Markkinakatsaus helmikuu 2023
Kiristyssyklin loppu häämöttää jo
Globaalit osakekurssit kääntyivät tammikuun alussa nousuun vaikean joulukuun jälkeen, ja tammikuun aikana korot laskivat tukien korkosijoituksien tuottoja. Tammikuun alussa inflaatioluvut vahvistivat odotuksia, että inflaatio on maltillistumassa syksyn huippuvauhdista ja että keskuspankkien kiristämisen tarve voisi vähentyä. Euroopassa talouskehitys on sujunut aiempia odotuksia myönteisemmin ja lisäksi Kiinan Covid19-rajoitusten keventäminen on tukenut Kiinan osakkeita. Markkinoiden katse on jo avautuvan talouden tuomassa kasvupotentiaalissa. Alueellisesti parhaiten tammikuussa suoriutuivat Eurooppa ja kehittyvät markkinat Kiinan johdolla. Yhdysvaltojen euromääräistä suoriutumista painaa dollarin heikentyminen.
Korkosijoitusmarkkinoilla tuotot olivat myös positiivisen puolella tammikuussa. Korot laskivat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa myönteisen inflaatiokehityksen tukemana. Riskinottohalukkuus kasvoi, ja parhaiten tuottivat kehittyvien markkinoiden lainat ja korkeariskisemmät yrityslainat.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.1.2023 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 5,3 % | 5,3 % | -5,0 % | 7,5 % | 8,5 % | 10,7 % |
| Kehittyneet maat | 5,2% | 5,2 % | -4,5 % | 8,3 % | 9,1 % | 11,5 % |
| Suomi | 2,4% | 2,4 % | -3,2 % | 8,5 % | 8,1 % | 12,3 % |
| Eurooppa | 6,8 % | 6,8 % | -0,2 % | 5,8 % | 5,3 % | 7,2% |
| USA | 4,7 % | 4,7% | -6,5 % | 9,9 % | 11,9 % | 14,5 % |
| Japani | 4,4 % | 4,4 % | -3,7 % | 2,2 % | 3,3% | 8,2 % |
| Kehittyvät maat | 6,0% | 6,0 % | -9,3 % | 2,1 % | 1,3 % | 4,4 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | 2,0 % | 2,0 % | -9,6 % | -3,9 % | -0,9% | 0,9 % |
| Eurooppa | 3,0 % | 3,0 % | -15,9% | -6,3 % | -1,6% | 1,6% |
| USA | 1,4 % | 1,4 % | -7,2% | -2,5 % | 3,7% | 3,4 % |
| Kehittyvät maat | 1,6 % | 1,6% | -2,5% | 0,7 % | 3,6% | 3,6 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 2,2 % | 2,2 % | -10,5 % | -3,9 % | -1,1 % | 1,2% |
| USA | 2,9 % | 2,9% | -9,5% | -3,3% | 3,8 % | 4,4 % |
| Kehittyvät maat | 1,3 % | 1,3 % | -5,1 % | -0,6 % | 4,5 % | 5,4 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 2,8 % | 2,8% | -5,6 % | -0,8 % | 0,6 % | 2,7 % |
| USA | 2,1 % | 2,1 % | -2,1% | 1,7% | 5,6 % | 6,5 % |
| Kehittyvät maat | 2,0% | 2,0 % | -7,9 % | -4,1 % | 1,1 % | 4,6 % |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät.
Osakkeiden tulosperusteinen hinnoittelu Euroopassa on hieman noussut, koska osakekurssit ovat nousseet ja tuloskasvuodotukset laskeneet. Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on kuitenkin yhä alle historiallisen keskiarvon. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa. Markkinoiden odotukset vuoden 2023 tuloskasvusta Yhdysvalloissa ovat laskeneet viime vuoden lopun noin on 5 %:sta nykyiseen noin 3 %:iin. Myös Euroopassa osakeanalyytikot ovat laskeneet tuloskasvuennusteitaan. Euroopassa vuoden 2022 tuloskasvu oli noin 20 %, mutta sen odotetaan laskevan vuonna 2023 jonkun verran negatiiviseksi. Euroopan vuoden 2022 vahvaa tuloskasvua selittävät osittain energiasektorin vahva tuloskasvu ja pandemiasta toipuminen. Tuloskasvuodotuksiin liittyy luonnollisesti paljon epävarmuutta tässä vaiheessa vuotta. Yleisesti pörssiyhtiöiden tuloskunto on pysynyt toistaiseksi vahvana, eli nousevia kustannuksia on onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin ja omaa toimintaa tehostamaan. Korkojen nousu tuo luonnollisesti nousevia korkokuluja, mutta korkeampi inflaatio ei tarkoita automaattisesti huonoja aikoja yhtiöille. Osakkeet tarjoavat myös suojaa inflaatiolta.
Suhdannekuva.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa taantuman riskin on yhä merkittävä, mutta Euroopan kasvunäkymä on viime aikoina parantunut energiakriisin väistyttyä ainakin tämän talven osalta. Tammikuun lopulla raportoitu euroalueen Q4-talouskasvu +0,1 % oli lopulta odotuksia parempi. Kuun lopulla IMF nosti maailman talouskasvuennustettaan vuoden 2023 osalta 2,9 %:iin aiemmasta 2,7 %:sta. Myös euroalueen kasvuennustetta nostettiin. Eurooppalaisen maakaasun hinta on leudon talvisään tukemana suorastaan romahtanut alkusyksyn yli 300 eurosta/Mwh tammikuussa nähtyyn alle 60 euroon/Mwh. Tämä vähentää hintapaineita ja tukee kasvunäkymiä. Lisäksi Kiinan avautuminen alkaa näkyä myös euroalueen kasvunäkymissä. Kiinan kasvu kiihtyy tänä vuonna, kun Covid19-rajoituksia kevennetään. Tämä tuo maailmantalouteen uuden piristysruiskeen, vaikka raaka-aineiden hinnat voivat nousta tämän seurauksena. Markkinoiden katse on kuitenkin jo pidemmällä avautuvan talouden tuomassa kasvupotentiaalissa. IMF:n uusi vuoden 2023 kasvuennuste Kiinalle on 5,2 % (aiemmin 4,4 %). Yhdysvallat menee inflaation ja rahapolitiikan syklissä Euroopan edellä. Keskuspankki Fed on jo lähellä kiristämisen lopettamista. Talouslukujen maltillinen heikentyminen on ollut hallittua, kun Fed on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota. Tammikuun lopussa IMF nosti myös Yhdysvaltojen kasvuennusteita.
Korkomarkkinat.
Joulukuussa keskuspankkien viesti oli odotuksia haukkamaisempi eli kiristävään suuntaan, mutta tammikuun alussa myönteiset inflaatioyllätykset painoivat korot jälleen laskuun. Esimerkiksi Yhdysvaltojen, Saksan ja Iso-Britannian 10-vuotisten valtionlainojen korot laskivat. Sijoitusmarkkinoilla raportoitujen inflaatiolukujen lisäksi huomiota ovat saaneet mm. laskenut energian hinta, laskeneet rahtihinnat, laskeneet raaka-aineiden hinnat, hidastuva kasvu ja inflaation vertailuluvut vuoden takaa, jolloin maakaasun, öljyn ja ruuan hinnat nousivat rajusti.
Yhdysvaltain keskuspankki Fedin kokouksen päätökset julkistettiin 1.2.2022. Fed nosti ohjauskorkoaan odotusten mukaisesti 0,25 %-yksiköllä ja indikoi, että nostoja nähdään vielä lisää. Fedin puheenjohtaja Powell kuitenkin viittasi lehdistötilaisuudessa useaan otteeseen inflaation hidastumiseen, eikä ollut erityisen huolissaan viime aikojen rahoitusolosuhteiden kevenemisestä eli esimerkiksi markkinakorkojen laskusta. Powell oli myös aiempaa optimistisempi siitä, että inflaatio on mahdollista saada hallintaan ilman merkittävää taantumaa. Tämä sai korot laskuun ja osakkeet nousuun. Markkinoiden tulkinta oli, että Fed toimii jatkossa talouslukujen mukaan, ja kiristyssyklin loppu häämöttää.
EKP:n korkokokouksen päätökset julkistettiin 2.2. iltapäivällä. EKP toteutti markkinaodotuksien mukaisen 0,50 %-yksikön noston keskeisiin ohjauskorkoihin ja ohjeisti nostavansa vielä maaliskuussa 0,50 %-yksikköä lisää. EKP kuitenkin korostaa toimivansa kokous kerrallaan ja tekevänsä päätökset talousdataan nojautuen. EKP:n kokouksen anti oli vähemmän haukkamainen kuin markkinoiden odotukset olivat. EKP:n päätöksen jälkeen korot laskivat ja osakkeet pysyivät nousu-uralla.
Inflaatiokehitys on keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio oli vielä loppusyksystä korkealla, mutta se hidastuu. Inflaatiosyklissä Yhdysvallat menee Euroopan edellä. Markkinoiden odotuksissa on, että Fed on jo lähellä kiristämissyklinsä huippua, kun taas EKP:lla on tarpeita kiristää enemmän. Tämä ei välttämättä kuitenkaan johda enää pitkien markkinakorkojen merkittävään nousuun, jos inflaation hidastumisesta saadaan lisää viitteitä. EKP:n ja Fedin seuraavat korkokokoukset pidetään vasta maaliskuun puolivälissä.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Markkinatunnelmat paranivat tammikuussa heikohkon joulukuun jälkeen. Joulukuun lopussa korot nousivat ja erityisesti kasvuosakkeet kärsivät. Suunta kuitenkin kääntyi vuoden alussa, kun inflaatiokehityksestä saatiin myönteisiä yllätyksiä ja Kiinan avautuminen jatkui. Lisäksi Euroopan energiatilanne on pysynyt odotuksia helpompana, ja myös Euroopan talousnäkymä on parantunut. Euroopan maakaasun hinta on suorastaan romahtanut ja rahtihinnat laskeneet selvästi. Nämä tekijät vaikuttavat läpi koko talouden, joten lähikuukausien inflaatiokehitys voi yllättää edelleen myös myönteisesti.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa talouskasvu on vaisua, mutta näkymät ovat viime viikkojen aikana hieman parantuneet. Ajantasaisista talousindikaattoreista mm. ostopäällikköindeksit ovat olleet nousussa jo joitakin kuukausia. Keskuspankkien kannalta on tämä voi olla kaksiteräinen miekka. Tavallisesti ”normaalin” inflaation oloissa paraneva kasvunäkymä on riskisille sijoituskohteille positiivinen asia. Talouskasvun jatkuessa inflaatio voi kuitenkin vahvan työmarkkinan tukemana pysyä sitkeämpänä pidempään, ja lisätä rahapolitiikan kiristämistarpeita. Jos ja kun inflaatio saadaan hallintaan, keskuspankeilla on tarvittaessa tilaa operoida myös elvyttävään suuntaan. Markkinatunnelmien jatkon kannalta avain löytyykin edelleen inflaation laantumisesta. Positiivinen skenaario olisi, jos kasvunäkymän paraneminen jatkuisi ja inflaatio laantuisi. Tämä on myös mahdollista.
Korkosijoituksissa vuoden 2022 heikkous on osaltaan nostanut lähivuosien tuottopotentiaalia. Tavalliset hyvän luottoluokituksen yrityslainat tarjoavat tuottonäkymän, jollaista ei ole nähty vuosikausiin, koska korkotaso on noussut ja korkoerot ovat leventyneet vuoden 2021 joulukuuhun verrattuna. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Osakemarkkinoiden suunta kertoo riskinottohalukkuudesta ja se voi hyvinkin nousta tänä vuonna. Korkean inflaation oloissa yhtiöt ovat historiassa onnistuneet suojelemaan kannattavuuttaan. Eli ne ovat onnistuneet nostamaan lopputuotteidensa hintoja, kun niiden omat kustannukset ovat nousseet. Tästä on nähty viitteitä nytkin.
Sijoittajalle alkuvuosi voikin osoittautua hyväksi ajaksi lisätä sijoituksia salkussa. Pörssiyhtiöt tekevät edelleen vahvaa tulosta, ja korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nousseet. Yhtiöiden tulokset eivät vaisun talouskasvun oloissa välttämättä kasva, mutta osakkeiden hinnoittelu on varsin maltillista. Toisaalta jos taantuma tulee, nyt keskuspankeilla on tilaa keventää rahapolitiikkaa sillä oletuksella, että inflaatio on hallinnassa. Todennäköisesti vuosi 2023 on jälleen indeksisijoittajan vuosi, sillä useimpina vuosina aktiiviset salkunhoitajat keskimäärin häviävät indeksille ainakin kulujen jälkeen. Niin kävi vuonna 2022, niin käy mahdollisesti myös 2023. Osakepoiminta houkuttelee, mutta systemaattinen ylituottojen saavuttaminen pitkällä aikavälillä on ollut erittäin vaikeaa.
