Markkinakatsaus toukokuu 2022
Markkinoiden tukijalat horjuvat.
Sijoitusmarkkinoiden murros aiemmasta voimakkaasti elvyttävästä raha- ja talouspolitiikasta kiristyvän politiikan ympäristöön on kevään edetessä runnellut markkinoiden tulevaisuudenuskoa. Akuutin koronakriisin jälkeiset markkinoiden tukipilarit ovat murtuneet yksi toisensa perään. Vuoden ensimmäisen kvartaalin tuloskauden yhteydessä näyttää vielä horjuvan viimeisinkin vahva tukijalka – pörssiyhtiöiden kasvunäkymät. Huhtikuussa osakekurssit ropisivat maailmalla dollareissa mitaten peräti yli kahdeksalla prosentilla ja samalla globaalit osakemarkkinat valahtivat korjausliikkeeseen dollarisijoittajan silmin nähtynä. Laskua vuodenvaihteesta oli huhtikuun loppuun mennessä kertynyt reippaat 13 %.
Euroopasta tarkasteltuna pörssien luisu ei ole näyttänyt tällä kertaa yhtä voimakkaalta yhteisvaluutta euron antaessa osittaista suojaa. Euron arvo on heikentynyt nopeasti suhteessa dollariin ja niinpä eurosijoittajan näkökulmasta alkuvuoden pörssikurssien laskukin on rajautunut vajaaseen 7 %:in huhtikuun loppuun tultaessa. Jatkon kannalta ennakoimattomien valuuttaliikkeiden varaan ei kuitenkaan Euroopassakaan kannata sijoitusmarkkinoiden tuottonäkymiä rakentaa. Kohtalonyhteys Wall Streetin liikkeisiin on väkivahva ja sijoitustunnelman vahvistumiseksi tarvitaan välttämättä amerikkalaista vetoapua jatkossa.
Kesän kynnykselle tultaessa markkinoilla haetaan vastauksia suuriin tämän ajan talouskysymyksiin ja niistä suurin on inflaatio. Hintojen nousuvauhti alkuvuonna yllätti niin ekonomistit kuin sijoittajatkin. Ukrainan sodan seurauksena kallistuneet raaka-ainehinnat pahensivat tilannetta. Käännettä nopeaan hintojen nousuun kaivataan, mutta vakuuttavia merkkejä ei ole vielä näkyvissä. Hintapaineiden jatkuessa keskuspankit ovat pakotettuja kiristämään raharuuviaan ennakoituakin ripeämmin ja supistuvan rahan tarjonnan vaikutukset näkyvät nopeimmin sijoitusmarkkinoilla.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.04.2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -3,0% | -6,1% | 7,9% | 11,6% | 10,2% | 11,7% |
| Kehittyneet maat | -3,3% | -6,3% | 10,1% | 12,7% | 10,9% | 12,6% |
| Suomi | 0,8% | -9,9% | -0,5% | 10,2% | 8,4% | 13,1% |
| Eurooppa | -0,6% | -5,9% | 6,5% | 7,0% | 5,6% | 8,3% |
| USA | -4,1% | -7,2% | 11,8% | 15,6% | 13,8% | 15,6% |
| Japani | -3,8% | -8,2% | -1,2% | 5,2% | 4,6% | 8,3% |
| Kehittyvät maat | -0,4% | -5,3% | -6,8% | 4,3% | 5,0% | 5,3% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -2,5% | -7,3% | -7,3% | -1,3% | -0,3% | 1,7% |
| Eurooppa | -3,7% | -9,4% | -9,7% | -1,6% | 0,3% | 3,4% |
| USA | 1,1% | -3,5% | 3,9% | 2,4% | 1,6% | 3,9% |
| Kehittyvät maat | 1,1% | 1,0% | 7,6% | 3,8% | 3,0% | 4,4% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -2,7% | -7,6% | -7,8% | -1,3% | 0,1% | 2,3% |
| USA | -2,0% | -8,8% | 0,5% | 2,7% | 2,6% | 4,7% |
| Kehittyvät maat | 3,3% | -3,7% | 3,0% | 3,1% | 2,8% | 6,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -2,6% | -6,6% | -5,5% | 0,4% | 1,3% | 3,9% |
| USA | 1,6% | -0,8% | 8,5% | 4,7% | 4,2% | 7,6% |
| Kehittyvät maat | -0,1% | -5,6% | -1,5% | -0,9% | 0,0% | 5,9% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi on vielä toukokuun alkuun tultaessa kesken, mutta yleiskuva on markkinoille selvillä. Euroopassa pörssiyhtiöt ovat raportoineet odotuksia paremmista tuloksistaan ja kasvu näyttää kertyvän peräti yli 27 % viimevuotiseen verrattuna. Yhdysvalloissa tulosluvut ovat niin ikään ylittäneet analyytikoiden ennusteet, mutta kasvulukemat ovat eurooppalaisia vaatimattomampia. Lopulta amerikkalaisyhtiöiden tulosten ennakoidaan ylittävän vuodentakaiset luvut 10 %:lla. Molemmilla mantereilla nyt kerrotut tulostiedot ovat myös yhteen laskien kautta aikain parhaat, joten mennyttä tuloskehitystä ei voi mitenkään moittia heikoksi.
Huolta sijoittajien keskuudessa ovat tuloskauden myötä sen sijaan tuottaneet arviot tulevasta kehityksestä. Pörssiyhtiöiden arvioita jatkosta on yleisesti pidetty varovaisina ja niinpä Wall Streetillä ynnäillyt ennusteet loppuvuoden tuloskunnosta kääntyivät laskuun. Lasku on vielä ollut varovaista, mutta tunnelmamuutos selvä. Toki Wall Streetillä kuten Euroopassakin odotetaan yhä tulosten jatkavan paranemistaan myös loppuvuoden aikana, mutta hieman aiempia ennusteita rauhallisempaan tahtiin. Molemmilla mantereilla odotetaan tuloskasvun loppuvuonna yltävän päälle 10 %:n lukemiin. Jännitys markkinoilla kohdistuu nyt siihen, heikkenevätkö tulosodotukset jatkossa enemmänkin ja ollaanko nyt siltäkin osin markkinoilla käännekohdassa.
Inflaation vaikutukset heijastuvat tulosennusteisiin kaventaen katteita, mutta nostaen liikevaihtolukuja. Hintojen noususta suoranaisesti hyötyviä yhtiöitä ovat energiayhtiöt ja raaka-ainetuottajat, mutta valmistavalle teollisuudelle ja kaupanalalle hintapaineet merkitsevät heikompaa tulosnäkymää. Laajemmin taloudessa nopea inflaatio uhkaa heikentää kulutuskysyntää ja sen myötä koko talouden kasvunäkymiä. Oletettavaa onkin, että markkinoilla joudutaan leikkaamaan pörssiyhtiöiden kasvuennusteita jatkossakin eikä tämä suuntaus ole omiaan tukemaan osakekurssien nousua.
Suhdannekuva. Yritysten suhdanneodotukset ovat länsimaissa heikentyneet kevään edetessä, mutta yhä edelleen selvä enemmistö yrityksistä näkee tilanteensa paranevan lähikuukausien aikana. Sen sijaan kuluttajien tunnelmat romahtivat. Euroopassa kuluttajien luottamus putosi huhtikuussa yhtä alas kuin koronapaniikin iskiessä maaliskuussa 2020. Inflaation ohella Ukrainan sodan jatkuminen ja paheneminen varmasti vaikuttavat kuluttajien mielialoja synkentävästi. Riskinä talouskehityksen kannalta onkin nyt se, jarruttavatko kuluttajat kulutustaan epävarmuuden myötä, mikä puolestaan vääjäämättä painaisi talousnäkymät kohti taantumaa.
Tähän mennessä yritykset ovat voineet luottaa kysynnän vahvuuteen ennätysvahvan työmarkkinatilanteen ja toisaalta koronarajoitusten poistumisen myötä vapautuneen kukutuskysynnän ansiosta. Historiasta tiedämme myös, etteivät kuluttajien luottamuskyselyt välttämättä ennakoi itse kulutuksen käänteitä kovinkaan hyvin, tosiin kuin yrityksille tehdyt suhdanneluotaukset. Nyt nähty kuluttajien tunnelman rapistuminen on kuitenkin ollut poikkeuksellisen nopeaa, joten negatiivisia kasvuvaikutuksia on syytä ennakoida.
Heikoimmat globaalin talouden uutiset on viime viikkoina kuultu kuitenkin Kiinasta. Sikäläiset suhdanneodotukset niin yritysten kuin kuluttajienkin osalta romahtivat huhtikuussa alimmilleen koko historiassa pois lukien koronakriisin ensimmäinen kuukausi kevättalvella 2020. Kiina on jatkanut kireää koronanvastaista taisteluaan massiivisilla sulkutoimilla. Oletettavaa on, että tämä taistelu tulee myös jatkumaan vielä pitkään, mikäli muun maailman kehitys koronan suhteen antaa osviittaa. Kiinan talouskasvu tuleekin kevään aikana sukeltamaan reippaasti tavoiteltua 5 % heikommaksi, tosiasiallisesti taantumaan, ja sitä myötä globaalit kasvulukemat heikkenevät.
Korkomarkkinat. Suunta koroissa on ollut koko alkuvuoden selvä. Yhdysvalloissa seuratuin 10-vuoden korko on lähestynyt 3 %:n rajaa ja Euroopassakin miinusmerkkiset korot alkavat olla historiaa aivan lyhyimpiä euriboreja lukuun ottamatta. Yhdysvalloissa keskuspankki on jo aloittanut ohjauskorkojen nostojen sarjan ja Euroopassa ensimmäisiä koronnostoja odotetaan vuoden jälkipuoliskolle. Samalla molemmat keskuspankit supistavat rahantarjontaansa inflaatiota hillitäkseen.
Markkinoilla nimelliskorkojen ja inflaation välinen epäsuhta on kuitenkin edelleen ammottava pienestä korkojen noususta huolimatta. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset inflaatiolukemat huitelevat 7-8 %:n tienoilla, kun taas pitkätkin korot ovat yhä hyvin matalalla. Jotta inflaatio todella taittuu, tulee pitkien korkojen kohota inflaatiota korkeammalle. Kuinka tämä voisi olla mahdollista? Ekonomistien arvioiden mukaan nyt koetun inflaatiopiikin jälkeen hintojen nousuvauhti voisi tasaantua kenties 3-4 %:n paikkeille ehkä vuoden loppuun tultaessa. Tämän skenaarion valossa korkojen tulisi nousta vielä reippaasti, jotta negatiivisesta reaalikorosta päästään eroon ja inflaatiopeikko saadaan hallintaan. Sijoittajan kannalta tämä näkymä merkitsee edelleen tuskallisia aikoja korkosijoitusten vinkkelistä.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Toukokuun alkuun tultaessa sijoitusmarkkinoiden luottamus on joutunut koetukselle. Inflaatio on länsimaissa riistäytynyt lukemiin, joita on viimeksi nähty öljykriisin jälkeisellä 1970-luvulla. Kuluttajien luottamus on romahtanut hintojen nousun ja Ukrainan sotauutisten myötä. Kiinan talous on putoamassa taantumaan epätoivoisen koronataistelun vanavedessä. Yritykset ovat aiempaa varovaisempia omissa kasvuennusteissaan. Ja kaiken tämän keskellä ja seurauksena keskuspankit ovat aloittaneet rahapolitiikkansa kiristämisen. Rahan määrä taloudessa ja markkinoilla supistuu voimakkaasti loppuvuoden aikana. Sijoitusmarkkinoiden voiteluöljy loppuu ja kone uhkaa leikata kiinni.
Mihin sijoittajan tulee näissä oloissa tarrautua? Kuinka suuria laskupaineita markkinoilla on odotettavissa? Alkuvuoden osakekurssien laskun hyvänä puolena on se, että osakkeet ovat nyt halvempia suhteessa pörssiyhtiöiden tuloskuntoon kuin pitkään aikaan. Jopa amerikkalaiset pörssiosakkeet ovat halvimmillaan sitten koronapaniikinkeväällä 2020. Yhtiöiden tulokset ovat myös yhä kasvussa ja markkinoilla odotetaan kasvun jatkuvan edelleen varsin vahvana päälle 10 %:n lukemillaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Sijoittajalle tuotto-odotukset pörssiosakkeissa ovatkin kohonneet nyt korkeimmilleen moneen vuoteen.
Markkinatunnelman kannalta inflaatio on tämän hetken avainkysymys. Alkuvuonna huippuunsa kohonneiden hintapaineiden odotetaan taittuvan ja inflaatiolukemien selvästi alentuvan vuoden edetessä. Jos tästä saadaan markkinoille merkkejä kenties jo kevään aikaan, voidaan pörsseissäkin suhtautua tulevaan luottavaisemmin. Epävarmuus inflaation osalta on kuitenkin suurta ja vaikkapa Ukrainan sodan yllättävät seuraukset saattavat romuttaa toiveet esimerkiksi energiahintojen maltillistumisesta.
Korkosijoittajalle näkymät ovat yhä synkät. Korkojen lasku ja sitä myötä korkosijoitusten hintojen nousu edellyttäisi kutakuinkin uuden globaalin kriisin puhkeamista. Tuottoa tavoittelevalle sijoittajalle osakemarkkinat tarjoavat siten yhä parhaat mahdollisuudet. Jos ja kun epävarmuus inflaation osalta hellittää, avautuvat osakemarkkinoiden tämänhetkiset tuottomahdollisuudet houkuttelevina.
