Markkinakatsaus huhtikuu 2022
Hillittyä toiveikkuutta markkinoilla.
Osakekurssit nousivat läntisissä pörsseissä maaliskuussa. Ukrainan sodan alkutahtien synkät tunnelmat ovat markkinoilla hellittäneet, vaikka sodan päättymisestä ei ole mitään selvää käsitystä. Helmikuun lopussa nähdyt sodan alun aiheuttamat markkinaliikkeet loivenivat maaliskuussa. Korot palasivat nousu-uralle, raaka-aineiden hinnat laskivat ja pörsseissä kurssit elpyivät. Epävarmuus sodan kulusta ja lopputuloksesta on yhä suurta, mutta markkinoiden heilunta laantui maaliskuun aikana merkittävästi. Ukrainan sodan negatiivisten vaikutusten ei odoteta ratkaisevasti muuttavan talousnäkymiä pidemmän päälle, vaikka lyhyellä sihdillä hintaheilahtelut markkinoilla jatkuisivatkin.
Talousnäkymien osalta Ukrainan sodan vaikutukset näyttäisivät jäävän yrityksissä onneksi rajallisiksi, kuten jo sodan alussa uumoiltiin. Maaliskuun aikana julkistetut suhdannemittaukset kielivät yritysten tulevaisuudenuskon heikentyneen korkeintaan marginaalisesti. Edelleen enemmistö eurooppalaisista ja amerikkalaisista yrityksistä luottaa talouskasvun jatkumiseen lähitulevaisuudessa. Näin siitäkin huolimatta, että sodan seurauksena hintapaineet kasvoivat ja maailmankaupan näkymät heikkenivät. Kuluttajien osalta luottamus koki maaliskuussa kovemman kolauksen, mutta sodan aiheuttaman shokin uskotaan kuluttajienkin parissa jäävän hetkelliseksi ja vaikuttavan itse kulutukseen hyvin vähän, jos lainkaan.
Yhtä mieltä talouden suhdannemittausten kanssa näyttävät olevan myös pörssianalyytikot maailmalla. Odotukset pörssiyhtiöiden tuloskehityksen suhteen eivät ole heikentyneet juuri päättyneen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta sen enempää kuin tulevienkaan kvartaaleiden suhteen. Pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan yhä paranevan, joskin viime vuotta maltillisempaan tahtiin. Keskuspankit puolestaan pitävät talousnäkymiä siinä määrin vahvoina, että ovat ilmoittaneet jatkavansa rahapolitiikan kiristämistä. Inflaation vastainen taistelu on keskuspankkien mukaan nyt tärkeämpää kuin sodan aiheuttamien epävarmuuksien pehmentäminen löysällä rahapolitiikalla.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.03.2022 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 3,1% | -3,3% | 13,3% | 14,1% | 10,8% | 12,0% |
| Kehittyneet maat | 3,7% | -3,1% | 16,3% | 15,3% | 11,5% | 12,9% |
| Suomi | 1,8% | -10,6% | 3,1% | 10,6% | 9,4% | 12,6% |
| Eurooppa | 0,8% | -5,3% | 9,3% | 8,6% | 6,1% | 8,2% |
| USA | 4,5% | -3,2% | 20,0% | 18,8% | 14,6% | 16,0% |
| Japani | 0,4% | -4,5% | -1,2% | 7,2% | 5,3% | 8,4% |
| Kehittyvät maat | -1,3% | -4,9% | -6,4% | 5,3% | 5,1% | 5,2% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -2,6% | -4,9% | -4,9% | -0,6% | 0,3% | 2,0% |
| Eurooppa | -2,7% | -5,9% | -7,0% | -0,3% | 1,2% | 3,7% |
| USA | -3,1% | -4,5% | 1,4% | 1,9% | 1,3% | 4,1% |
| Kehittyvät maat | -0,7% | -0,2% | 5,5% | 3,1% | 2,4% | 4,3% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -1,2% | -5,0% | -5,2% | -0,1% | 0,7% | 2,6% |
| USA | -2,2% | -7,4% | 0,9% | 3,1% | 2,9% | 5,1% |
| Kehittyvät maat | -0,8% | -6,0% | -1,4% | 2,6% | 2,3% | 6,1% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,1% | -4,1% | -2,4% | 1,7% | 2,0% | 4,2% |
| USA | 0,0% | -2,4% | 5,3% | 4,7% | 3,7% | 7,6% |
| Kehittyvät maat | 1,9% | -5,5% | -0,1% | -0,8% | 0,1% | 6,2% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Suhdannekuva. Talousnäkymien osalta viime viikkojen paras uutinen on ehdottomasti se, etteivät yritysten näkymät vajonneet holtittomasti Ukrainan sodan seurauksena. Edes Euroopassa yritysten tunnelmat eivät juurikaan heikentyneet, vaikka pelättävissä oli vähintäänkin lyhyt ja terävä pudotus suhdanneodotuksiin. Valtaosa yrityksistä odottaa näkymiensä yhä paranevan tulevina kuukausina. Ilmeistä on, että yritykset luottavat edelleen kysynnän kasvuun ja koronakriisin jälkeiseen elpymiseen. Näin siitäkin huolimatta, että sodan seurauksena raaka-ainehinnat ja sitä myötä tuotantokustannukset ovat olleet nousupaineessa.
Kuluttajiin sotauutiset vaikuttivat enemmän. Eurooppalaiskuluttajien tunnelmat happanivat maaliskuussa jo lähelle koronakevään 2020 synkkyyttä. Yhdysvalloissa puolestaan hintojen nopea nousu on painanut kuluttajien mielialoja. Kuluttajien tunnelman synkkeneminen varmasti hillitsee kirkkaimpia talouskasvuhaaveita, mutta sen merkitys jäänee lopulta pieneksi. Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen ei ole vielä heijastunut itse kulutukseen, vaan kulutuksen kasvu on ollut jopa poikkeuksellisen vankkaa Atlantin molemmilla rannoilla. Sodan ensijärkytys jäänee luottamusmittauksissakin nopeasti taakse. Erinomaisen vahva työllisyystilanne ja koronarajoituksista vapautuminen pitävät kulutusintoa yllä jatkossakin.
Globaaliin talouskehitykseen Ukrainan sotaakin suurempaa epävarmuutta saattaa aiheuttaa lyhyellä – ja ehkä hieman pidemmälläkin – tähtäyksellä Kiina. Kiinan suhdanneodotukset taittuivat maaliskuussa taantuman kannalle uusien ja radikaalimpien koronarajoitusten myötä. Kiinassa taistellaan yhä koronaa vastaan nollalinjan mukaisesti, mikä on johtanut Shanghain ja muidenkin suurkaupunkien tiukkoihin karanteeneihin. Rajut koronatoimet latistavat jo ennestään alamäessä olleita Kiinan kasvunäkymiä, mikä puolestaan painaa koko maailman kasvuodotuksia alaspäin.
Pörssinäkymät. Ukrainan sodan historialliseen merkittävyyteen nähden osakemarkkinoiden odotukset ovat muuttuneet hämmästyttävän vähän. Sodan alusta alkaen pörssiyhtiöiden tulosennusteet ovat pysyneet keskimäärin likipitäen ennallaan. Vastikään päättyneen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta tulosten odotetaan parantuneen Euroopassa reippaat 20 % vuodentakaiseen verrattuna ja Wall Streetilläkin ennakoidaan vajaan 5 %:n tulosparannusta. Nämä ennusteet eivät ole muuttuneet Ukrainan sodan alkamisesta käytännössä lainkaan. Koko kuluvaa vuotta koskevat näkemykset ovat niin ikään pysyneet vakaina tai jopa hieman vahvistuneet helmikuun lopun jälkeen.
Keskimääräinen tulosennuste peittää alleen kuitenkin merkittäviä muutoksia pörssiyhtiöiden toimialakohtaisissa ennusteissa. Kohonneiden hintojen seurauksena ei ole yllätys, että öljy- ja energiayhtiöiden tulosodotukset ovat nousseet maaliskuussa kohisten. Sen sijaan näitä kohonneita hintoja kustannuksissaan maksavien teollisuusyhtiöiden ja kulutustavaravalmistajien tulosnäkymät ovat pudonneet. Pankkien tulosodotuksia on nostettu kohonneiden korkojen myötä, mutta rakennus- ja kiinteistöalaa korkeammat rahoituskulut rasittavat.
Ensimmäisen kvartaalin tuloskaudelta sijoittajat odottavat ilman muuta lohdullisia tietoja yritysten hyvästä tuloskunnosta ja etenkin vakaista näkymistä sodan seurauksista huolimatta. Tavanomaiseen tapaan markkinoilla odotetaan raportoitavien tulosten tälläkin kertaa ylittävän analyytikoiden odotukset, mutta tällä kertaa ehkäpä kapeammalla marginaalilla kuin edellisten tuloskausien yhteydessä. Tulosvaroituksia on alkuvuonna saatu hieman enemmän kuin edellisinä kvartaaleina ja varmasti yritykset itsekin ottavat sodan aiheuttaman epävarmuuden huomioon omissa tulevaa kehitystä koskevissa arvioissaan.
Korkomarkkinat. Yksi merkittävimpiä Ukrainan sodan talousvaikutuksia on inflaation kiihtyminen. Jo ennestään nousussa olleet hintapaineet ampaisivat jyrkkään ylämäkeen ja niinpä Euroopassa ja Yhdysvalloissa on nähty ja nähdään inflaatiolukemia, jotka ovat korkeimpia yli neljään vuosikymmeneen. Inflaatio ylittää kevätkuukausina kaikki aiemmat ennusteet ja markkinoilla nähdään paljon vaivaa pidemmän aikavälin inflaatiotason arviointiin. Markkinoiden tämänhetkisen tulkinnan mukaan kovimmat hintapaineet hellittäisivät heti kevään jälkeen ja inflaation ennakoidaan asettuvan parin kolmen prosentin maastoon ensi vuoden aikana. Yhdysvalloissa on jo nähty lyhyempien markkinakorkojen nousu pitkien korkojen tasolle ja välillä ylikin. Tämä kertoo siitä, että pidemmän päälle korkojen odotetaan vakiintuvan tai taittuvan laskuun hintapaineiden hellittäessä.
Lähikuukausien aikana on edelleen paineita korkojen nousun jatkumiselle. Keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen on vasta alkanut ja kiristyksiä on odotettavissa näillä näkymin ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Inflaatiokin voi tuottaa vielä monta negatiivista yllätystä vallankin, koska palkkainflaation laukeaminen on todennäköisimmin vielä edessä. Markkinoiden tämänhetkiset käsitykset hintapaineiden tasaantumisesta voivat hyvinkin osoittautua toiveikkaiksi ja niinpä korkotasokin asettunee korkeammaksi kuin mihin nyt uskotaan.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Toistaiseksi Ukrainan sodan vaikutuksista näytetään selvittävän sijoitusmarkkinoilla säikähdyksellä. Suurempaa tuhoa tulevaisuuden talousnäkymille ei ole ainakaan vielä tullut ja markkinoilla suurin osa hinnoittelusta on viime viikkoina viitannut pahimpien pelkojen laantumiseen. Itse sotaan ei kuitenkaan vielä olla saatu ratkaisua. Venäjän hyökkäyksen taltuttaminen on ollut rohkaisevaa, mutta keinot sodasta eroon pääsemiseksi ovat edelleen kiven alla. Ja vaikka sota loppuisi, taloussanktiot Venäjää vastaan tuskin poistuvat. Krimin valtauksen jälkeen asetettuja sanktioitakaan ei päästy purkamaan, vaikka kahdeksan vuotta ehtikin kulua.
Markkinoille on myös ollut eduksi, etteivät Venäjän energiatoimitukset Eurooppaan ole ehtyneet, vaikka poliittisesti tilanne onkin absurdi. Kaasun markkinahinta on korkeahko Euroopassa, mutta saatavuus toistaiseksi hyvä. Kaasun saatavuus on nimenomaisesti Euroopan pehmeä kohta, minkä katkeaminen johtaisi sijoitusmarkkinoillakin myllerrykseen. Lyhyellä tähtäyksellä sijoitusmarkkinoiden vakaan kehityksen kannalta tärkeintä onkin, ettei sota Ukrainassa ajaudu vieläkin pahempaa kierteeseen. Nyt koettujen vaikutusten kanssa markkinoilla voidaan elää eikä niillä ole ratkaisevaa roolia.
Pidemmän päälle markkinoiden positiivisen kehityksen takeeksi tarvitaan myönteinen kasvunäkymä sekä vakautuva korkonäkymä. Kasvun pohjavire on länsimaissa vieläkin varsin hyvällä tolalla vahvan työmarkkinan ja koronanjälkeisen elpymisen johdosta. Ukrainan sodan myötä pidemmän aikavälin kasvu todennäköisesti jopa kiihtyy valtioiden lisätessä omia panostuksiaan ja jatkaessa aiemmin ennakoitua löyhempää finanssipolitiikkaa. Korkonäkymä sen sijaan todennäköisimmin on vielä nouseva ja sisältää merkittävän riskin negatiivisiin yllätyksiin.
Osakemarkkinat tarjoavat edelleen parhaan mahdollisuuden tuotontavoitteluun. Markkinoilla odotetaan pörssiyhtiöiden tulosten paranevan tänäkin vuonna ja siten kohoavan yhä uusiin ennätyksiinsä, vaikka nousutahti onkin viimevuotista maltillisempaa. Osakkeiden hinnoittelu on aiempaa matalampaa ja vastaavasti tuotto-odotukset korkeampia. Korkosijoituksissa paineet hintojen laskulle ovat edelleen merkittäviä.
