Markkinakatsaus tammikuu 2023
Keskuspankit pääosassa
Tuottoisan marraskuun jälkeen globaalit osakekurssit kääntyivät joulukuussa Yhdysvaltojen johdolla laskuun. Japani ja Eurooppa suoriutuivat muita pääalueita paremmin. Uutiset Kiinan tiukkojen Covid19-rajoitusten keventämisestä tukivat kiinalaisia osakkeita, mutta laajemmin kehittyvät markkinat laskivat. Aiemmin pandemian aikana nousevat tartuntamäärät ovat johtaneet entistä tiukempiin rajoituksiin, mutta viime viikkojen perusteella Kiina on ottamassa askeleita kohti normaalia, vaikka tartuntamäärät ovat olleet koholla. Kun Covid19-rajoituksia puretaan, Kiinan taloudella on paljon potentiaalia toipua, jos velkaisen kiinteistösektorin riskit eivät realisoidu asuntojen hintojen laskiessa.
Korkosijoitusmarkkinoilla tuotot olivat myös joulukuussa negatiivisen puolella. Aiemmin tänä vuonna heikosti suoriutuneet kehittyvien maiden lainat tuottivat joulukuussa parhaiten. Erityisesti euroalueen valtionlainojen pitemmät korot kääntyivät joulukuussa nousuun loppusyksyn laskuputken jälkeen. Isoin syy oli EKP, joka toteutti 15.12. kokouksessaan haukkamaisen 0,5 %-yksikön noston. Nosto itsessään oli pienempi kuin toinen pöydällä ollut vaihtoehto eli 0,75 %, mutta pienemmän noston mukana tuli kiristävään suuntaan olevaa viestintää. EKP nosti korkoja, ja aikoo nostaa niitä merkittävästi jatkossakin, koska inflaatio on ”aivan liian korkealla” ja sen arvioidaan pysyvän siellä. EKP ei ainakaan toistaiseksi kiinnitä merkittävästi huomiota inflaatiota mahdollisesti hidastaviin tekijöihin. EKP:n kokouksen jälkeen osakkeet laskivat, eurokorot nousivat merkittävästi ja euro vahvistui.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.12.2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -7,3 % | -13,0 % | -13,0 % | 5,8 % | 7,7 % | 10,3 % |
| Kehittyneet maat | -7,6% | -12,8 % | -12,8 % | 6,7 % | 8,7 % | 11,2 % |
| Suomi | -2,0% | -10,0 % | -10,0 % | 8,3 % | 8,3 % | 12,4 % |
| Eurooppa | -3,5 % | -9,5 % | -9,5 % | 3,1 % | 4,3 % | 6,8 % |
| USA | -9,2 % | -14,6% | -14,6 % | 8,8 % | 11,3 % | 14,2 % |
| Japani | -3,3 % | -11,2 % | -11,2 % | 0,7 % | 2,6 % | 7,8 % |
| Kehittyvät maat | -4,9% | -14,9 % | -14,9 % | -1,0 % | 1,0 % | 3,6 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -2,3 % | -12,7 % | -12,7 % | -4,0 % | -1,5% | 0,6 % |
| Eurooppa | -4,9 % | -19,4 % | -19,4% | -6,5 % | -2,4% | 1,3% |
| USA | -4,6 % | -9,3 % | -9,3% | -1,5 % | 2,2% | 2,8 % |
| Kehittyvät maat | -1,4 % | -2,9% | -2,9% | 0,6 % | 3,1% | 3,3 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -1,8 % | -13,6 % | -13,6 % | -4,2 % | -1,6 % | 0,9% |
| USA | -4,9 % | -15,1% | -15,1 % | -2,7% | 2,0 % | 3,6 % |
| Kehittyvät maat | -2,0 % | -6,5 % | -6,5 % | -0,1 % | 3,5 % | 5,0 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,5 % | -9,4% | -9,4 % | -1,7 % | 0,1 % | 2,5 % |
| USA | -4,2 % | -5,4 % | -5,4% | 1,4% | 4,5 % | 6,2 % |
| Kehittyvät maat | -3,0% | -10,1 % | -10,1 % | -4,1 % | 0,1 % | 4,1 % |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät.
Markkinoiden odotus vuoden 2023 tuloskasvuksi Yhdysvalloissa on noin 5 %, eli tuloskasvun odotetaan jatkuvan samalla tasolla kuin viime vuonna. Euroopassa vuoden 2022 tuloskasvu oli noin 20 %, mutta sen odotetaan maltillistuvan 1–5 %:n väliin tänä vuonna. Euroopan viime vuoden vahvaa tuloskasvua selittävät osittain energiasektorin vahva tuloskasvu ja pandemiasta toipuminen. Tuloskasvuodotuksiin liittyy luonnollisesti paljon epävarmuutta tässä vaiheessa vuotta. Osakkeiden hinnoittelu Euroopassa on alle historiallisen keskiarvon, kun taas Yhdysvalloissa ollaan lähellä keskiarvoa. Yhtiöiden tuloskunto on pysynyt toistaiseksi vahvana, eli nousevia kustannuksia on onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin ja omaa toimintaa on kyetty tehostamaan. Korkojen nousu tuo luonnollisesti nousevia korkokuluja, mutta korkeampi inflaatio ei tarkoita automaattisesti huonoja aikoja yhtiöille. Osakkeet tarjoavat myös suojaa inflaatiolta.
Suhdannekuva.
Useimmat keskeiset taantumaindikaattorit Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat taantuman suuntaan. Lisäksi useimpia taantumia historiassa on edeltänyt rahapolitiikan kiristäminen. Yhdysvalloissa vuoden 2022 aikana kiristettiin rahapolitiikkaa kovimmalla tahdilla 40 vuoteen. Taantuman riski on siis todellinen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hyvä kuitenkin huomata, että Yhdysvalloilla ja Euroopalla on lähikuukausina yksi merkittävä ero: Euroopassa muhii energiakriisi, Yhdysvalloissa ei. Kiina kulkee osin omaa tahtiaan, koska siellä Covid19-rajoitusten keventäminen voi tänä vuonna kiihdyttää kasvua.
Taantumaoloissa osakkeet tai korkeariskiset yrityslainat eivät yleensä suoriudu hyvin, mutta jos kasvu hidastuu edelleen ja taantumaan ajaudutaan, inflaatiopaineet luultavasti vähenevät ja keskuspankkien kiristämistarve pienenee. Keskuspankkien ohjauskorot on jo nostettu tasoille, joilta on hyvin tilaa myös keventää tarvittaessa. Tämä tukisi valtionlainojen kaltaisia sijoituskohteita. Lisäksi useimmat tutkimuslaitokset ja ekonomistit odottavat kasvun hidastumista joko lähelle nollaa tai sen alle. Taantuma ei olisi kenellekään yllätys. Talouskehityksellä on luonnollisesti linkki sijoitusmarkkinoille, mutta sijoitusmarkkinoilla kehitystä on jo hinnoiteltu sisään yli vuoden päivät.
Korkomarkkinat.
Joulukuun aikana mm. Yhdysvaltojen, Saksan ja Iso-Britannian 10-vuotisten lainojen korot kääntyivät selvään nousuun. Marraskuun aikana korot olivat laskeneet, kun keskuspankkien viestintä oli ottanut pieniä askeleita vähemmän kiristävään suuntaan, ja inflaatiokehitys oli maltillistunut. Joulukuussa keskuspankkien viesti oli kuitenkin haukkamaisempi eli kiristävään suuntaan. Erityisesti EKP:n viesti oli selvä: inflaatio on liian korkealla, ja rahapolitiikkaa täytyy kiristää. Myös Japanin keskuspankki yllätti joulukuun kokouksessaan, kun se teki muutoksia korkokäyräkontrolliinsa (YCC). Jatkossa 10-vuotisen valtionlainan koron sallitaan liikkua 0,50 %:a nollan molemmin puolin aiemman kapeamman 0,25 %:n vaihteluvälin sijaan. Tämä muutos sai 10-vuotisen valtionlainan koron nousemaan 0,25 %:n tuntumasta tasolle 0,40 %- 0,50 %. Osaltaan Japanin korkotason liike on ollut nostamassa korkotasoja muuallakin, kun Japanin tulkitaan ottaneen askeleita rahapolitiikan kiristämisen tiellä. Yhdysvaltojen Fedin viesti on ollut, että kiristyksiä tehdään jatkossakin, mutta mahdollisesti pienemmin askelin. Markkinoiden odotuksissa on, että Fed tekee enää vain kaksi 0,25 %-yksikön nostoa, joiden jälkeen ohjauskoron yläreuna olisi 5,00 %. Fedille markkinat hinnoittelevat jo koronlaskuja vuoden 2023 loppupuolelle.
Inflaatiokehitys on keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio oli vielä loppusyksystä korkealla, mutta on hyvät syyt olettaa, että se hidastuu. Viime viikkojen aikana olemme saaneet rohkaisevia merkkejä monista keskeisistä inflaatioindikaattoreista: merirahtien hinnat, Euroopan maakaasu, monet metallit, teollisuuden ISM-ostopäällikköindeksien hintakomponentit jne. Inflaatiosyklissä Yhdysvallat menee Euroopan edellä. Rahapolitiikan kiristämistä on tehty viime kesästä asti historiallisella vauhdilla. Markkinoiden odotuksissa on, että Fed ja EKP nostavat vielä korkojaan, mutta se ei välttämättä johda enää pitkien markkinakorkojen merkittävään nousuun, jos inflaation hidastumisesta saadaan viitteitä. EKP:n ja Fedin seuraavat korkokokoukset pidetään helmikuun alussa.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Markkinatunnelmat heikkenivät joulukuussa. Loka-marraskuussa merkit inflaatiohuipun ohittamisesta ja keskuspankkien hieman vähemmän kiristävään suuntaan oleva viestintä olivat nostaneet osakkeita ja laskeneet korkoja tukien korkosijoituksia. Joulukuussa keskuspankit kuitenkin toistivat EKP:n johdolla, että korkoja täytyy vielä nostaa, koska inflaatio on ”aivan liian korkealla”. Näin jälkikäteen voidaan todeta, että sijoitusmarkkinat olivat lähteneet hinnoittelemaan liian myönteistä inflaatiokehitystä. Sijoittajan kannattaa suunnata kuitenkin katse eteenpäin. Riskejä on, mutta niitä hinnoitellaan, ja ne osaltaan nostavat tuotto-oletuksia.
Inflaatiokehitys on markkinoiden kehityksen kannalta tärkein tekijä. Euroopan maakaasun hinta on suorastaan romahtanut, polttoaineet ovat halventuneet huipuista ja rahtihinnat laskeneet selvästi. Nämä tekijät vaikuttavat läpi koko talouden, joten lähikuukausien inflaatiokehitys voi yllättää edelleen myös myönteisesti. Yhdysvalloissa ja Euroopassa talouskasvu hidastuu, ja taantuman riskit ovat kasvaneet. Toisaalta hyvä muistaa, että keskuspankit pyrkivät rahapolitiikan kiristämisellä myös hillitsemään kysyntää. Tämä hidastaa inflaatiota, mutta myös talouskasvua. Toisin sanoen keskuspankeille kasvun hidastuminen ei ole yllätys. Jos ja kun inflaatio saadaan hallintaan, keskuspankeilla on tarvittaessa tilaa operoida myös elvyttävään suuntaan. Markkinatunnelmien jatkon kannalta avain löytyykin inflaation laantumisesta. Talouskasvun hiipuessa hintapaineet taittuvat mahdollisesti laskuun.
Korkosijoituksissa vuoden 2022 heikkous on osaltaan nostanut lähivuosien tuottopotentiaalia. Aivan tavalliset hyvän luottoluokituksen yrityslainat tarjoavat tuottonäkymän, jollaista ei ole nähty vuosikausiin, koska korkotaso on noussut ja korkoerot ovat leventyneet vuoden 2021 joulukuuhun verrattuna. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Osakemarkkinoiden suunta kertoo riskinottohalukkuudesta ja se voi hyvinkin nousta tänä vuonna. Korkean inflaation oloissa yhtiöt ovat historiassa onnistuneet suojelemaan kannattavuuttaan. Eli ne ovat onnistuneet nostamaan lopputuotteidensa hintoja, kun niiden omat kustannukset ovat nousseet. Tästä on nähty viitteitä nytkin.
Sijoittajalle alkuvuosi voikin osoittautua hyväksi ajaksi lisätä sijoituksia salkussa. Pörssiyhtiöt tekevät edelleen vahvaa tulosta, ja korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nousseet. Yhtiöiden tulokset eivät vaisun talouskasvun oloissa välttämättä kasva, mutta osakkeiden hinnoittelu on laskenut viimeisen vuoden aikana reippaasti. Toisaalta jos taantuma tulee, nyt keskuspankeilla on tilaa keventää rahapolitiikkaa sillä oletuksella, että inflaatio on hallinnassa.
