#IndexViikko 49
Tämän viikon tapahtumat
Osakemarkkinoiden reipas lokakuun lopussa alkanut nousu on jatkunut. Tällä viikolla nousua ovat tukeneet merkit Yhdysvaltain työmarkkinoiden heikkenemisestä. Työmarkkinoiden viileneminen täystyöllisyydestä vähentää palkkojen nousupaineita ja sitä kautta kireän rahapolitiikan tarvetta. Toistaiseksi huonot uutiset työmarkkinoilta ovatkin olleet hyviä sijoitusmarkkinoille. Tällä viikolla raportoitu avoimien työpaikkojen (JOLTs) määrä yllätti selkeästi alaspäin. Lisäksi keskuspankkiirien kommentit ovat olleet kyyhkymäisiä eli vähemmän kiristävään suuntaan. Esimerkiksi EKP:n Isabel Schnabel kommentoi olevansa tyytyväinen hidastuvaan inflaatioon. Viime viikollahan euroalueen inflaation raportoitiin hidastuneen jo 2,4 %:iin marraskuussa. Markkinoiden odotukset sekä Yhdysvaltain keskuspankki Fedin että EKP:n vuoden 2024 koronlaskuista ovat nousseet reippaasti.
Saksan 10-vuotisen lainan korko on laskenut alimmilleen seitsemään kuukauteen. Korko oli lokakuun huipuilla yli 3 %:n, mutta tällä viikolla on käyty alle 2,20 %:n. Korkojen lasku on tarkoittanut korkosijoitusten markkina-arvojen nousua. Lokakuun pohjilta pitkiin yli 25-vuotisiin valtionlainoihin sijoittavat etf:t ovat nousseet noin 20 % eli selvästi enemmän kuin esimerkiksi laaja eurooppalainen Stoxx600-osakeindeksi, joka on noussut lokakuun pohjilta noin 10 %. Viimeisen vajaan kahden kuukauden aikana onkin koettu valtava korkosijoitusten nousuralli, ja siinä sivussa osakkeetkin ovat nousseet.
Hyvä myös huomata, että öljyn brent-laadun hinta laski tällä viikolla jo alle 75 dollarin tynnyriltä eli lähelle kesän alimpia hintoja. OPEC+ ilmoitti viime viikon lopulla odotettua pienemmistä tuotannonleikkauksista, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen. Syksyllä markkinoilla huolestutti öljyn hinnan nousu, kun brent-laadun hinta kävi lähellä 100 dollaria. Nyt tämä huoli on siirtynyt taka-alalle.
Miltä tuleva viikko näyttää?
Heti tänään raportoidaan vielä viikon tärkein yksittäinen julkaisu Yhdysvaltain ”nonfarm payrolls (NFP)” -työllisyyslukupaketti. Inflaatiokehitys on avainasemassa, kun keskuspankit päättävät rahapolitiikan jatkosta, mutta työmarkkinoiden tilanne on tärkeä erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankille, jolla on kaksoismandaatti. He pyrkivät hintavakauteen ja täystyöllisyyteen.
Ensi tiistaina julkaistaan huipputärkeä Yhdysvaltojen kuluttajahintaindeksi (CPI) ja keskiviikkona tuottajahintaindeksi (PPI). Keskiviikkoiltana ohjelmassa on Yhdysvaltain keskuspankki Fedin korkokokous, jossa ei odoteta muutoksia korkoihin. Huomio kohdistuu siihen, kuinka Fedin johtaja Powell kommentoi rahapolitiikan näkymiä. Kokouksen yhteydessä julkaistaan myös korkopolku, joka kuvaa Fedin sisäistä näkemystä korkotason tulevaisuudesta. Kokousta ennen julkaistavat NFP-työmarkkinaraportti ja inflaatioluvut voivat vielä muuttaa viestinnän vivahteita.
EKP:n kokous pidetään torstaina. Korkoihin ei odoteta muutoksia, mutta kokouksen yhteydessä julkaistavat uudet ennusteet voivat liikuttaa markkinoita. On mahdollista, että keskuspankkiirit kiinnittävät huomiota viimeisten viikkojen reippaasti nousseisiin odotuksiin ohjauskorkojen laskuista. Tähän asti keskuspankkien viesti on ollut, että koronlaskupohdinnat ovat vielä ennenaikaisia. Markkinat hinnoittelevat sekä EKP:lle että Fedille ensi vuodelle jo useita koronlaskuja ja jos keskuspankit ovat tästä selvästi eri mieltä, he mahdollisesti kommentoivat asiaa. Englannin keskuspankki pitää kokouksensa torstaina.
Markkinoiden superviikon päättää jo joulukuun alustavat ostopäällikköindeksit Japanista, Euroopasta ja Yhdysvalloista perjantaina. Nämä antavat ajantasaisia arvioita meneillään olevan kuukauden talouskasvusta.
Sijoitusympäristö
Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien koronnostot ovat ohi ja huomio kohdistuu koronlaskusyklin alkamisen ajankohtaan ja tahtiin. Inflaatio maltillistuu ja kuumat työmarkkinat ovat jäähtymässä Yhdysvalloissakin. Markkinoiden odotuksissa on, että EKP tekisi jo vuoden 2024 aikana useita koronlaskuja. Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorko on ollut viimeisen 40 vuoden aikana ainoastaan yhden kerran (2006–2007) korkosyklin huipulla pitempään kuin 8 kuukautta ennen ensimmäistä laskua. Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkoaan edellisen kerran heinäkuussa 2023, ja ensimmäistä koronlaskua hinnoitellaan kevääksi 2024 eli noin 8 kuukautta viimeisimmän noston jälkeen. Kiristyssyklien loppuminen tukisi mm. valtionlainojen tuottokehitystä.
Talouskasvun ajantasaiset mittarit, kuten ostopäällikköindeksit, ovat vihjanneet viime kuukausina, että kasvu on vaimeaa euroalueella. Kasvun hidastuminen odotuksia enemmän voisi olla osakkeille huono asia, mutta se voisi aikaistaa rahapolitiikan keventämisen tarvetta tukien korkosijoituksia. Osakkeita ei kannata kuitenkaan unohtaa. Yritysten tuloskunto on pysynyt hyvänä, ja kun riskinottohalukkuus kasvaa, osakeindeksit voivat nousta nopeastikin, kuten olemme viime viikkoina nähneet. Inflaatiokehitys on edelleen tärkein tekijä keskuspankkien rahapolitiikalle ja sitä kautta sijoitusmarkkinoille.
Hauskaa ja rentouttavaa loppuviikkoa!
