien toimien varassa. Jos tämä luottamus joutuu koetukselle odotettua heikomman kasvun tai kohoavien hintapaineiden myötä, joudutaan markkinoillakin puntaroimaan tuottonäkymiä uudelleen. Tällä hetkellä siihen ei näytä vielä olevan tarvetta.
