Sijoittajakirje marraskuu 2019
HIIPUUKO KORKOELVYTYKSEN VOIMA?
Lokakuu päättyi maailman pörsseissä ennätystasolle. Osakekurssit saavuttivat kuukauden lopussa euroissa mitaten historiallisen ennätyksensä, jos kohta kurssinousu lokakuussa oli prosentuaalisesti maltillista. MSCI:n indekseillä mitaten osakkeet kallistuivat lokakuussa runsaat 0,7 %. Osakemarkkinoiden nousutrendi saattaisi johtaa satunnaisen tarkkailijan arvioimaan talouskehityksen olleen hyvää ja pörssiyhtiöiden tulosten nousussa, mutta tästä ei ole kyse. Talouskasvu on maailmalla hidastunut heikoimmilleen sitten finanssikriisin, ja odotukset tulevan kehityksen suhteen ovat jatkaneet heikkenemistään. Pörssiyhtiöiden tulokset ovat kääntyneet laskuun ja markkinoiden ennusteet tulevasta tuloskehityksestä ovat laskeneet reippaasti.
Pörssien vahvaa menoa voidaankin selittää lähes yksinomaan matalilla koroilla ja siihen liittyen odotuksilla matalien korkojen ympäristön jatkumisella kauas tulevaisuuteen. Keskuspankit ympäri maailmaa yrittävät tukea vaisujen näkymien himmentämää suhdannekuvaa erittäin löyhällä rahapolitiikalla. Ohjauskorkoja on alennettu ja rahan määrää kasvatetaan. Uusi raha hakeutuu markkinoilla ainakin osittain nollakorkoisten korkosijoitusten sijaan korkeamman tuotto-odotuksen perässä osakemarkkinoille. Ja vaikka kasvunäkymät pörssiyhtiöilläkin ovat vaisuja, ovat yritysten tulokset edelleen tasolla, mikä enteilee vähintäänkin kohtalaista positiivista tuottoa sijoittajille.
Sijoitusvuoden kääntyessä loppumetreilleen markkinoilla joudutaankin puntaroimaan sitä, kuinka pitkälle riskisijoitukset, lähinnä siis osakkeet, voivat jatkaa nousuaan pelkän korkoelvytyksen varassa ja ilman todellista talouden ja tulosten kasvua. Tänä vuonna osakeindeksit ovat nousseet jo yli 20 % eikä mainittavia ’korjausliikkeitä’ olla nähty. Epäilemättä markkinoilla on selvä riski ilmakuoppiin lähikuukausina, jos ja kun heikkenevä trendi ympäröivässä talouskehityksessä tuottaa pettymyksiä. Positiiviset toiveet on puolestaan viritetty sen varaan, että heikkenevään suhdannekehitykseen saataisiin positiivinen käänne vaikkapa Kiinan ja Yhdysvaltain mahdollisen kauppasovun myötä.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.10.2019 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 0,4% | 22,3% | 14,4% | 10,7% | 9,6% | 11,9% |
| Kehittyneet maat | 0,2% | 23,6% | 14,5% | 11,2% | 10,1% | 12,6% |
| Suomi | 0,6% | 14,8% | 7,5% | 8,9% | 9,0% | 9,5% |
| Eurooppa | 0,9% | 20,3% | 12,6% | 8,3% | 6,0% | 8,0% |
| USA | -0,2% | 25,7% | 15,4% | 13,5% | 12,6% | 16,2% |
| Japani | 3,0% | 21,5% | 13,3% | 10,1% | 12,4% | 11,8% |
| Kehittyvät maat | 1,8% | 13,1% | 13,6% | 6,7% | 5,4% | 6,7% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -1,8% | 8,7% | 11,4% | 1,6% | 4,4% | 5,3% |
| Eurooppa | -1,6% | 13,3% | 15,5% | 4,3% | 5,1% | 6,2% |
| USA | -2,4% | 14,3% | 18,7% | 2,3% | 5,8% | 7,3% |
| Kehittyvät maat | -1,9% | 13,3% | 13,5% | 3,6% | 6,8% | 9,2% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,2% | 7,5% | 7,4% | 2,5% | 2,5% | 3,8% |
| USA | -1,7% | 16,4% | 16,9% | 4,4% | 7,0% | 8,6% |
| Kehittyvät maat | -1,6% | 16,5% | 16,6% | 5,6% | 7,9% | 9,6% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,2% | 7,5% | 4,9% | 3,2% | 3,3% | 6,3% |
| USA | -2,0% | 14,0% | 9,6% | 4,9% | 6,6% | 9,7% |
| Kehittyvät maat | -0,8% | 13,2% | 12,3% | 4,8% | 8,5% | 10,9% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Kolmannen vuosineljänneksen tulossaldo pörssiyhtiöiltä on jäämässä pettymykseksi. Markkinoilla toki osattiin ennakoida tulosten keskimäärin heikkenevän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mutta hieman parempaa varmasti toivottiin. Erityisen pehmeää tuloskehitys näyttää olleen Euroopassa. Vielä ennen tuloskauden alkua analyytikot ennustivat eurooppalaisten pörssiyhtiöiden tulosten heikkenevän parilla prosentilla, mutta nyt näyttää siltä, että tulokset sukeltavat yli 8 % edellisvuodesta. Amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulokset ovat jäämässä noin 3 % heikommiksi. Yhdysvalloissa on totuttu siihen, että yhtiöiden lopulta raportoimat tulokset ovat muutaman prosenttiyksikön parempia kuin analyytikoiden ennusteet, mutta tällä kertaa tämä ’positiivinen yllätys’ on jäämässä paljon niukemmaksi.
Vaisusti sujuneen tuloskauden yhteydessä myös odotukset tulevasta tuloskehityksestä ovat pudonneet. Kuvaavaa on, että amerikkalaisyhtiöitä koskevat ennusteet vuoden viimeisen vuosineljänneksen osalta ovat pudonneet viimeisen neljän kuukauden aikana +5,5 %:n kasvusta miinusmerkkisiksi. Odotukset pörssiyhtiöiden positiivisesta tuloskäänteestä näyttävät jälleen lykkääntyvän tuonnemmaksi ja tämä sama ilmiö on koettu tänä vuonna jo useamman kerran. Ilmeistä on, ettei pörssiyhtiöiden tuloksiin saada piristystä aikaiseksi ilman ympäröivän talouskehityksen elpymistä. Tästä ei puolestaan ole merkkejä näkyvissä.
Lokakuussa, kuten monesti aiemminkin, markkinakäänteestä on ripustettu amerikkalais-kiinalaisiin kauppaneuvotteluihin. Jos kauppasotaan saadaan edes osittainen ratkaisu aikaiseksi, voisi tämä piristää yritysten luottamusta tulevaan, käynnistää investoinnit ja saada tilaukset liikkeelle. Mutta kuten jo monesti aiemmin, on tämän oljenkorren varaan rakennettu luottamus epävarmalla pohjalla. Laajemmalle kansainvälisen talouskehityksen elpymiselle ei suhdannemittareiden valossa muutoin näytä olevan pohjaa.
Voivatko pörssikurssit sitten nykytilanteessa vielä nousta? Ratkaisu kauppasotaan ilman muuta innostaisi osakemarkkinoita, mutta ilman sitäkin kysyntää osakkeille riittää. Vaikka pörssiyhtiöiden tulokset eivät kasvakaan, riittää nykyinenkin tulostaso takaamaan sijoittajille kohtalaisen mukavat tuotto-odotukset. Verrattaessa vaihtoehtoisiin erittäin matalatuottoisiin korkosijoituksiin antavat osakkeet edelleen houkuttelevan tuoton. Mikäli nämä tuotto-odotukset alkaisivat tulevina kuukausina merkittävästi heikentyä vaikkapa taantuman vuoksi, olisi pörsseissäkin edessään tasokorjauksen aika.
Suhdannekuva. Talouskasvu jatkaa hidastumistaan maailmalla, mutta onneksi hyvin hitaasti. Teollisuuden suhdanneodotukset ovat pessimistisiä lähes kauttaaltaan ja globaali teollisuustuotanto on alamäessä. Syy-yhteys kauppasotaan on helposti tehtävissä. Ulkomaankauppa on supistunut niin Kiinassa, Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Länsimaissa kasvu on tällä hetkellä pelkästään yksityisen kulutuksen varassa ja kuluttajien ostoinnokkuus puolestaan lepää vahvan työllisyystilanteen päällä. Euroopassa koko talouden kasvu on hiipumassa alle prosentin vauhtiin ja Yhdysvalloissakin kasvulukemat alkavat ykkösellä. Kiinan kasvun heikkenevä trendi jatkuu edelleen, ehkä jopa kiihtyen.
Alkavan talven aikana joudutaan Euroopassa jännittämään sitä, ajautuuko koko euroalueen talous taantumaan. Saksassa teollisuuden alamäki painaa kasvun nollaan, tai jopa alapuolelle, ja pienikin heikkeneminen kulutuskysynnässä riittää sysäämään koko eurooppalaistalouden miinusmerkkisiin kasvulukuihin. Yhdysvalloissa teollisuuden alamäki on syksyn aikana ollut jyrkkää, mutta kuluttajat yhä optimistisia. Jos teollisuuden heikko suhdannetilanne alkaa heijastua työmarkkinoille, on USA:ssakin vaara kasvun latistumisesta taantuman partaalle.
Kauppaneuvottelut voivat onnistuessaan piristää talousnäkymiä, mutta suurempaa syklikäännettä niidenkään johdosta ei kannata odotella. Ekonomistien keskuudessa ollaan yhä laajemmin sillä kannalla, että hidaskasvuinen talous on seuranamme vielä pitkään. Kiinan kasvumoottori on maailmantalouden näkökulmasta auttamattomasti hidastumassa eikä vastaavaa toista kasvulähdettä ole näköpiirissä.
Korkomarkkinat. Korkotaso saavutti tähänastisen historiallisen pohjansa tämän vuoden elokuussa. Poliittisten riskien hieman hellittäessä ovat alimmat valtiolainakorot syksyn mittaan hiippailleet varovaisesti ylöspäin. Valtiolainakorkoja seuraten myös yrityslainakorot kohosivat hivenen. Suurempaa korkokäännettä ei kuitenkaan ole luvassa. Latteat talousnäkymät ja keskuspankkien avokätinen elvytyspolitiikka pitävät korkonäkymät pohjamudissaan vielä pitkään. Myöskään inflaatiosta ei ole vaaraa, vaan hintojen nousu on pysynyt matalana ja tasaisena.
Euroopassa EKP on aloittanut joukkolainojen osto-ohjelman marraskuun alusta, mikä merkitsee rahan määrän kasvattamista. Ostoja keskuspankki tekee toistaiseksi maltillisesti, mutta talousnäkymien synkentyessä tätä raharuiskua on helppo kasvattaa. Markkinoilla odotellaankin mielenkiinnolla uuden pääjohtaja Lagarden linjauksia rahapolitiikan suhteen. Yhdysvalloissa Fed on niin ikään kasvattanut omaa tasettaan eli rahan määrä ja tämä linja varmasti voimistuu, mikäli amerikkalaistalous on vaarassa taantua.
Yrityslainamarkkinoilla eurooppalaisten vakavaraisten yritysten lainojen tuotot ovat nollan ja olemattoman välimaastossa. Korkeamman riskin lainoissa tuotot liikkuvat 4 %:n tuntumassa. Dollarikorot ovat astetta korkeammalla. Heikentynyt talouskehitys ei ole myöskään leventänyt yrityslainojen marginaaleja suhteessa valtiolainakorkoihin, mutta mahdollisen taantumariskin kasvaessa marginaaleilla on taipumusta nopeastikin kasvaa.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Uudet ennätykset pörssi-indekseissä ovat aina mielialaa kohottava tapahtuma. Lokakuun lopussa ennätykset paukkuivat kuin huomaamatta ja tällä kertaa ilman suurempia hurraahuutoja. Kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi on jäämässä pettymykseksi, ja odotukset tulevasta tuloskehityksestä näyttävät markkinoilla supistuvan ikävän jyrkästi. Talousnäkymistä saa etsiä merkkejä positiivisista trendeistä kissojen ja koirien kanssa. Ei voikaan välttyä kysymykseltä, että kuinka kauan pörssien into kestää pelkän korkoelvytyksen varassa?
Finanssikriisin jälkeisenä vuosikymmenenä sijoitusmarkkinat ovat kehittäneet vahvan addiktion keskuspankkien korkoelvytykseen. Kaikki uhkaavat vaarat ja riskit markkinoilla on onnistuttu torppaamaan odotuksella keskuspankkien elvytystoimista. Ei tietysti ole syytä epäillä, etteivätkö keskuspankit edelleen tue markkinoita avokätisesti, mutta aiheellisesti on alettu epäillä tukikeinojen tehokkuutta tulevaisuudessa. Euroopassa ohjauskorkoja ei enää voi painaa alemmas pankkisektoria vaarantamatta. Joukkolainojen ostoillakin on enää marginaalista vaikutusta. Markkinoilla saattaakin olla perusteltua suhtautua tuleviin elvytystoimiin skeptisemmin kuin menneisiin.
Vuoden lähestyessä loppuaan ei olisi mitenkään poikkeuksellista, mikäli yhä useamman sijoittajan mielissä käy tähän mennessä toteutuneiden hyvien sijoitustuottojen kotiuttaminen. Niin osakkeista kuin korkosijoituksistakin. Ja mikäli näin tapahtuu laajemmin, voi loppuvuoden markkinakehitys olla alkuvuotta heikompaa. Pidemmän päälle markkinoiden tulevaisuudenusko riippuu talouskehityksestä ja sen osalta käännettä parempaan saadaan odottaa ainakin ensi vuoteen.
