Markkinakatsaus kesäkuu 2022
SUHDANNEODOTUKSET LUISUVAT.
Pörssikurssit valuivat edelleen toukokuussa markkinoiden kasvuodotusten himmentyessä. Selvästi ennakoitua nopeampi ja sitkeämpi inflaatio on nakertanut kuluttajien luottamusta yhä enemmän. Kulutuskysynnän kasvu uhkaakin tyrehtyä länsimaissa kuluttajien ostovoiman pienentyessä ja yleisen talouspessimismin vallatessa alaa. Yritykset ovat pitkään pitäneet kiinni positiivisista toiveistaan tulevan talouskasvun suhteen koronapandemiarajoitteiden poistumisen jälkeen, mutta nyt myös elinkeinoelämässä tunnelmat ovat heikkenemässä. Kiristyvä rahapolitiikka hillitsee kasvuhaluja markkinoilla eikä helpotusta ole luvassa ennen kuin inflaatiopaineisiin saadaan helpotusta. Talouden iso pyörä hidastuu ja markkinoilla spekulointi taantuman mahdollisuudella kasvaa.
Toukokuun markkinaliikkeissä oli alakuloisen yleistunnelman ohella kuitenkin myös joitain varovaisia toiveikkuuden merkkejä. Osakekurssien lasku jäi maailman mittapuussa varsin kohtuulliseksi, kurssien painuttua vain reilun prosentin verran. Kuun lopussa kurssit jopa osin toipuivat Yhdysvaltain keskuspankin vihjattua valmiudestaan pysäyttää korkojen kiristykset hetimiten inflaatiopaineiden hellittäessä. Korkomarkkinoilla pitkät korot eivät toukokuussa enää nousseet, mikä viittaa myös markkinoiden tulkintaan hintapaineiden laantumisesta jatkossa.
Markkinoiden näkymien kannalta inflaatio onkin tällä hetkellä muuttuja numero yksi. Jotta sijoittajat uskaltautuvat taas lisäämään riskiä sijoituksissaan, täytyy markkinoilla nähdä selviä merkkejä inflaation taittumisesta. Tähän mennessä hintakehitys on osoittautunut kuukausi kuukauden jälkeen pettymykseksi ja inflaatio on saavuttanut jälleen uudet vuosikymmenten ennätyslukemat länsimaissa. Öljyn ja energian hinnoissa ei ole nähty kaivattua taitetta alaspäin, pikemminkin päinvastoin. Palkkapaineet leviävät ja odotukset myös pidemmän aikajänteen inflaatiopaineista uhkaavat jäädä odotuksia korkeammalle.
SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.5.2022 | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Maailma kaikki | -1,4% | -7,5% | 6,4% | 13,2% | 10,1% | 11,8% |
Kehittyneet maat | -1,4% | -7,6% | 8,6% | 14,1% | 10,8% | 12,7% |
Suomi | 0,0% | -9,9% | -1,6% | 12,4% | 7,9% | 14,5% |
Eurooppa | -0,8% | -6,6% | 3,0% | 8,5% | 5,1% | 8,9% |
USA | -1,8% | -8,9% | 11,1% | 17,2% | 13,8% | 15,3% |
Japani | 0,1% | -8,1% | -1,1% | 6,5% | 4,7% | 8,5% |
Kehittyvät maat | -1,1% | -6,3% | -8,5% | 6,4% | 4,8% | 5,7% |
VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Maailma | -0,4% | -7,7% | -7,9% | -1,9% | -0,5% | 1,5% |
Eurooppa | -1,6% | -10,8% | -11,1% | -2,5% | -0,2% | 3,1% |
USA | -0,8% | -4,4% | 4,1% | 0,9% | 1,9% | 2,8% |
Kehittyvät maat | -1,6% | -0,6% | 5,4% | 3,1% | 3,1% | 3,9% |
YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Eurooppa | -1,2% | -8,7% | -8,9% | -1,7% | -0,3% | 2,1% |
USA | -0,1% | -8,9% | 1,2% | 1,5% | 2,9% | 3,8% |
Kehittyvät maat | -2,1% | -5,8% | 1,8% | 2,0% | 2,9% | 5,4% |
RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
Eurooppa | -1,1% | -7,7% | -6,8% | 0,5% | 0,9% | 3,9% |
USA | -1,3% | -2,1% | 8,4% | 4,5% | 4,4% | 6,9% |
Kehittyvät maat | -2,1% | -7,6% | -3,5% | -1,7% | 0,1% | 5,4% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät. Milloin osakemarkkinoiden pohja saavutetaan ja koska osakkeita kannattaa jälleen lisätä sijoitussalkkuun? Tähänkin kysymykseen vastaus löytyy nykytilanteessa inflaatiokehityksestä. Jos hintapaineet laantuvat, helpottavat myös korkopaineet. Ja maltillisempien korkonäkymien myötä luottamus talouteen palautuu niin kuluttajien kuin yritystenkin osalta. Markkinoilla ennakoidaan talouskasvun yhä pitävän pintansa ainakin loppuvuoden ajan ja sitä myötä myös pörssiyhtiöiden tulosten paranevan edelleen.
Globaalin pörssikehityksen kannalta ratkaisevaa on tunnelman kehittyminen amerikkalaisilla markkinoilla. Loppukevään aikana odotukset amerikkalaisyritysten tuloskehityksestä hiipuivat, mutta muutokset olivat onneksi maltillisia. Maaliskuun lopussa pörssiyhtiöiden tulosten arvioitiin paranevan toisella vuosineljänneksellä vajaat 5 %, nyt kasvua odotetaan noin 4 %:n verran. Euroopassa odotukset ovat peräti vahvistuneet vastaavaan aikaan vajaasta 10 %:sta liki 15 %:in. Loppuvuotta koskevat ennusteet ovat pysyneet Yhdysvalloissakin vähintään vakaana ja Euroopassa selvästi kohonneet. Markkinoilla ei siis odoteta tulostaantumaa tälle vuodelle. Riski mahdollisesta taantumasta näyttääkin koskevan ensi vuotta, mutta sitä koskevat ennusteet ovat vielä hyvin epävarmoja.
Osakkeiden hinnoittelun näkökulmasta sijoittajan olosuhteet ovat tällä haavaa aiempaa paremmat. Suhteessa odotettuun tuloskehitykseen osakkeiden hinnat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ovat selvästi alempana, kuin menneinä vuosina keskimäärin ja siten laskennallinen tuotto-odotus korkeampi. Mikäli pelko inflaation kuristusotteesta hellittää, voidaan osakemarkkinoille odottaa vahvaakin kehitystä.
Suhdannekuva. Odotukset talouskasvusta ovat kesän alkuun tultaessa alentuneet. Yritysten luottamus tulevaan on heikentynyt, vaikka edelleen enemmistö länsimaisista yrityksistä ennakoi näkymiensä paranevan lähikuukausina. Palvelusektorilla koronarajoitteiden purku pitää optimismia yllä. Teollisuudessa sen sijaan tuottajahintojen raju nousu ja Kiinan vajoaminen suhdannekuoppaan himmentävät näkymiä. Yhdysvalloissa korkojen nousu on jo taittanut asuntokauppaa ja rakennusteollisuuden näkymiä. Alkukesän aikana suurempaa muutosta parempaan suhdannenäkymissä tuskin on edessä ja siten markkinoilla jännitetäänkin sitä, taittuvatko suhdannebarometrit lopullisesti kasvurajan alapuolelle.
Taloussuhdanteiden ennakoinnissa inflaatiokehitys on nyt ratkaisevassa roolissa. Ekonomistit odottavat hintapaineiden taittuvan loppuvuoden aikana ja siten pahimpien korkopelkojen hiipuvan. Jos näin todella tapahtuu, voidaan pahimmilta skenaarioilta palkkainflaation ja taantuman suhteen välttyä. Juuri nyt ennusmerkit eivät kuitenkaan lupaa välitöntä helpotusta. Öljyn hinta on jatkanut nousuaan ja kirein työllisyystilanne vuosikymmeniin pitää myös palkkojen nousun aiempaa nopeampana. Konkreettista helpotusta inflaatiopaineisiin saadaankin odottaa ainakin loppukesään saakka.
Lisäriskeinä talousnäkymille ovat myös Ukrainassa jatkuvan sodan vaikutukset sekä Kiinan koronavastaisen taistelun runtelema talous. Sodan seurauksena energian hintapaineet pysyvät korkeina ja elintarvikkeiden hinnat nousussa ukrainalaisviljan jäätyä jumiin varastoihin. Kiinassa suhdanneodotukset ovat pysyneet pessimistisinä eikä helpotusta ole odotettavissa nykyisen erittäin tiukan koronapolitiikan linjausten myötä.
Korkomarkkinat. Inflaation kiihtyminen entisestään toukokuussa ei enää juurikaan heijastunut pidempiin markkinakorkoihin. Lyhyemmissä koroissa nousu on jatkunut Euroopassa, muttei Yhdysvalloissa. Euroopassa markkinoiden odotukset EKP:n korkopolitiikan suhteen ovat kiristyneet ja nyt keskuspankin odotetaan aloittavan korkojen nostonsa jo heinäkuussa samalla kun rahapoliittisesta elvytyksestä luovutaan. Amerikkalaisten korkomarkkinoiden maltillista tunnelmaa sen sijaan selittävät Fedin kommentit, joiden mukaan keskuspankki on valmis lopettamaan korkojen kiristykset, jos ja kun selviä merkkejä inflaatiopaineiden taittumisesta saadaan. Markkinoilla tämän odotetaan tapahtuvan vuoden loppupuoliskolla.
Voisiko korkojen nousu sitten taittua yllättävänkin pian? Tämä toive todennäköisimmin osoittautuu ennenaikaiseksi. Nykyinen inflaatiotahti yli 8 %:n lukemillaan tuskin merkittävästi laantuu vielä nykyisillä korkotasoilla. Jotta korot hillitsisivät hintapaineita, tulisi reaalikoron nousta positiiviseksi ja siten markkinakorkojen inflaation yläpuolelle. Varovaistenkin arvioiden mukaan inflaation ennakoidaan asettuvan meneillään olevan piikin jälkeenkin 3-4 %:n tietämiin, mikä edellyttäisi Yhdysvalloissa yhä korkeampia korkoja ja Euroopassa jopa merkittävää korkojen nousua nykytasoiltaan. Talousanalyysin pohjalta oikeastaan vain taantuma voi latistaa inflaatiopaineet nykyistä korkotasoa alemmas.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Loppukevät ei tuonut markkinoille kaivattuja merkkejä inflaation taittumisesta, eikä alkukesäkään näytä tässä suhteessa yhtään toiveikkaammalta. Inflaatiopihtien puristuksessa kuluttajien mielialat ovat synkentyneet ja yritystenkin toiveikkuus on hiipumassa. Samaan aikaan Ukrainan sodan seuraukset voivat entisestään lisätä hintapaineita energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun myötä ja Kiinan hiipunut talous rasittaa globaaleja kasvuodotuksia. Rahahanojen sulkeminen keskuspankkien toimesta on loogista inflaationvastaisessa kamppailussa, mutta masentavaa sijoitusmarkkinoiden tunnelmalle.
Positiivisia ennusmerkkejä markkinoille täytyykin nyt hakea sijoituskohteiden fundamenteista. Osakesijoittajalle tärkeintä loppujen lopuksi on se, millaista tulosta, ja siten tuottoa, pörssiyhtiöt pystyvät sijoittajilleen tekemään. Nykykurssein osakkeiden tuotto-odotus näyttääkin onneksi paremmalta kuin vähään aikaan. Pörssiyhtiöiden tuloskunto on vahva ja tulosten ennakoidaan vieläpä paranevan loppuvuoden aikana. Tulosten odotetaan kohoavan kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin vuoden jälkipuoliskolla. Tämä kasvu on inflaatio huomioidenkin hyvää. Sijoittajille odotettu tuotto on nyt keskimäärin korkeampaa kuin menneiden viiden vuoden aikana.
Korkosijoittajan näkymät ovat haastavat reaalituottojen osalta, mikäli inflaatio pysyy korkeana. Keskuspankkien taistellessa inflaatiota vastaan nostamalla ohjauskorkojaan, heikentää tämä pitkien korkosijoitusten arvoa lyhyellä aikavälillä. Kohonnut korkotaso mahdollistaa kuitenkin korkosijoituksille paremmat edellytykset olla tuottava sijoitusluokka pidemmällä aikavälillä. Vallitsevassa markkinaympäristössä korkosijoittamisen keskeinen peruste on riskienhallinnallinen. Skenaariossa, jossa talouskehitys taantuisi mm. inflaatiotaistelun toimenpiteiden seurauksena, korkosijoitukset toisivat suojaa mahdollista osakemarkkinoiden laskua vastaan.
Kesän kuluessa markkinoilla kannattaa seurata inflaation ohella pörssiyhtiöiden tuloskehitystä. Juhannuksen jälkeen päättyvän toisen vuosineljänneksen tuloskasvun ennakoidaan Wall Streetillä olevan vuoden hitainta, mutta loppuvuodelle odotetaan taas selvästi parempaa tahtia. Jos yritykset kykenevät vastaamaan markkinoiden odotuksiin, kasvaa kiinnostus osakkeita kohtaan myös markkinoilla. Euroopassa kasvun ennakoidaan jo lähtökohtaisesti jatkuvan nopeana ja toteutuessaan se lupaa hyvää myös sijoittajille.