Sijoittajakirje huhtikuu 2021
ENNÄTYSTEN KEVÄT EDESSÄ
Ensimmäinen vuosineljännes päättyi osakemarkkinoilla kurssiennätykseen. Pörssikurssien vahvistuminen voimistui maaliskuussa sijoittajien ennakoidessa pian koittavaa vahvaatalouden elpymisen aikaa ja sitä seuraavaa lähes ennätysmäistä pörssiyhtiöiden tulosten paranemista. Osakekurssien nousu on ollut alkuvuonna erityisen voimakasta juuri niiden toimialojen yhtiöillä, joiden odotetaan eniten hyötyvän taloudellisen toimintaympäristön normalisoitumisesta koronakriisin hellittäessä. Kriisistä itsessään hyötyneiden teknologiayhtiöiden osakekurssit eivät enää alkuvuonna ole olleet nousun kärjessä, mutta mitään laajempaa notkahdusta ei tekno-osakkeissakaan olla koettu.
Kevään koittaessa markkinoilla odotetaan innostuneena poikkeuksellisen vahvojen talousmittareiden realisoitumista. Ennakoivat suhdanneindeksit ovat jo vahvistuneet huippusuhdannekorkeuksiin Yhdysvalloissa,ja Euroopassakin usko talouden kasvuun on kohonnut korkeimmilleen pitkään aikaan. Jo päättyneeltä maaliskuulta odotetaan selvää merkkiä teollisuustuotannon vahvasta kasvukäänteestä ja huhti-toukokuussa talouden kasvumittareiden ennakoidaan yltävän lukemiin, joita ei länsimaissa olla nähty vuosikymmeniin. Markkinoilla odotukset ovat alkuvuonna vahvistuneet huolimatta siitä, että itse koronakriisin kolmas aalto latisti talouden elpymistä ensimmäisellä vuosineljänneksellä, etenkin Euroopassa.
Vahvojen kasvunäkymien vastapainona markkinoilla on jännitetty korkojen nousua ja sen hillitsevää vaikutusta pörssikurssien kehitykseen jatalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiin. Tähän mennessä korkojen orastava nousu on kuitenkin jäänyt vähäiseksi rajoittuen lähinnä pitkiin dollarikorkoihin, missä korot ovat kohonneet juuri ja juuri itse koronakriisiä edeltäneelle tasolle. Laajemmassa kuvassa korot ovat edelleen ennätysmäisen alhaalla ja keskuspankkien toimien painamina niiden myös odotetaan pysyvän matalina vielä pitkään.
SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.3.2021 | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Maailma kaikki | 6,0% | 8,9% | 44,3% | 13,8% | 12,5% | 11,2% |
Kehittyneet maat | 6,7% | 9,2% | 43,8% | 14,5% | 12,7% | 12,0% |
Suomi | 4,2% | 8,9% | 52,0% | 11,2% | 13,6% | 10,7% |
Eurooppa | 6,5% | 8,4% | 35,3% | 7,3% | 7,5% | 7,1% |
USA | 7,1% | 9,7% | 48,0% | 18,6% | 15,4% | 15,5% |
Japani | 4,4% | 5,7% | 30,5% | 7,9% | 9,8% | 9,2% |
Kehittyvät maat | 1,7% | 6,5% | 47,9% | 8,1% | 11,4% | 5,6% |
VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Maailma | -0,2% | -2,6% | -1,4% | 2,0% | 1,0% | 3,5% |
Eurooppa | 0,4% | -1,8% | 1,8% | 3,2% | 2,4% | 5,5% |
USA | 1,1% | -1,5% | -11,5% | 6,7% | 1,8% | 5,9% |
Kehittyvät maat | 1,7% | 0,5% | 2,7% | 4,0% | 3,0% | 4,6% |
YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Eurooppa | 0,1% | -0,8% | 8,5% | 2,4% | 2,3% | 3,8% |
USA | 0,8% | -3,5% | -7,0% | 8,1% | 3,9% | 6,7% |
Kehittyvät maat | 2,8% | 3,5% | 11,3% | 7,8% | 5,5% | 7,5% |
RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Eurooppa | 0,4% | 1,4% | 21,2% | 3,1% | 4,0% | 5,1% |
USA | 3,4% | 5,0% | 16,4% | 8,1% | 7,2% | 8,3% |
Kehittyvät maat | 1,8% | 0,2% | 19,0% | 3,0% | 4,0% | 7,9% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Amerikkalaisten kasvunäkymien vahvistuminen on puskenut maailman osakemarkkinoita kohti uusia korkeuksia. Rokoteohjelman ripeä eteneminen ja Bidenin hallinnon läpiajama massiivinen elvytysohjelma ovat kohottaneet talouskasvua ennakoivat suhdannemittarit huippukorkeuksiin. Markkinoilla analyytikot ovatkin nostaneet arvioitaan pörssiyhtiöiden tulosten osalta tasaiseen ja ripeään tahtiin koko alkuvuoden ajan. Tämänhetkisten tulosarvioiden mukaan amerikkalaiset pörssiyhtiöt tulevat raportoimaan vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä reippaasti yli 20 % parempia tuloslukuja kuin viime vuoden vastaavalta ajalta. Tuloskasvun odotetaan vielä kiihtyvän yli 50 %:in kevätneljänneksen osalta, kun vertailulukuna ovat viime kevään koronakriisin aikaiset lukemat. Loppuvuonna kasvulukujen odotetaan pysyvän 25 %:n tuntumassa. Amerikkalaiset yhtiöt tulevatkin raportoimaan kautta aikain parhaat tuloslukunsa jo tulevana kesänä.
Euroopassa tulosten paranemisen ennakoidaan olevan amerikkalaistakin nopeampaa. Ensimmäisen neljänneksen kasvuksi odotetaan liki 50 % ja keväällä tulosparannuksen uumoillaan ylittävän jo 80 %. Ennätysmäisen korkeat kasvuennusteet eivät tosin Euroopassa selity amerikkalaisia paremmilla talousnäkymillä vaan sillä, että eurooppalainen kasvuon vasta käynnistymässä siinä, missä amerikkalainen kasvu starttasi jo viime syksynä. Myös vertailuluvut viime vuodelta ovat Euroopassa amerikkalaisia heikompia koronakriisin iskettyä voimakkaammin eurooppalaisten yhtiöiden tuloskuntoon kuin amerikkalaisten. Positiivista eurooppalaisessa kehityksessä on, että tulosennusteet ovat täälläkin jatkaneet vahvistumistaan alkuvuoden aikana vaikka kolmas korona-aalto runteli taloutta talvikuukausien aikana.
Ovatko pörssikurssit sitten jo diskontanneet kevään elpymisen ja nousseet huippuunsa, kenties ylihinnoitelluiksi? Alkuvuoden lukujen valossa näin ei näytä käyneen. Osakkeiden keskimääräiset hinnoittelukertoimet ovat itse asiassa hieman alentuneet vuodenvaihteen tasostaan. Tämä johtuu siitä, että tulosodotukset markkinoilla ovat kohonneet kurssinousuakin enemmän. Markkinoilla on myös ollut vahva taipumus aliarvioida todellista tuloskehitystä ja näin voi hyvinkin olla myös alkuvuoden osalta huimista kasvuprosenteista huolimatta. Suhteessa vaihtoehtoisiin korkotuottoihin osakkeet tarjoavat sijoittajille yhä edelleen ylivertaiset tuottonäkymät kuten aiemminkin. Niinpä hinnoittelun näkökulmasta ei voida väittää pörssikurssien olevan kuplassa, mistä mediassa tunnutaan tavan takaa varoitettavan.
Suhdannekuva. Alkanut kevätkausi tulee talouskehityksen osalta olemaan ennakkoarvioiden mukaan ennätysmäinen. Teollisuustuotannon odotetaan elpyvän kohisten ja länsimaissa tulemme näkemään kasvulukuja, joita on viimeksi raportoitu kenties 1980-luvun alkupuolella. Kulutuskysyntään odotetaan niin ikään roimaa kasvua koronatilanteen ja sitä hillitsevien rajoitusten höllentyessä. Ennakoivat suhdannemittarit ovat kohonneet reippaasti alkuvuoden aikana ja erityisen reippaasti vielä maaliskuussa. Näkymät ovat siis koko ajan vain parantuneet.
Kevään kasvuryöpsähdyksen jälkeen talouden ennakoidaan jatkavan vahvaa kulkuaan myös loppuvuonna ja ensi vuonnakin. Positiivinen kierre ruokkii itse itseään ja ekonomistien piirissä uumoillaan jopa ylikuumenemisen riskiä. Nopean kasvun pelätään johtavan pullonkauloihin työllisyyden nopeasti lähestyessä täystyöllisyyttä. Hintapaineiden arvioidaan kasvavan raaka-aineiden kallistuessa ja ennen pitkää myös palkkapaineiden kohotessa. Markkinoille nämä kehityskulut ovat kuitenkin sisimmiltään myönteisiä riskejä, kasvukipuja matkalla kohti nousukautta.
Korkomarkkinat. Talousuutisten kestoaihe korkomarkkinoilta on ollut amerikkalaisten korkojen nousualkuvuonna. Pitkän 10-vuotisen liittovaltiolainan korko onkin kohonnut samalle tasolleen, missä se oli koronakriisin alkaessa. Sen sijaan lyhyemmät dollarikorot ovat pysyneet paikoillaan. Euroopassa pitkätkin korot ovat yhä selvästi koronakriisin alkua alemmalla tasolla. Toistaiseksi uhka korkojen laajamittaisesta nousukäänteestä vaikuttaakin vahvasti liioitellulta, pikemminkin korkomarkkinoilla näyttäisi olevan kyse asteittaisesta paluusta koronakriisiä edeltäneeseen tilaan.
Pidemmän päälle korkomarkkinoille toki kasautuu suuriakin paineita. Talouskasvun kiihtyessä ennakoidulla tavalla hintapaineet kasvavat. Raaka-aineet ovat jo selvästi kallistuneet maailmalla ja etenkin energiahintojen, lue öljy, kallistuminen näkyy inflaatiota mittaavissa hintaindekseissä. Myös teollisuuden puolivalmisteissa hintojen nousun vaara on ilmeinen kysynnän kasvaessa ja tästä olemme saaneet kuulla mm. puolijohdeteollisuuden tuotepulan osalta. Korkopaineita lisää myös massiivisen elvytyksen vaikutus, mikä merkitsee julkisen talouden nopeasti kasvavaa velkaantumista ja siten joukkovelkakirjojen suurta tarjonnan kasvua markkinoille. Toistaiseksi keskuspankkien elvytysohjelmat ovat onnistuneet pitämään tämän velkapapereiden tarjontavyöryn aiheuttaman korkopaineen hallinnassa, mutta riski korkoihin saattaa kasvaa, joshintapaineet taloudessa kasvavat odotettua nopeammin. Keskuspankkien saattaa olla pakko hillitä omaa elvytystään inflaatio-odotusten laannuttamiseksi.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Numeroiden valossa suhdannenäkymät ovat juuri nyt vahvimmillaan miesmuistiin. Koronakriisin päättymistä ennakoiden markkinoilla odotetaan kevätkuukausien tuottavan kasvulukuja, jotka lyövät ennätykset rikki ainakin useammalta vuosikymmeneltä. Globaali kasvu vahvistuu tänä vuonna huippulukuihin ja pörsseissä tämän odotetaan realisoituvan ennätysnopeana tulosten paranemisena. Osakekurssit ovatkin kohonneet huippuunsa juuri nyt kovimman kasvun kynnyksellä.
Meno markkinoilla ei tunnetusti ole koskaan riskitöntä ja myös kirkkaiden kasvunäkymien oloissa riskejä piilee. Markkinoiden positiivinen näkemys tulevasta on rakennettu koronakriisin latistamisen onnistumiseen. Jos tällä rintamalla koetaan pettymyksiä, heikkenevät myös talousnäkymät. Toisaalta nopean kasvun vaikutuksesta hintapaineet vähintäänkin hetkellisesti nousevat, mikä pitää korkospekulaatiota pinnalla myös jatkossa.
Kaikkinensa kevään markkinanäkymät ovat erinomaiset. Riskit negatiiviselle kehitykselle vaikuttavat jopa poikkeuksellisen vähäisiltä. Edes markkinoiden hinnoittelusta ei kannata olla huolissaan, jos ja kun positiiviset odotukset kevään edetessä realisoituvat historiallisen korkeiksi kasvulukemiksi. Pörssiosakkeet eivät ole tällä haavaa sen kalliimpia kuin edeltävien vuosienkaan aikana kasvunäkymät huomioiden. Toisaalta korkopaineet ovat pysyneet hyvin vähäisinä. Ja kevään nousupyrähdyksen jälkeen markkinoilla odotetaan vahvan nousukauden jatkumista.