Markkinakatsaus helmikuu 2024
TUOTTOISA ALKU VUOTEEN
- Osakkeiden nousu jatkui tammikuussa Yhdysvaltojen johdolla
- Korkosijoituksien arvot kevyessä laskussa
- Inflaation maltillistuminen hidastui sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa
- Euroalueen talouskasvu olematonta, Yhdysvaltojen talouskasvu vahvaa
- Päähuomio kohdistuu keskuspankkien koronlaskusyklin alkamisen ajankohtaan ja tahtiin
Osakemarkkinoiden vahva vire jatkui tammikuussa, kun mm. Saksan ja Ranskan osakemarkkinoiden yleisindeksit sekä yhdysvaltalainen SP500 -indeksi saavuttivat uudet kaikkien aikojen huiput. Korkosijoitusten arvojen laaja-alainen nousu tasaantui, kun valtionlainojen korot kääntyivät nousuun. Esimerkiksi Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko oli joulukuun lopussa noin 2,00 %, kun se oli tammikuun lopussa noussut noin 2,20 %:iin.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.1.2024 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 2,4 % | 2,4 % | 14,8 % | 10,3 % | 11,4 % | 10,8 % |
| Kehittyneet maat | 3,0 % | 3,0 % | 17,1 % | 12,2 % | 12,5 % | 11,5 % |
| Suomi | 1,1 % | 1,1 % | -8,9 % | -2,0 % | 2,7 % | 6,1 % |
| Eurooppa | 1,7 % | 1,7 % | 10,5 % | 10,1 % | 8,7 % | 6,7% |
| USA | 3,3 % | 3,3 % | 20,7 % | 13,8 % | 14,9 % | 14,4 % |
| Japani | 6,4 % | 6,4 % | 18,5 % | 6,4 % | 7,5 % | 8,1 % |
| Kehittyvät maat | -2,3 % | -2,3 % | 0,3 % | -1,5 % | 3,6 % | 6,0 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,4 % | -0,4 % | 1,9 % | -4,4 % | -1,4 % | 0,4 % |
| Eurooppa | -0,5 % | -0,5 % | 4,0 % | -5,5 % | -1,4 % | 1,0 % |
| USA | -0,2 % | -0,2 % | -1,0 % | -5,4 % | -1,5 % | -0,6 % |
| Kehittyvät maat | -1,8 % | -1,8 % | 3,1 % | -5,8 % | -1,5 % | 1,0 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,0 % | 0,0 % | 5,8 % | -3,0 % | -0,4 % | 1,0 % |
| USA | -0,1 % | -0,1 % | 1,8 % | -4,9% | 0,0 % | 0,9 % |
| Kehittyvät maat | 0,0 % | 0,0 % | 2,5 % | -5,3 % | -0,7 % | 1,2 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,7 % | 0,7% | 9,7 % | 1,2 % | 3,1 % | 3,5 % |
| USA | -0,1 % | -0,1 % | 6,8 % | 0,0 % | 2,3 % | 2,7 % |
| Kehittyvät maat | -0,4 % | -0,4 % | 6,0 % | -4,9 % | -1,3 % | 1,3 % |
TAMMIKUU MARKKINOILLA
Tammikuussa osakemarkkinoiden nousu jatkui, mutta markkinakorot nousivat laskien korkosijoitusten kursseja. Osakkeiden nousua tukivat mm. vahvana jatkunut Yhdysvaltain talouskasvu ja riittävän hyvin alkanut yritysten Q4-tuloskausi. Korkomarkkinoilla korot nousivat hieman, kun tammikuussa julkaistut inflaatioluvut eivät tarjonneet myönteisiä yllätyksiä viime vuoden lopun tapaan. Lisäksi kuun alkupuolella eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset keskuspankkiirit pyrkivät toppuuttelemaan hurjimpia koronlaskuodotuksia.
Talouskasvu
Yhdysvaltojen vuoden 2023 viimeisen vuosineljänneksen talouskasvun vauhdiksi raportoitiin hulppeat 3,3 %, joka ylitti odotukset selvästi. Koko vuoden 2023 kasvuksi raportoitiin 2,5 %. Loppuvuodesta 2022 Yhdysvaltojen taantumaa pidettiin hyvin mahdollisena, mutta kasvu yllätti pitkin vuotta myönteisesti. Tammikuun lopussa julkaistujen ostopäällikköindeksien perusteella Yhdysvaltojen kasvu jatkuu vahvana myös vuoden 2024 alussa. Euroalueen tilanne on aivan toisenlainen. Viime vuoden Q4:n vuositason kasvuksi raportoitiin 0,1 %. Ei taantumaa, mutta hyvin lähellä ollaan. Ero Yhdysvaltoihin on valtava. Ostopäällikköindeksien perusteella euroalueen taaperrus on jatkunut tammikuussa. Vaikka euroalueen talouskasvu on heikkoa, alueen pörssiyhtiöt toimivat globaaleilla markkinoilla ja maailman kasvu tukee niitäkin.
Q4-tuloskausi ja tulosnäkymät vuoteen 2024
Tuloskauden alku on sujunut riittävän hyvin, kun Yhdysvaltojen isoista SP500-yhtiöistä on raportoinut noin kolmasosa. Euroopassa tuloskausi on tammikuun lopussa vasta alkutekijöissään. Osakeanalyytikkojen ennusteista laskettujen odotusten mukaan Euroopan tuloskasvu olisi vuonna 2024 hieman alle 10 % ja Yhdysvalloissa hieman yli 10 %. Yleensä ennusteet laskevat vuoden kuluessa, mutta odotuksissa on selkeästi, että tänä vuonna tulokset palaavat kasvu-uralle. Vuonna 2023 tuloskasvut olivat sekä Euroopassa ja Yhdysvalloissa noin nollat. (Lähteet: LSEG I/B/E/S, Factset)
Inflaatioluvut eivät tuoneet pelkästään myönteisiä yllätyksiä
Viime vuoden lopulla lähes kaikki inflaatioluvut yllättivät myönteisesti, mikä sai korkotason laskemaan. Tammikuussa julkaistut inflaatioluvut ovat osittain yllättäneet myös kielteisesti, ja tämä näkyi korkojen nousuna. Kuun puolivälissä julkaistu Yhdysvaltojen joulukuun kuluttajahintaindeksin (CPI) vuositason nousu 3,4 % oli odotuksia korkeampi. Myös Iso-Britannian vastaava luku nousi odotuksia enemmän. Globaalisti inflaatio on selkeästi laskevalla trendillä, mutta tammikuussa julkaistut luvut ovat muistutus siitä, että inflaation saaminen tavoitetasoihin ei välttämättä mene suoraviivaisesti.
Keskuspankkien koronlaskusyklit alkavat
Keskuspankkien (Fed ja EKP) tammikuun kokousten jälkeen markkinoilla vahvistui käsitys, että koronlaskut alkavat vuoden 2024 alkupuoliskolla. EKP:n johtaja Lagarde totesi, että koronlaskukeskustelun aika ei ole vielä, mutta hän ei pyrkinyt korjaamaan markkinoiden optimistia koronlaskuodotuksia. Kuun loppupuolella EKP:n edustajat kommentoivat, että seuraava korkoliike on lasku, mutta sen ajankohta on vielä auki. EKP toimii lähitulevaisuudessa julkaistavien talouslukujen ja ennusteiden vaatimalla tavalla.
Ovi on selkeästi auki koronlaskuille myös Yhdysvalloissa, vaikka talouskasvu on huomattavasti euroaluetta vahvempaa. Tammikuun lopun kokouksessaan Fed indikoi, että korkoja lasketaan, kun aika on oikea. Tammikuun lopussa ensimmäiset laskut ovat markkinahinnoittelun mukaan todennäköisiä huhti-toukokuussa. EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 4,00 % ja Fedin ohjauskoron vaihteluväli 5,25 % – 5,50 %, joten tilaa koronlaskuille on.
Kiina, Japani ja Australia
Kiinan viime vuoden talouskasvu 5,2 % osui odotuksiin. Alueen osakeindeksien lasku kuitenkin syveni tammikuussa, koska mm. asuntojen hintojen ja myyntimäärien laskun raportoitiin jatkuneen sekä vähittäismyynti jäi alle odotusten. Markkinoiden tulkinta oli, että asuntomarkkinoiden pitkään jatkunut heikkous vain syvenee ja kuluttajat ovat varovaisia. Lisähuolina ovat keskushallinnon lisääntynyt kontrolli ja omistajan suojan heikkous.
Japanissa osakeindeksien nousu sitä vastoin jatkui. Yleisindeksi Nikkei225 lähestyy jo 35 vuoden takaisia kaikkien aikojen huippujaan. Tammikuun kokouksessaan Japanin keskuspankki piti ohjauskoron ennallaan -0,10 %:ssa, nosti vuoden 2024 kasvuennusteitaan ja laski inflaatioennusteitaan. Australiassa keskeinen osakeindeksi S&P/ASX200 saavutti tammikuun lopulla uuden kaikkien aikojen huipun.
NÄKYMÄT JA INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA
Viime vuoden lopulla koettiin poikkeuksellinen korkosijoitusten nousuralli, kun odotukset keskuspankkien koronlaskuista kasvoivat. Tammikuun puolella korkosijoitusten tuottokehitys tasaantui, mutta osakkeiden nousu jatkui. Viime kuukausien kehitys on hyvä muistutus siitä, että liialliseen pessimismiin ei kannata vaipua, vaikka osakekurssit välillä laskevat kuten viime vuoden syksyllä. Kun riskinottohalu palaa, liikkeet voivat olla isoja myös ylöspäin.
Jos inflaatio maltillistuminen jatkuu, keskuspankit voivat alkaa laskea ohjauskorkojaan. Tammikuun lopulla markkinoiden odotuksissa on, että sekä EKP että Fed tekisivät useita ohjauskorkojen laskuja vuonna 2024. Ensimmäiset laskut voisivat tapahtua jo vuoden alkupuoliskolla. Tämä on tukenut viime kuukausien aikana sijoitusten markkina-arvoja laajalla rintamalla. Tämä tuo toisaalta markkinoille myös riskitekijän, jos koronlaskuodotukset ovat jo ylimitoitettuja tai jos inflaatiokehitys kääntyisi kielteiseen suuntaan. Inflaatiokehitys on vuoden 2024 alussa edelleen tärkein tekijä keskuspankkien rahapolitiikalle ja sitä kautta sijoitusmarkkinoille. EKP:n seuraava korkokokous pidetään 7.3. ja Fedin vastaava on 20.3.
Korkosijoituksissa on edelleen pakkautuneena potentiaalia hyviin tuottoihin. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Osakkeet voivat saada tukea tuloskasvusta, laskevasta korkotasosta ja kuluttajien paranevasta ostovoimasta, kun inflaatio hidastuu ja palkat nousevat. Yksittäisen sijoittajan kannalta tuottavan sijoitustoiminnan kulmakiviä myös vuonna 2024 ovat aika markkinoilla, riittävä hajautus ja kustannustehokkuus. Markkinoilla nähdään välillä nousukausia ja välillä laskua. Kun sijoitussuunnitelma vastaa omia tavoitteita ja sijoitusten riskitaso vastaa omaa riskiprofiilia, markkinoilta ei ole juuri kannattanut poistua. Emme usko, että se kannattaisi nytkään.
