Sijoittajakirje marraskuu 2020

EUROOPPAAN TAHMEA TALOUSTALVI

Talouden odotettuakin vahvempi elpymisjakso näyttää Euroopassa tyssäävän koronaepidemian toisen aallon pakottamiin rajoitustoimiin. Vielä lokakuussa talousmittarit ennakoivat talouden toipumisen jatkuvan pirteänä kohti talvikuukausia, mutta räjähdysmäisesti kasvaneet tautitapaukset Euroopassa laukaisivat rajut rajoitustoimet useimmissa maissa. Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Espanjassa ja niin edelleen kuluttajat on jälleen määrätty sisätiloihin ja palveluyritykset sulkemaan ovensa. Kevään kokemusten perusteella tiedämme, että nämä sulkutoimet tulevat romahduttamaan kulutuskysynnän Euroopassa ja sitä myötä odotukset talouden elpymisestä. 

Markkinoilla epidemian uusi purskahdus on näkynyt hermoiluna, mutta kevääseen verrattuna varsin vähäisenä sellaisena. Pörsseissä kurssikehitys oli lokakuussa loivasti miinuksella ja vastaavasti korkomarkkinoilla paineet olivat yhä alempien korkojen suuntaan. Paniikkia markkinoille ei tällä kertaa kuitenkaan näytä syntyvän. Pidemmän tähtäyksen arvioissa nyt nähty takapakki koronakriisin osalta vain hidastaa talouden toipumista ja valoisampien aikojen odotetaan koittavan viimeistään ensi kevääseen tultaessa. Markkinoilla myös ymmärretään nyt kevättä paremmin, ettei koronarajoitusten vaikutus pörssiyhtiöille ole yhtä murskaava kuin palvelusektorin pienille yrityksille. 

Talousnäkymien synkkeneminen lisää markkinoilla odotuksia myös uusista järeistä tukitoimista. Kevään koronapaniikki markkinoilla saatiin nopeasti taltutettua keskuspankkien massiivisilla tukitoimilla ja julkisen vallan elvytysohjelmilla. Uuden tautiaallon myötä näitä tukitoimia on odotettavissa yhä vain enemmän. Talouden näkymien ei odotetakaan tällä kertaa romuttuvan kevään malliin. Jännitettävää markkinoilla silti riittää. Uusien rajoitustoimien osuminen joulunalusaikaan on kaupan näkymien kannalta hankalaa ja rajoitustoimien tehokkuus talven sääoloissa epäselvää.  

 

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.10.2020
OSAKKEET1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma kaikki-1,8%-4,3%0,5%5,5%7,0%9,8%
Kehittyneet maat-2,4%-5,0%0,0%6,0%7,0%10,6%
Suomi-4,0%1,3%5,2%4,2%7,3%7,5%
Eurooppa-5,0%-17,1%-13,1%-2,7%0,5%5,1%
USA-2,0%0,2%6,3%10,4%10,2%14,5%
Japani0,7%-1,3%0,8%6,0%7,4%10,4%
Kehittyvät maat2,7%-2,8%3,7%1,9%6,8%4,2%
VALTIONLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma0,5%3,1%1,3%4,3%2,8%3,9%
Eurooppa1,3%7,1%4,1%6,0%4,5%6,0%
USA-1,0%8,8%6,2%7,3%3,7%6,2%
Kehittyvät maat0,6%-4,7%-3,2%2,2%3,7%6,5%
YRITYSLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa0,9%1,6%1,2%2,3%2,6%3,4%
USA0,5%2,6%2,5%6,2%4,7%8,2%
Kehittyvät maat0,9%-0,3%0,4%5,6%5,7%9,2%
RISKILAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa0,3%-3,0%-1,1%0,7%2,7%4,6%
USA1,4%-4,7%-2,6%3,4%3,9%7,2%
Kehittyvät maat0,9%-3,1%-1,2%3,5%5,7%9,2%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Osakemarkkinoilla toteutunut kehitys ennen uusia eurooppalaisia laajoja rajoitustoimia oli vahvaa. Maailman osakekurssit ehtivät alkusyksyn aikana jo kuroa umpeen kevään koronakriisin aiheuttaman jyrkän kuopan. Pörssiyhtiöiden tulokset elpyivät odotettua vahvemmin ja talouden ennakoivat mittarit lupailivat toipumisen jatkuvan jopa kiihtyvään tahtiin talven koittaessa. Kolmannelta vuosineljännekseltä raportoidut tulokset olivat reippaasti parempia kuin mitä markkinoilla osattiin edes toivoa. Eurooppalaisetkin yhtiöt kertoivat ennakoitua paremmista tuloksistaan, vaikka toki tulokset jäivät yhä vajaat 30 % viime vuotista heikommiksi.    

Wall Streetillä amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tuloskunto osoittautui jopa huimasti ennakkoarvioita paremmaksi. Vuodentakaiseen verrattuna tulokset heikkenivät vain vajaat 10 %. Analyytikoiden ennusteet ennakoivat tuloslaskuksi yli 20 %:n lukemia. Päättyneen tuloskauden positiivinen yllätys markkinoille olikin yksi historian suurimmista. Vahvoja amerikkalaistuloksia seuraa tulevia tulosodotuksia koskeva ennusteiden nosto. Jo aiemmin markkinoilla oltiin ennakoitu pörssiyhtiöiden tulosten kääntyvän vahvaan kasvuun ensi vuoden alusta alkaen. 

Kuinka paljon eurooppalaiset epidemian rajoitustoimet sitten tulevat markkinoiden tulevaisuudenodotuksia himmentämään? Yksityisen kulutuksen vääjäämätön lasku marras-joulukuussa tulee painamaan eurooppalaisen talouden kasvuluvut uuteen laskuun. Kulutuksen heikkeneminen varmasti latistaa myös yritysten näkymiä, mutta oletettavasti huomattavasti loivemmin kuin keväällä. Vuoden viimeisen neljänneksen osalta eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tuloskehitykseen tullaan lähiviikkojen aikana tekemään tarkistuksia alaspäin, mutta uuteen syöksyyn tuloskehityksessä ei liene aihetta. 

Koko kuluneen vuoden pörssikehitys kuvaa hyvin eurooppalaisten ja amerikkalaisten talouksien rimpuilua koronakriisissä. Yhdysvalloissa epidemian rajoitustoimet ovat olleet selvästi löysempiä ja talouden toipuminen vankempaa ja niinpä osakemarkkinoilla amerikkalaiset kurssit ovat jo pinnistelleet koronakriisiä korkeammalle tasolle. Euroopassa kurssit ovat sen sijaan yhä marraskuun alkuun tultaessa 17 % vuoden alkua alempana. Uudet eurooppalaiset rajoitustoimet uhkaavat levittää tätä eroa entisestään. 

 

Suhdannekuva. Siinä missä eurooppalaisia talousennusteita joudutaan jälleen tarkistamaan aiempaa alemmas, näyttävät amerikkalaiset näkymät pysyvän vahvoina. Euroopassa syksykuukausien aikana yritysten luottamus kohosi amerikkalaisia vastaavia hitaammin ja uusien rajoitustoimien myötä on oletettavaa, että suhdannenäkymät jälleen lähikuukausille heikkenevät. Euroopan valopilkkuna ollut vahva kulutuskysyntä saa rajoituksista siipeensä. Yhdysvalloissa elinkeinoelämän odotukset sen sijaan näyttävät pysyvän vahvoina ja reipasta kasvua ennakoidaan myös talvikuukausille.  

Kevään rajoitustoimien purkautumisen jälkeen eurooppalainen kulutus käynnistyi vauhdilla. Kesäkuusta alkaen vähittäiskauppa on kasvanut viime vuoteen verrattuna jokaisena kuukautena, mutta alkaneen marraskuun osalta lukemat tulevat painumaan jälleen reippaasti miinukselle. Jos rajoitustoimia voidaan höllentää vielä ennen joulua, saadaan osa joulukaupasta pelastettua, mutta koko talouden osalta loppuvuosi tulee painumaan vanhalla mantereella pakkaselle. Yhdysvalloissa sen sijaan myös loppuvuoden luvut tulevat olemaan positiivisia rajoitustoimien puutteen vuoksi. 

Vuodenvaihteeseen tultaessa toinen epidemia-aalto toivon mukaan helpottaa ja lupailtuja uutisia koronarokotteen osalta kuullaan. Länsimaissa talouskasvun odotetaan vahvistuvan ja kevättä lähestyttäessä näkymien odotetaan kirkastuvan niin epidemian hallinnan kuin taloudenkin osalta. Kehittyvillä markkinoilla Aasian kasvunäkymät vaikuttavat lupaavimmilta Kiinan imussa ja muilla alueilla toipumisen ennakoidaan vahvistuvan talven aikana.  

 

Korkomarkkinat. Suuria muutoksia korkomarkkinoille ei talven tullen ole odotettavissa. Korkotason odotetaan pysyvän nykyisellä ennätysmäisen alhaisella tasollaan ja suurten länsitalouksien keskuspankit jatkavat voimakasta rahapoliittista elvytystään. Euroopassa EKP kiirehti lupailemaan jo uutta merkittävää tukeaan taloudelle vielä loppuvuoden aikana ja uutisia kuullaan viimeistään joulukuun alussa. Eurooppalaisten näkymien synkentyminen toisen tautiaallon myötä pitää valtiolainakorot pohjamudissaan, mutta myös yhä sitkeämmäksi osoittautuva deflaatiopaine latistaa korkoja. Eurooppalaiset kuluttajahinnat ovat nyt laskeneet jo neljä kuukautta peräjälkeen ja talouden himmenevät näkymät uhkaavat syventää deflaatiota edelleen. 

Yrityslainamarkkinoilla korkonäkymät ovat niin ikään vakaat. Lainamarginaalit suhteessa valtiolainoihin eivät ole levinneet edes tautitilanteen uuden huononemisen myötä. Keskuspankkien tukipolitiikan vaikutus säteileekin myös yrityslainoihin eikä merkittävää muutosta markkinoille ole odotettavissa ilman huomattavaa romahdusta talousnäkymiin.  

 

  

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Epidemian toisen aallon odotettua pahempi ryöpsähdys on sijoitusmarkkinoillekin selvä pettymys. Markkinat itsessään ovat kuitenkin suhtautuneet huonontuneeseen tilanteeseen rauhallisesti ja ilmeisimmin oletuksella, että uudet rajoitustoimet aiheuttavat vain lyhytaikaisen katkoksen muutoin hyvään vauhtiin päässeeseen talouden elpymiskehitykseen. Suuret elvytystoimet ja ennen kaikkea keskuspankkien tuki rauhoittavat sijoittajia. Euroopan ohella muualla maailmassa suuria rajoitustoimia ei näyttäisi olevan tekeillä ja siten maailman mittapuussa elpyminen onkin yhä vallalla oleva kehityskulku. 

Marraskuun käänteentekeväksi tapahtumaksi on pitkään odotettu myös amerikkalaisia vaaleja. Juuri nyt vaalien aattona Bidenin voittoa pidetään selvänä ja markkinoilla ollaan varmasti varauduttu Bidenin myötä demokraattisen talousohjelman tuloon. Välittömästi vaalien jälkeen Yhdysvalloissa odotetaankin uuden elvytysohjelman loppuunsaattamista, mikä tietää numeroiden valossa ällistyttävän suurta elvytystä, 2200 miljardia dollaria vastaten noin 11 % koko Yhdysvaltain BKT:stä. Ohjelman valmistuminen sellaisenaan tosin edellyttää demokraattien voittoa myös senaatissa, mikä ei vielä edes mielipidekyselyjen mukaan ole ollenkaan varmaa.  

Loppuvuoden aikana markkinoiden tulevaisuudenkuvan kannalta kaksi tärkeintä tekijää ovatkin eurooppalaisen talouden näkymien kehitys uusien rajoitteiden varjossa ja amerikkalaisen talouspolitiikan muovautuminen vaalien jälkeen. Molemmissa on mahdollisuus tulevaisuudentoivoa vahvistavaan polkuun, mutta myös aiempaa sumuisempaan ja sotkuisempaan asiaintilaan. Markkinoilla odotukset ovat yhä toiveikkaalla kannalla ja osakekurssien arvostukset kasvua ennakoivia.