Markkinakatsaus helmikuu 2022

Maltillisempia odotuksia markkinoilla.

Pörssiyhtiöiden tuloskauden alku laukaisi osakemarkkinoilla korjausliikkeen. Tammikuun loppuun tultaessa maailman osakemarkkinat olivat luisuneet euroissa mitaten noin 3,5 %, alimmillaan lasku oli tätäkin jyrkempää. Pidemmässä katsannossa kurssinotkahdus näyttää vielä vaatimattomalta ja maailman osakkeissa mitattiin edellinen ennätystaso vielä tammikuun alussa. Markkinalaskun osuminen tuloskauden alkuun kertoo sijoittajien lisääntyneestä hermostumisesta tulevaisuuden näkymien suhteen. Viime vuonna pörssiyhtiöt onnistuivat ylittämään tulosennusteet historiallisen suurilla marginaaleilla. Nyt alkaneella tuloskaudella tämän positiivisten yllätysten sarjan epäillään päättyvän. 

Paineita osakemarkkinoiden niskaan oli kasautunut jo hyvän aikaa ennen tammikuuta ja tuloskauden valjuus sai aikaan terävän laskun pörssikursseihin. Inflaatiopaineiden myötä korkojen nousua on markkinoilla ennakoitu jo pidempään. Keskuspankit ovat siirtyneet kiristyvän rahapolitiikan kannalle. Talouden kiihkein kasvuvaihekin jäi taakse jo viime kesänä, ja omikronaallon myötä suhdanneodotukset viilenivät länsimaissa ehkä enemmän kuin osattiin ennakoida. Markkinoilla onkin jouduttu tarkistamaan tämän vuoden kasvuodotuksia aiempaa maltillisemmiksi. 

Tulevan markkinatunnelman ratkaisevat kaksi asiaa: inflaatio ja talouskasvu. Jo nyt tiedetään, että inflaatiopaineet ovat osoittautumassa paljon arvioitua sitkeämmiksi, ja siksi markkinoille tarvitaan välttämättä merkkejä hintapaineiden taittumisesta. Kasvun osalta tietä on raivattavana kansainvälisten logistiikkaongelmien purkamisessa sekä koronaepidemian taltuttamisessa. Jos ja kun markkinoille saadaan muodostettua selkeämpi käsitys vakaammasta kasvunäkymästä, on markkinoillakin yhä hyvät edellytykset nousutrendin jatkumiselle. 

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.01.2022
OSAKKEET1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma kaikki-3,5%-3,5%22,7%16,3%11,8%12,4%
Kehittyneet maat-3,9%-3,9%26,3%17,5%12,4%13,3%
Suomi-4,8%-4,8%15,8%14,2%12,1%14,2%
Eurooppa-3,2%-3,2%22,0%11,6%7,9%8,9%
USA-4,3%-4,3%30,5%21,3%15,4%16,6%
Japani-3,7%-3,7%5,7%8,4%5,8%9,0%
Kehittyvät maat-0,5%-0,5%0,5%8,0%7,5%5,8%
VALTIONLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma-1,4%-1,4%-3,5%1,1%1,2%2,4%
Eurooppa-1,2%-1,2% -3,6%1,8%2,3%4,5%
USA-0,9%-0,9%3,7%4,7%2,4%4,0%
Kehittyvät maat1,2%1,2%7,3%4,5%3,4%4,2%
YRITYSLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa-1,3%-1,3%-2,2%1,8%1,6%3,2%
USA-3,4%-3,4%3,0%6,2%4,2%5,1%
Kehittyvät maat-0,3%-0,3% 7,6%6,2%4,0%6,8%
RISKILAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa-1,4%-1,4%1,4%3,5%2,7%4,9%
USA-1,3%-1,3%10,6%6,8%4,4%7,8%
Kehittyvät maat-0,5%-0,5%5,7%2,2%1,9%6,9%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA

Pörssinäkymät. Tammikuun loppuun tultaessa pörssiyhtiöiden tuloskausi on päässyt jo hyvään vauhtiin. Wall Streetillä yhtiöt ovat edelleen raportoineet odotuksia paremmista osavuosituloksista viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä, mutta tällä kertaa odotuksia ei ole onnistuttu ylittämään sellaisella marginaalilla, mihin viime vuonna totuttiin. Tulokset ovat tähän mennessä ylittäneet odotukset keskimäärin vain 4 %:lla viime vuoden keskimääräisen yllätyksen oltua peräti 17,5 %. Tulokset eivät siis ole olleet odotuksiin nähden huonoja, ne eivät vain tällä kertaa näytä olevan aivan niin paljoa ennusteita parempia kuin edellisillä kvartaaleilla. 

Euroopassa tuloskauden alku on ollut amerikkalaista vahvempi. Täällä tulosodotukset ovat selvästi nousseet tammikuussa ja kaiken kaikkiaan eurooppalaisten pörssiyhtiöiden ennakoidaan yltävän viime vuoden viimeisen neljänneksen osalta reippaasti päälle 50 %:n tulosparannukseen vuotta aiempaan verrattuna. Yhdysvalloissa tulosten kasvu on hidastumassa noin 25 %:n lukemiin. Euroopassa alkaneen vuoden tulosennusteita on edelleen nostettu ja kasvun arvioidaan yltävän 15 %:n paikkeille. Sen sijaan Wall Streetillä tuloskehityksen ennakoidaan latistuvan tänä vuonna jopa keskimääräistä heikommaksi, vain muutamaan prosenttiin. 

Kuinka tulosnäkymiä tulisi sitten suhteuttaa tämän vuoden pörssiodotuksiin? Yhdysvalloissa osakkeiden keskimääräinen hinnoittelu on tammi-helmikuun taitteeseen tultaessa alentunut ja nykyisellään pörssiosakkeet on hinnoiteltu noin 19-kertaisesti tälle vuodelle ennakoituun tulostasoon nähden. Hinnoittelu on lähellä viiden vuoden keskiarvoaan ja tarkoittaa kääntäen osakesijoittajille reilun 5 %:n tuottoa tuloksilla laskien. Eurooppalaisten osakkeiden hinnat ovat vielä kertaluokkaa edullisempia ja siten myös odotettu tuotto tulosten kautta selvästi korkeampi. Nykyhinnoin osakemarkkinoita ei keskimäärin voikaan pitää ylihinnoiteltuina. 

Suhdannekuva. Viime vuoden erittäin voimakkaan taloudellisen elpymisen myötä länsimaissa on runsaasti vahvaa kasvuperintöä jäljellä tälle vuodelle. Vaikka talous ei tänä vuonna kasvaisikaan vuoden vaihteen tasostaan, muodostuisivat koko vuoden kasvuluvut Euroopassa ja Yhdysvalloissa kohtuullisen mukaviksi. Markkinoille tällainen kasvu ei kuitenkaan riitä. Yhtiöiden tulokset paranevat vain aidon kasvun jatkumisen myötä. Yritykset ovatkin edelleen varsin luottavaisia positiivisen kasvukierteen jatkumisesta.   

Suhdannebarometrit osoittavat yritysten odottavan jopa korkeasuhdannetasoista kasvua lähikuukausille. Euroopan murheenkryyninä olleessa Saksassakin odotukset vahvistuivat vuoden alussa, mikä saattaa ennakoida globaalien toimitusketjujen avautumista ja siten laajempaakin positiivista käännettä yritysten näkymiin. Kuluttajia riivannut koronaepidemiakin näyttää olevan ainakin vaihteeksi kääntymässä maltillisempaan suuntaan, mikä puolestaan kiihdyttää taloutta pyörittävää kulutuskysyntää kevättä kohti mentäessä.  

Positiivisia kasvunäkymiä hillitsevät sen sijaan kroonistuva inflaatiopaine sekä Kiinan nihkeät talousodotukset. Länsimaissa inflaatio uhkaa levitä palkkoihin, mikä merkitsee suurelle osalle yrityksistä kaventuvia katteita, ja markkinoille huolta korkojen suuremmasta noususta. Kiinassa puolestaan kiinteistökuplan pihiseminen, kireä koronanvastainen politiikka ja latteammat kasvuluvut painavat talouden odotuksia entistä matalammalle. Kiinan kasvun hidastuminen säteilee laajalle maailmantalouteen ja osaltaan himmentää kasvuodotuksia. 

Korkomarkkinat. Tammikuun markkinahermoilu on talousmediassa asetettu suurimmaksi osaksi korkopelkojen syyksi, mutta itse korkomarkkinoilla liikkeet jäivät kuitenkin varsin vaatimattomiksi. Korkojen nousu on ollut hyvin hentoista alkuvuonna eikä merkkejä äkillisestä korkopompusta ole ilmaantunut. Yhdysvalloissa lyhyemmät markkinakorot hinnoittelevat keskuspankin indikoimia ohjauskoronnostoja, kuten pitääkin. Sen sijaan pitkien korkojen taso on edelleen erittäin matala ja suhteessa viime kuukausien inflaatiolukemiin jopa ällistyttävän alhainen.     

Ratkaiseva kysymys korkojen ja laajemmin koko sijoitusmarkkinoiden mielialojen kannalta on inflaation ja inflaatio-odotusten taittuminen. Mikäli hintapaineet taloudessa hellittävät, luottamus maltilliseen korkokehitykseen vahvistuu. Toistaiseksi merkkejä hintapaineiden taittumisesta ei kuitenkaan ole ilmaantunut ja markkinoilla on syytä varautua pikemminkin pidempään korkean inflaation aikaan ja sitä seuraavaan korkeampaan korkotasoon. Työmarkkinoiden kireys luo palkkapaineita ja toisaalta hintavakauteen raskaalla painolla vaikuttavat energiahinnat ovat olleet pikemminkin vakaassa nousussa kuin laskutaitteessa.

 

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Pörssikurssien lasku ja poukkoilu oli seurausta sijoittajien odotusten siirtymisestä viime vuoden erinomaisen talouselpymisen luomasta riehakkuudesta alkaneen vuoden maltillisempien kasvunäkymien maailmaan. Pörssiyhtiöiden tulokset eivät enää kasva kymmeniä prosentteja, talouskasvu ei yllä vuosikymmenten korkeimpiin lukemiinsa, eivätkä keskuspankit kylvä rahaa markkinoille taloutta elvyttääkseen. Sen sijaan talouskasvun arvioidaan yltävän sinänsä mukaviin, ehkä 4 %:n ympärillä pyöriviin, lukemiin länsimaissa. Yhtiöiden tulosten ennakoidaan yhä paranevan, mutta kenties vain prosentteja viime vuodesta. Korkojen odotetaan pysyvän absoluuttisesti matalina, muttei aivan historiallisissa pohjalukemissaan. 

Lähiviikkojen ja kuukausien aikana markkinoille kaivataan merkkejä talouskasvun vakiintumisesta omikronaallon jäljiltä sekä logistiikkavaikeuksien hellittämisestä. Vahva alla oleva kulutuskysyntä sekä yritysten voittopuolisesti vahva luottamus tulevaan antavat syyn olettaa, että kasvu voi lopulta muodostua odotuksia vahvemmaksikin tänä vuonna, jos häiriötekijät hellittävät. Markkinoiden mielialojen kannalta kaikkein toivottavinta olisi hintapaineiden hellittäminen, mutta sen toivominen nopealla aikataululla näyttää vaikealta. Venäjän ja länsimaiden välinen kriisi nostaa energiahintoja, mikä välittömästi heijastuu inflaatioon ja inflaatio-odotuksiin. 

Osakesijoittajan näkökulmasta markkinoilla on vieläkin enemmän positiivisia kuin negatiivisia trendejä. Talous kasvaa länsimaissa, mikä ruokkii myönteisiä yllätyksiä. Inflaation kohoaminenkaan ei haittaa, mikäli hintakierre ei kiihdy, vaan odotusten mukaisesti alenee viime vuoden lopun korkeista lukemistaan. Pörssiosakkeiden hinnoittelu ei ole mitenkään vaarallisen korkealla tasolla, mikäli voimme luottaa nykyisen tulostason vähintään kestävän, saatikka paranevan, kuten markkinoilla tällä hetkellä odotetaan. 

Korkosijoittajan vaikeat ajat sen sijaan jatkuvat. Hitaastikin kohoava korkotaso ja keskuspankkien kireämpi rahapolitiikka nakertavat korkosijoitusten arvoa. Nimelliskorot ovat yhä hyvin matalia ja reaalikorot suorastaan surkeita. Markkinapsykologian näkökulmasta vaikuttaakin hyvin epätodennäköiseltä, että sijoittajat laajemmassa määrin alkaisivat allokoimaan varojaan osakesijoituksista korkomarkkinoille.