Markkinakatsaus maaliskuu 2023
Sitkeää talouskasvua ja inflaatiota
Helmikuun alussa EKP:n ja Yhdysvaltain Fedin kokousten viesti sai osakkeet nousuun ja korot laskuun, mutta helmikuun aikana suunta kuitenkin muuttui. Kuukauden alkupuolella julkaistut talousluvut yllättivät hyvin positiivisesti, mikä nosti keskuspankkien koronnosto-odotuksia. Yhdysvaltojen työttömyyden raportoitiin laskeneen tammikuussa 3,4 %:iin eli alimmille tasoilleen yli 50 vuoteen ja ostopäällikköindeksien perusteella talouden aktiviteetti olisikin vilkastumassa. Lisäksi helmikuun puolivälissä raportoitujen inflaatiolukujen perusteella inflaatio laskee, mutta markkinoiden odotuksia hitaammin. Esimerkiksi 16.2. raportoidut Yhdysvaltojen tuottajahinnat (PPI) nousivat tammikuussa 6,0 % viime vuoden tammikuusta, mutta odotuksissa oli vain 5,4 % nousu. Joulukuussa nousuvauhti oli ollut 6,5 %. Nämä tekijät saivat korkotason nousemaan reippaasti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa painaen korkosijoitusten tuottoja laajalla rintamalla. Osakemarkkinoilla tuotot jäivät nollan tuntumaan. Eurooppa tuotti parhaiten. Yhdysvaltalaisosakkeiden euromääräisiä tuottoja tuki dollarin vahvistuminen. Kehittyvien osakemarkkinoiden tuotot olivat muita pääalueita heikoimmat, kun viime kuukausien aikana nähty kiinalaisosakkeiden voimakas nousu kääntyi helmikuussa selväksi laskuksi.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 28.2.2023 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -0,9 % | 4,8 % | -2,8 % | 10,1 % | 8,8 % | 10,2 % |
| Kehittyneet maat | -0,9% | 5,2 % | -1,9 % | 11,2 % | 9,9 % | 11,1 % |
| Suomi | 0,3% | 4,2 % | 6,8 % | 11,4 % | 8,0 % | 12,2 % |
| Eurooppa | 1,4 % | 8,7 % | 4,8 % | 9,6 % | 6,6 % | 7,3 % |
| USA | -0,1 % | 4,6% | -3,6 % | 12,7 % | 12,3 % | 13,9 % |
| Japani | -2,4 % | 2,8 % | -3,9 % | 4,6 % | 2,9 % | 7,3 % |
| Kehittyvät maat | -6,2% | 1,5 % | -10,3 % | 2,2 % | 0,9 % | 3,7 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -1,9 % | 0,2 % | -10,4 % | -4,9 % | -1,3% | 0,6 % |
| Eurooppa | -2,8 % | 0,5 % | -16,2% | -7,1 % | -2,2% | 1,3% |
| USA | -0,9 % | 0,5 % | -7,5% | -4,1 % | 3,3% | 2,9 % |
| Kehittyvät maat | -0,9 % | 0,9 % | -2,6% | 0,2 % | 3,3% | 3,2 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -1,6 % | 0,7 % | -9,6 % | -4,2 % | -1,4 % | 0,9% |
| USA | -1,6 % | 1,3% | -9,2% | -4,9% | 3,4 % | 3,7 % |
| Kehittyvät maat | 0,5 % | 2,0 % | 0,7 % | -0,6 % | 4,4 % | 5,0 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,1 % | 2,8% | -3,0 % | -0,1 % | 0,8 % | 2,7 % |
| USA | 0,8 % | 3,2 % | 0,1 % | 2,3 % | 5,6 % | 6,2 % |
| Kehittyvät maat | -1,1 % | 1,9 % | -1,3 % | -3,5 % | 1,1 % | 4,3 % |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät.
Osakkeiden tulosperusteinen hinnoittelu Euroopassa on noussut viime syksyn jälkeen, koska osakekurssit ovat nousseet ja vuoden 2023 tuloskasvuodotukset laskeneet. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on kuitenkin yhä alle historiallisen keskiarvon. Eteenpäin katsova p/e-luku on nyt noin 13. Euroopassa Q4-tuloskausi sujui kokonaisuutena keskimääräistä paremmin. Tämä osaltaan selittää alueen osakkeiden nousua. Monet laajat eurooppalaisindeksit ovatkin lähellä kahdentoista kuukauden huippujaan. Tunnettu britti-indeksi FTSE100 saavutti helmikuun puolivälissä jopa uudet kaikkien aikojen huiput rahoitus-, energia -ja kaivosyhtiöiden johdolla. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa, kun eteenpäin katsova p/e-luku on noin 18. Markkinoiden odotukset vuoden 2023 tuloskasvusta Yhdysvalloissa ovat laskeneet viime vuoden lopun noin on 5 %:sta nykyiseen noin 2 %:iin. Q4-tuloskausi sujui Yhdysvalloissa heikommin, kuin tuloskaudet ovat viime vuosien aikana keskimäärin sujuneet.
Yleisesti pörssiyhtiöiden tuloskunto on pysynyt toistaiseksi vahvana, eli nousevia kustannuksia on onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin ja omaa toimintaa tehostamaan. Korkojen nousu tuo luonnollisesti nousevia korkokuluja, mutta korkeampi inflaatio ei tarkoita automaattisesti huonoja aikoja yhtiöille. Osakkeet tarjoavat myös suojaa inflaatiolta. Toistaiseksi osakemarkkinat ovat ottaneet nousseet korot ja odotukset keskuspankkien kiristämisestä varsin rauhallisesti vastaan.
Suhdannekuva.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa taantuman riski on laskenut. Sijoitusmarkkinoiden kannalta työmarkkinoiden ja talouskasvun odotettua parempi kehitys on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Työmarkkinoiden vahvuus tukee kuluttajia, yrityksiä ja taloutta ylipäätään, mutta samaan aikaan se pitää inflaatiopaineita koholla ja nostaa keskuspankkien kiristämistarpeita. Euroopan kasvunäkymä on viime aikoina parantunut myös energiakriisin väistyttyä ainakin tämän talven osalta. Lisäksi Kiinan avautuminen alkaa näkyä myös euroalueen kasvunäkymissä. Kiinan kasvu kiihtyy tänä vuonna, kun talous normalisoituu pandemian jäljiltä. Luottamus palautuu ja patoutunut kysyntä purkautuu. Tämä tuo maailmantalouteen uuden piristysruiskeen, vaikka raaka-aineiden hinnat voivat nousta sen seurauksena. Markkinoiden katse on kuitenkin jo pidemmällä avautuvan talouden tuomassa kasvupotentiaalissa.
Korkomarkkinat.
Helmikuun alussa keskuspankit EKP ja Fed nostivat ohjauskorkojaan, mutta niiden viesti muuten oli odotuksiin nähden vähemmän haukkamainen eli kiristävään suuntaan. Fed nosti ohjauskorkoaan odotusten mukaisella 0,25 %-yksiköllä ja indikoi, että nostoja nähdään vielä lisää. Fedin puheenjohtaja Powell kuitenkin viittasi lehdistötilaisuudessa useaan otteeseen inflaation hidastumiseen. EKP toteutti markkinaodotuksien mukaisen 0,50 %-yksikön noston keskeisiin ohjauskorkoihin ja ohjeisti nostavansa vielä maaliskuussa 0,50 %-yksikköä lisää. EKP kuitenkin korosti toimivansa kokous kerrallaan ja tekevänsä päätökset talousdataan nojautuen. Keskuspankkikokousten jälkeen korot laskivat ja osakkeet pysyivät nousu-uralla. Helmikuun aikana tiedot Yhdysvaltojen työmarkkinan kehityksestä, ennakoivat talousindikaattorit ja odotuksia korkeampana jatkunut inflaatio kuitenkin sysäsivät korot nousuun Atlantin molemmin puolin.
Inflaatiokehitys on keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio oli vielä loppusyksystä korkealla, mutta se hidastuu. Helmikuussa julkaistut inflaatioluvut olivat tosin hyvä muistutus siitä, että inflaation saaminen keskuspankkien tavoitetasoille voi olla pitkä prosessi. Inflaatiosyklissä Yhdysvallat menee Euroopan edellä. Markkinoiden odotuksissa on, että Fed nostaa vielä noin kolme kertaa 0,25 %-yksikköä päätyen 5,25–5,50 %:iin. EKP:lla on tarpeita kiristää hieman enemmän. Perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 3,00 %:ssa, ja markkinat odottavat sen nousevan vielä yli 4 %:iin seuraavien kuukausien aikana. Tämä ei välttämättä kuitenkaan johda enää pitkien markkinakorkojen merkittävään nousuun, jos inflaation hidastumisesta saadaan lisää viitteitä. EKP:n ja Fedin seuraavat korkokokoukset pidetään 16.3. ja 22.3.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Markkinatunnelmat heikkenivät helmikuussa tuottoisan tammikuun jälkeen. Helmikuun aikana korot nousivat ja osakkeiden tuotto jäi vaatimattomaksi. Korkosijoituksissa on kuitenkin edelleen pakkautuneena potentiaalia hyviin tuottoihin jopa aiempaa enemmän. Tuotto-oletukset ovat tasoilla, jollaisia ei ole nähty vuosikausiin. Saksan valtion 1–10 vuoden valtionlainojen korot olivat helmikuun lopussa karkeasti 2,6 %-3,2 %:n välillä ja Yhdysvaltojen 4–5 %:n välillä. Yrityslainojen korot ovat vielä riskilisän verran enemmän. Korkosijoittajan kannalta muutos on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana järisyttävä. Vuoden 2022 helmikuussa Saksan 10-vuotinen korko oli noin nolla. Helmikuun lopussa 2023 vastaava korko on noin 2,64 %! Lisäksi markkinoiden hinnoittelu ja odotukset keskuspankkien kiristämisen osalta ovat nousseet merkittävästi. Korkosijoittajan kannalta tämä tarkoittaa, että tila negatiivisiin yllätyksiin on kaventunut.
Syksyn markkinapohjien jälkeen osakkeiden hinnoittelu on noussut, koska osakekurssit ovat nousseet ja tuloskasvuodotukset laskeneet. On myös hyvä huomata, että osakkeiden hinnoittelu suhteessa korkoihin on muuttunut vähemmän houkuttelevaksi. Riskitön tai vähäriskinen korkotuottonäkymä alkaa lähestyy osakkeita. Yhdysvalloissa yhden vuoden matalariskinen korko on noin 5 %, ja osakkeiden E/P eli tulostuotto on noin 5,6 %. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Osakemarkkinoiden suunta kertoo riskinottohalukkuudesta ja se voi hyvinkin nousta tänä vuonna. Lisäksi tulosperusteinen hinnoittelu on kuitenkin yhä alle historiallisen keskiarvon, ja pitkällä aikavälillä osakkeet ovat historiassa tarjonneet korkosijoituksia parempia tuottoja. Tunnetusti markkinoiden ajoittaminen on myös erittäin vaikeaa.
Inflaatiokehitys on edelleen tärkein tekijä keskuspankkien rahapolitiikalle ja sijoitusmarkkinoille. Markkinatunnelmien jatkon kannalta avain löytyykin edelleen inflaation laantumisesta. Positiivinen skenaario olisi, jos kasvunäkymän paraneminen jatkuisi ja inflaatio laantuisi. Tämä on myös mahdollista.
