Sijoittajakirje huhtikuu 2020
HUHTIKUU ON KUUKAUSISTA JULMIN
Globaalissa taloudessa eletään paraikaa jyrkimmän pudotuksen vaihetta koskaan. Virusepidemian leviäminen pandemiaksi on pysäyttänyt taloudellisen aktiivisuuden läntisessä maailmassa. Talouden selkäranka, yksityinen kulutus, on romahtamassa ymmärrettävästi ihmisten linnoittautuessa koteihinsa epidemian torjuntatoimien seurauksena. Palvelusektorin yritykset ovat hätää kärsimässä. Sijoitusmarkkinoilla äkillinen kriisi johti maaliskuussa ajoittain paniikkiin ja kurssiliikkeet eri markkinalohkoilla olivat sen mukaisia. Pörssikurssit putosivat maaliskuun alkupuolella jyrkästi, raaka-aineiden hinnat romahtivat ja korkomarkkinoilla yrityslainojen hinnat valahtivat.
Markkinoiden ensivaiheen paniikin jälkeen tunnelma rauhoittui maaliskuun loppupuolella. Keskuspankit avasivat rahahanat ja valtiot ilmoittivat pikatahtiin massiivisista talouden tukitoimista. Asteittain markkinoilla on siirrytty epidemian vaikutusten arviointiin ja epidemian jälkeisen talouskehityksen ennakointiin. Pörssikurssit toipuivat osittain aiemmasta syöksystään ja korkomarkkinoilla heilunta rauhoittui. Nyt markkinoiden suurimmat kysymykset ovat kriisin keston ennustaminen ja talouden toipumisen tahti.
Epidemian vaikutukset talouskasvuun tulevat olemaan globaalissa mittakaavassa ennennäkemättömät. Länsimaiden talouskasvun odotetaan yleisesti notkahtavan lähes kymmenyksellä koko kuluvan vuoden osalta. Syvimmillään talouspudotus voi nyt alkaneen toisen vuosineljänneksen osalta olla jopa 20 % tai enemmän. Markkinoille on muodostumassa käsitys, että epidemian pahimmat vaiheet nähdään huhti-toukokuussa, jonka jälkeen alkaa asteittainen toipuminen kohti normaalioloja. Vahvistuvat merkit epidemian kulusta kohti käännettään tulevat olemaan sijoitusmarkkinoiden tunnelman kannalta avainasemassa.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.03.2020 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -13,3% | -19,4% | -9,2% | 0,6% | 2,4% | 8,1% |
| Kehittyneet maat | -13,1% | -19,2% | -8,3% | 1,1% | 2,8% | 8,8% |
| Suomi | -15,9% | -19,3% | -13,6% | -0,9% | 1,5% | 5,2% |
| Eurooppa | -14,4% | -22,6% | -13,5% | -3,2% | -1,7% | 4,6% |
| USA | -12,6% | -17,9% | -5,5% | 3,5% | 5,5% | 12,2% |
| Japani | -9,8% | -17,0% | -4,7% | 1,9% | 3,0% | 7,9% |
| Kehittyvät maat | -15,3% | -21,8% | -15,8% | -2,5% | -0,8% | 2,8% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,4% | 4,1% | 7,6% | 3,0% | 2,6% | 4,9% |
| Eurooppa | -3,8% | 0,6% | 6,9% | 4,9% | 2,5% | 5,7% |
| USA | 6,2% | 16,9% | 24,3% | 7,3% | 4,4% | 8,0% |
| Kehittyvät maat | -13,4% | -12,0% | -6,0% | -1,2% | 1,6% | 6,6% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -7,2% | -6,6% | -3,9% | 0,2% | 0,7% | 2,8% |
| USA | -7,4% | -1,8% | 6,8% | 3,1% | 2,8% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | -12,0% | -8,4% | -0,1% | 1,4% | 3,3% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -13,3% | -14,9% | -11,1% | -2,3% | -0,1% | 3,8% |
| USA | -10,8% | -10,8% | -5,1% | -0,5% | 1,3% | 7,1% |
| Kehittyvät maat | -15,6% | -13,7% | -7,3% | -1,7% | 3,5% | 7,9% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Päättynyt ensimmäinen vuosineljännes oli maailman pörsseissä yksi historian huonoimmista. MSCI World–indeksillä mitaten maailman osakekurssit putosivat euroissa laskien 19,2 %. Maaliskuulle laskua kertyi 13,1 %. Kehittyvillä markkinoilla lasku oli hieman jyrkempää, vuoden alusta -21,8 % ja maaliskuulle -15,3 %. Euroopassa kurssilasku söi viiden edeltäneen vuoden tuotot, mutta amerikkalaisissa osakkeissa kurssit alenivat vain puolentoista vuoden takaisiin tasoihinsa. Epidemian aiheuttamaan talouskurimukseen nähden pörssikurssien laskua voidaan pitää jopa maltillisena.
Osakemarkkinoilla kysymys on viime kädessä siitä, miltä pörssiyhtiöiden tuleva tuloskunto näyttää ja kuinka paljon osakkeista kannattaa siten maksaa? Selvää on, että historiallisen jyrkkä ja nopea talouskasvun heikkeneminen heijastuu voimakkaasti yritysten tulosnäkymiin. Analyytikot ovatkin päivittäneet ennusteitaan yritystuloksista kiivaaseen tahtiin ja kovaa faktaa tuloksista saadaan lähimpien viikkojen aikana yhtiöiden julkistaessa ensimmäisen vuosineljänneksen lukunsa. Euroopassa ennakoidaan nyt tulosten alentuneen alkuvuoden osalta 13 % vuodentakaiseen verrattuna ja nyt alkaneen toisen vuosineljänneksen osalta pudotusta arvioidaan kertyvän peräti 22 %. Yhdysvalloissa vastaavat ennusteet ovat maltillisempia, -5 % ja -10 %. Vielä kolmannellekin vuosineljännekselle ennakoidaan loivaa tulosheikennystä, mutta jo loppuvuonna talouden elpymisen arvioidaan siivittävän pörssiyhtiöiden tulokset kasvuun.
On ilmeistä, että analyytikoiden tulosennusteissa on kriisin keskellä suurta epävarmuutta. Kuitenkin yleiskuva markkinoilla on hahmottumassa. Tuloslasku on kevään aikana jyrkkää talouden monelta osin seisoessa, mutta lopullinen vaurio pörssiyhtiöiden tuloksille saattaa sittenkin jäädä kohtuulliseksi. Jos nykyiset ennusteet toteutuisivat, heikkenisivät pörssiyhtiöiden tulokset koko kuluvalta vuodelta vain muutamia prosentteja viime vuoden tasostaan. Ennusteet todennäköisimmin edelleen alenevat kriisin aikana, mutta karkeaksi arvioksi voidaan ottaa vaikkapa 10-15 %:n tulosheikennys tänä vuonna. Tätä oletusta vastaan tähän mennessä nähty kurssilasku pörsseissä saattaisi jo riittää.
Akuutin vaiheen jälkeen epidemian pitkäaikaisempia vaurioita pörssiyhtiöiden näkymiin arvioidaan lähinnä talouskasvun kehittymisen kautta. Nyt vallalla olevan käsityksen mukaan epidemian laantuessa tullaan kokemaan lyhytaikainen kulutusvetoinen hypähdys talouskasvuun, mutta sen jälkeen kasvu on jäämässä aiemmin odotettua hitaammaksi. Hidaskin kasvu kuitenkin auttaa palauttamaan pörssinäkymät suotuisiksi. Elvytystoimien vaikutuksesta korkotaso jää pohjalukemiin ja talouden normalisoituessa sijoittajat palaavat etsimään tuottoja osakemarkkinoilta.
Suhdannekuva. Pandemian tarkkaa vaikutusta talouskasvuun on kenenkään vielä mahdotonta arvioida pilkuntakaisilla numeroilla. Mittaluokka alkaa markkinoilla kuitenkin hahmottua. Länsimaissa talouskasvun odotetaan koko vuoden osalta notkahtavan 5-10 %:n verran pahimpien hetkien ajoittuessa kevätneljänneksen aikaan oletetun epidemian huippuhetkiin. Kovimmin isku koettelee kuluttajavetoista palvelusektoria. Sen sijaan teollisuudessa notkahdus on jäämässä lievemmäksi. Länsimaissa talousnotkahdusta vastaan on luotu järeitä elvytyspaketteja ja niiden kokoluokka näyttäisi vastaavan oletettua talouden kuoppaa. Yhdysvalloissa tähän mennessä vahvistetut tukitoimet vastaavat 10 % maan BKT:sta. Saksassa elvytykseen on sitouduttu peräti 20 %:n BKT-osuudella.
Maaliskuun loppupuolelle tultaessa ennakoivissa talousmittareissa on nähty myös paljon rohkaisevia piirteitä. Kuluttajien luottamus on pysynyt hämmästyttävän korkealla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Ilmeisimmin kuluttajilla on toiveissa kriisin nopea talttuminen ja sitä seuraava paluu kohti arkijärjestystä. Kuluttajien luottamus on kuitenkin herkkä työllisyyskehitykselle ja niinpä luottamus todennäköisimmin heikkenee vielä selvästi huhti-toukokuun aikana lomautusten ja työttömyyden kasvaessa.
Teollisuudessa suhdannebarometrit ovat notkahtaneet, mutta olosuhteisiin nähden varsin maltillisesti. Euroopassa luottamus on edelleen korkeammalla kuin edellisten kriisien, eurokriisin ja finanssikriisin, yhteydessä. Myös Yhdysvalloissa yritysten luottamus on aiempia kriisejä vahvempaa. Myös yritykset näyttävät luottavan epidemian vaikutusten hiipumiseen vähintäänkin kohtuullisessa ajassa. Erityisen myönteisiä uutisia maaliskuun lopussa saatiin Kiinasta, missä sekä teollisuuden että kuluttajien luottamus palautui kriisiä edeltäneelle tasolleen epidemian laantuessa.
Korkomarkkinat. Huoli talouskasvun romahduksesta nosti riskit pintaan myös korkomarkkinoilla. Yrityslainojen hinnat putosivat maaliskuun alussa jyrkästi ja yrityslainakorot nousivat. Korkeamman riskin yrityslainoissa maksukyvyttömyyden kasvu oli ilmeistä. Sittemmin tunnelma lainamarkkinoilla kuitenkin parani elvytystoimien ja keskuspankkien tukiostojen seurauksena. Jos markkinoiden oletus kriisin rajoittumisesta pariin kolmeen seuraavaan kuukauteen osoittautuu oikeaksi, voidaan yrityslainamarkkinoilla välttää tunnelman uusi kiristyminen.
Valtiolainoissa huojunta lisääntyi epidemian voimistuttua. Maaliskuun alussa markkinoille levisi jopa epäilyjä kriisin polttopisteessä olevan Italian lainojen luottokelpoisuutta kohtaan, mutta keskuspankin ripeät otteet palauttivat tilanteen hallintaan. Kuun loppua kohti tultaessa valtiolainakorot jälleen alenivat historiallisten pohjiensa tuntumaan. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa keskuspankit ovat ilmoittaneet tekevänsä tukiostoja lainamarkkinoilta ilman ennalta määrättyä ylärajaa kriisin torjumiseksi. Markkinoille tämä merkitsee valtiolainakorkojen ja rahamarkkinakorkojen pysymistä historiallisissa pohjamudissaan pitkälle tulevaisuuteen.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Maaliskuun markkinamyllerrys palautti eittämättä mieleen finanssikriisin kriittisimmät hetket syksyltä 2008. Pankkijärjestelmä ja sen myötä koko talous oli ajautumassa kohti mustaa aukkoa ja sijoitusmarkkinoilla vallitsi halvaantunut tietämättömyyden tila. Tunnelmaltaan maaliskuun alku tänä vuonna oli vastaava. Tietoa ja konkretiaa puuttui markkinoilta pandemian vaikutuksista, kestosta ja seurauksista. Toisin kuin finanssikriisissä, tällä kertaa vastatoimet ovat kuitenkin olleet erittäin ripeitä. Keskuspankkien nopeat liikkeet vakauttivat rahoitusmarkkinat ja valtiot loivat nopeasti pehmikkeitä kriisin talousvaikutusten lieventämiseksi. Samalla myös tietoa epidemian kulusta on saatu lisää ja mikä parasta, epidemian vastaiset toimenpiteet näyttäisivät latistavan epidemian selvästi pelättyä pienempään mittaluokkaan.
Markkinoilla on tähän mennessä selviydytty epidemiakriisistä selvästi vähemmin vaurioin kuin finanssikriisistä. Pörssilasku oli toki raju, mutta ainakin tähän mennessä selvästi pienempi kuin finanssikriisin aikaan. Talouden odotetaan toipuvan epidemian laantuessa toivottavasti kesään tultaessa. Taloustoipumisen tahti on arvoitus, mutta mahdollisuus ripeäänkin elpymiseen on olemassa. Pörssiyhtiöiden tulokset heikkenevät ja kevätkuukausien taloustilastot tulevat olemaan historiallisen heikkoja. Ratkaisevaa markkinoille on kuitenkin nähdä myrskyn yli. Huonotkaan uutiset eivät markkinoita haittaa, jos odotettavissa on myrskyn laantuminen kohtuullisessa ajassa.
Indeksisijoittajan näkökulmasta markkinoiden toipuminen vaikuttaa hyvinkin todennäköiseltä, mikäli epidemian suhteen ei ilmaannu jotain totaalisen yllättävää. Toistaiseksi toteutunut epidemiatilanne on osoittautunut pelättyä lievemmäksi. Sijoitusmarkkinoilla indeksisijoittaja on myös pahimmassa myyntipaineessakin voinut toimia markkinoilla normaaliin tapaan. Sen sijaan monet tavanomaiset sijoitusrahastot ovat kriisin koittaessa joutuneet rajoittamaan lunastuksiaan ja monien epälikvidimpien sijoitusten arvonmääritys on käynyt mahdottomaksi. Indeksisijoittajalla on parhaat eväät varmistaa tuottonsa epidemian yli ja sen jälkeenkin.
