Markkinakatsaus kesäkuu 2026

SIJOITUSMARKKINAT POSITIIVISESSA VIREESSÄ TOUKOKUUSSA

• Markkinat uskovat kasvuun, mutta inflaatiopaineet eivät ole kadonneet
• Toukokuu oli sijoitusmarkkinoilla vahva kuukausi. Yhdysvaltain osakemarkkinat nousivat uusiin ennätyksiin, vaikka sijoittajien huomio oli edelleen inflaatiossa, keskuspankkien korkopolitiikassa sekä Lähi-idän tilanteessa
• Yhdysvalloissa Nasdaq nousi yli kahdeksan prosenttia ja S&P 500 noin viisi prosenttia. Nousua vetivät erityisesti tekoälyyn liittyvät yhtiöt, joiden tulokset ja investointinäkymät säilyivät vahvoina
• Euroopassa kehitys oli maltillisempaa, mutta myös eurooppalaiset osakkeet päätyivät nousuun
• Sijoittajan näkökulmasta kiinnostavin kysymys ei tällä hetkellä ole inflaation nykyinen taso vaan sen suunta.
• Kevään energiashokin vaikutuksia ei seurata enää ensisijaisesti öljyn hinnasta. Huomio on siirtynyt siihen, miten kustannuspaineet etenevät tuotantoketjussa ja kuka lopulta kantaa niiden vaikutukset.
• UBS:n tuoreen Global Family Office Report 2026 -tutkimuksen mukaan maailman suurimmat family officet rakentavat salkkuja epävarmuuden varalle: 60 prosenttia vastaajista suunnittelee muutoksia strategiseen allokaatioonsa seuraavan 12 kuukauden aikana. Osuus on korkeampi kuin koskaan tutkimuksen historiassa.

Korkomarkkinoilla pitkät korot laskivat hieman kuukauden aikana. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan korko päätyi noin 4,45 prosenttiin ja Saksan 10 vuoden valtionlainan korko noin 2,9 prosenttiin. Valuuttamarkkinoilla dollari vahvistui hieman euroa vastaan.

Raaka-ainemarkkinoilla suurin liike nähtiin öljyssä. Brent-öljyn hinta laski noin 17 prosenttia toukokuun aikana, kun markkinat alkoivat arvioida Lähi-idän tilanteen pahimpien riskien ainakin toistaiseksi pienentyneen.

Markkinoiden yleissävy pysyi positiivisena. Osakkeet nousivat, korkojen nousu pysähtyi ja energiamarkkinoiden pahimmat pelot helpottivat. Samalla sijoittajien huomio alkoi siirtyä seuraavaan kysymykseen: mitä kevään energiashokki tarkoittaa inflaation, yritysten tulosten ja korkojen kannalta loppuvuoden aikana?

Talous on osoittautunut odotettua vahvemmaksi

Vuoden alussa markkinoilla odotettiin talouskasvun hidastuvan ja inflaation palaavan vähitellen keskuspankkien tavoitetasoille. Talous on kuitenkin osoittautunut odotettua kestävämmäksi.

Yhdysvaltain talous kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,6 prosentin vuosivauhtia. Kulutus on jatkunut kohtuullisen vahvana ja yritysten investoinnit ovat pysyneet hyvällä tasolla erityisesti teknologiaan ja tekoälyyn liittyvillä toimialoilla.

Talouden vahvuus on tukenut yritysten tuloskehitystä ja osakemarkkinoita. Samaan aikaan sijoittajien huomio on siirtynyt siihen, jääkö kevään energiashokki väliaikaiseksi häiriöksi vai näkyvätkö sen vaikutukset laajemmin inflaatiossa ja korkoympäristössä vielä loppuvuoden aikana.

Markkinoilla seurataan energiashokin etenemistä taloudessa

Toukokuun katsauksessamme keskeinen kysymys oli energiakriisin välitön vaikutus maailmantalouteen. Kesäkuuhun tultaessa huomio on siirtynyt energiashokin jälkivaikutuksiin.

Energiakustannusten nousu näkyy taloudessa yleensä vaiheittain. Ensimmäisenä vaikutukset näkyvät energian hinnassa, seuraavaksi yritysten kustannuksissa ja lopulta kuluttajahinnoissa, yritysten tuloksissa sekä keskuspankkien päätöksissä.

Tätä kehitystä kuvaa hyvin tuottajahintaindeksi (PPI), joka mittaa yritysten kohtaamia kustannuksia ennen kuin tuotteet ja palvelut päätyvät kuluttajille. Yhdysvalloissa tuottajahinnat nousivat huhtikuussa kuusi prosenttia vuodentakaisesta, ja euroalueella energian hinnan nousu näkyi voimakkaasti yritysten kustannuksissa. Energiashokin ensimmäinen vaihe on siis jo toteutunut. Yritykset maksavat enemmän energiasta, kuljetuksista ja tuotannosta.

Kuluttajahintojen kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin tuottajahintojen. Yhdysvalloissa inflaatio on edelleen noin 3–4 prosentin tasolla, kun taas euroalueella hintojen nousu on jatkanut asteittaista hidastumistaan. Vaikka kehitys on ollut oikeansuuntainen, inflaatio on edelleen selvästi keskuspankkien noin kahden prosentin tavoitetason yläpuolella sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Tämä on keskeinen syy siihen, miksi markkinat seuraavat inflaatiokehitystä edelleen poikkeuksellisen tarkasti ja miksi epävarmuus korkojen tulevasta suunnasta on säilynyt korkeana.

Saksassa inflaatio hidastui hieman edellisestä mittauksesta 2,6 prosenttiin, mutta samaan aikaan palveluiden hinnat nousivat edelleen yli kolmen prosentin vauhtia. Tämä viittaa siihen, että osa kevään kustannuspaineista on edelleen siirtymässä talouden sisällä eteenpäin, vaikka kokonaisinflaatio onkin hieman rauhoittunut.

Sijoittajan näkökulmasta kiinnostavin kysymys ei tällä hetkellä ole inflaation nykyinen taso vaan sen suunta. Markkinat pyrkivät arvioimaan, kuinka suuri osa yritysten kohtaamista kustannuspaineista siirtyy lopulta kuluttajahintoihin ja kuinka suuri osa jää yritysten kannettavaksi.

Jos kustannukset siirtyvät laajasti hintoihin, inflaatio voi pysyä odotettua sitkeämpänä ja keskuspankkien koronlaskut siirtyä myöhemmäksi. Jos yritykset eivät kykene siirtämään kustannuksia asiakkailleen, vaikutukset näkyvät ennemmin kannattavuudessa ja tuloskasvussa.

Tästä syystä kevään energiashokin vaikutuksia ei seurata enää ensisijaisesti öljyn hinnasta. Huomio on siirtynyt siihen, miten kustannuspaineet etenevät tuotantoketjussa ja kuka lopulta kantaa niiden vaikutukset.

Suurimmat sijoittajat rakentavat salkkuja epävarmuuden varalle

Kevään tapahtumat ovat muistuttaneet sijoittajia siitä, kuinka nopeasti markkinaympäristö voi muuttua. Energian hinta, geopoliittiset jännitteet ja inflaatio nousivat muutamassa viikossa takaisin markkinoiden keskiöön. Samalla yhä useampi sijoittaja arvioi, onko kyse väliaikaisesta markkinahäiriöstä vai merkistä pysyvämmästä muutoksesta sijoitusympäristössä.

UBS:n tuoreen Global Family Office Report 2026 -tutkimuksen mukaan maailman suurimmat family officet pitävät merkittävimpinä pitkän aikavälin riskeinä geopoliittisia konflikteja, julkisen talouden velkaantumista sekä rahoitusjärjestelmän vakautta. Huomionarvoista on, että 60 prosenttia vastaajista suunnittelee muutoksia strategiseen allokaatioonsa seuraavan 12 kuukauden aikana. Osuus on korkeampi kuin koskaan tutkimuksen historiassa.

Kyse ei kuitenkaan ole siirtymisestä pois tuottohakuisista sijoituksista. Päinvastoin. Suurimmat sijoittajat jatkavat sijoittamista osakkeisiin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin, mutta samalla hajautusta vahvistetaan aiempaa laajemmin eri omaisuusluokkien, maantieteellisten alueiden ja valuuttojen välillä. Erityisesti kiinnostus infrastruktuuriin, private credit -sijoituksiin ja kultaan on kasvanut.

Havainto on mielenkiintoinen myös nykyisen markkinaympäristön näkökulmasta. Kun energian hinnan vaikutuksia, inflaation kehitystä ja keskuspankkien päätöksiä arvioidaan kuukausi kuukaudelta, maailman suurimmat sijoittajat näyttävät keskittyvän ennen kaikkea siihen, että salkku toimii useissa mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tavoitteena ei ole rakentaa salkkua yhden ennusteen varaan.

Miten Index lähestyy nykyistä markkinaympäristöä?

Markkinoiden vahva nousu alkuvuoden aikana on kasvattanut monissa sijoitussalkuissa osakkeiden painoa suhteessa korkosijoituksiin. Toukokuun aikana olemme tasapainottaneet ne asiakassalkut, joissa osake- ja korkosijoitusten painotukset olivat markkinakehityksen seurauksena ajautuneet liian kauas sijoitussuunnitelman mukaisesta tavoitetasosta. Lisäksi olemme tarkistaneet painotuksia sekä osake- että korkosijoitusten sisällä varmistaaksemme, että salkkujen rakenne vastaa edelleen niille asetettuja pitkän aikavälin tavoitteita ja vertailuindeksejä.

Käytännössä tämä on tarkoittanut osakepainon maltillista keventämistä ja korkosijoitusten lisäämistä niissä salkuissa, joissa osakkeiden osuus oli markkinanousun seurauksena kasvanut tavoitetasoa suuremmaksi.

Tasapainottamisen logiikka on yksinkertainen. Kun jokin omaisuusluokka nousee voimakkaasti, sen osuus salkusta kasvaa automaattisesti. Ilman toimenpiteitä sijoittajan riskitaso alkaa vähitellen poiketa siitä, mitä sijoitussuunnitelmassa on määritelty. Tasapainottamalla salkkua palautamme riskitason suunnitellulle tasolle ja samalla realisoimme osan nousseiden sijoitusten tuotoista.

Tutkimusten mukaan kurinalainen tasapainottaminen voi pitkällä aikavälillä parantaa sijoitussalkun riskikorjattua tuottoa erityisesti ympäristöissä, joissa eri omaisuusluokkien kehitys poikkeaa merkittävästi toisistaan. Tasapainottamisen tarkoituksena ei ole ennustaa markkinoiden seuraavaa liikettä, vaan varmistaa, että sijoitussalkku säilyy johdonmukaisena riippumatta siitä, mikä markkinaskenaario lopulta toteutuu.

Nykyisessä ympäristössä, jossa sijoittajat arvioivat samanaikaisesti inflaation kehitystä, keskuspankkien toimia, geopoliittisia riskejä ja talouskasvun kestävyyttä, pidämme sijoitussuunnitelman mukaisesta allokaatiosta kiinni. Sen sijaan että pyrkisimme ennustamaan seuraavaa markkinaliikettä, keskitymme rakentamaan ja ylläpitämään sijoitussalkkuja, jotka kestävät useita mahdollisia tulevaisuuksia.

Sijoittamisen tärkein tavoite ei ole ennustaa tulevaisuutta oikein. Tärkeämpää on rakentaa sijoitusrakenne, joka toimii useissa mahdollisissa tulevaisuuksissa myös silloin, kun markkinoiden tämänhetkiset odotukset eivät toteudu. Tämä on ollut sijoitusprosessimme lähtökohta myös kuluneen kevään aikana.