Sijoittajakirje Syyskuu 2017

Elokuu oli sijoitusmarkkinoilla totuttuun tapaan hiljainen ja uutistarjonta sijoittajille vähäistä. Pörsseissä osakkeet olivat maailmanlaajuisesti loivassa laskussa, vaikka yhtiöt raportoivatkin erinomaisista tuloksista alkuvuoden osalta. Valuuttamarkkinoilla dollarin alamäki syveni entisestään, mikä myös vaikutti tunnelmaan. Korkomarkkinoilla matalariskisimpien valtionlainojen korot alenivat hiljalleen elokuussa ja tämä indikoi markkinoiden odotusten mahdollisten tulevien koronnostojen suhteen alentuneen. Kaiken kaikkiaan elokuun markkinamuutoksista on kuitenkin turha yrittää vetää mitään vankkoja ja pidemmälle tähtääviä johtopäätöksiä.

Ympäröivässä talouskehityksessä ei loppukesän aikana olla koettu mitään havaittavaa negatiivista käännettä. Suhdanneodotukset ovat pysyneet korkeina teollisuudessa ja kuluttajien tunnelmat ovat parantuneet. Talouden kasvuennusteita onkin markkinoilla pikemminkin nostettu kuin laskettu. Niinpä odotukset yritysten tuloskehityksen osalta ovat pysyneet vahvoina ja yleisesti ottaen yritysten tulosten odotetaan jatkavan paranemistaan kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Koronnousuodotusten hiipuminen puolestaan tukee osakemarkkinoiden näkymiä jatkossakin.

Taustatekijät sijoitusmarkkinoiden positiiviselle kehitykselle ovat siis erinomaisessa kunnossa; talous kasvaa ja kasvu kiihtyy, yritysten tulokset paranevat vahvaan tahtiin eivätkä koronnousutkaan näyttäisi uhkaavan. Riskeinä sijoitusmarkkinoiden mielialoille on kesän aikana nostettu enemmänkin poliittiset muuttujat, mikä sinänsä on hiljaiselle kesäajalle tyypillistä. Yhdysvalloissa epäillään kaivatun verouudistuksen kohtaloa, Euroopassa hämmästellään brittien brexit-neuvotteluiden tahmeaa etenemistä ja kaupan päälle Pohjois-Korea jatkaa ohjustensa ampumista.

Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:

• Löytyykö pörssiosakkeiden arvostustasolle katetta paranevista tuloksista? Selvää on, että osakkeiden hinnoittelu suhteessa toteutuneeseen tulostasoon nähden on korkealla, mutta mikäli tulokset jatkavat kasvuaan nyt nähtyyn tahtiin, eivät arvostustasotkaan ole kohtuuttomia.
• Jatkuuko dollarin syöksykierre? Alkuvuoden aikana taala on menettänyt toistakymmentä prosenttia arvostaan suhteessa euroon. Selityksiä dollarin heikkenemiselle markkinoilla riittää, mutta tulevan kehityksen ennustaminen on tunnetusti mahdotonta. Varmaa kuitenkin on, että heikentynyt dollari auttaa amerikkalaisyritysten tulosnäkymiä ja vastaavasti latistaa eurooppalaisten osakemarkkinoiden tunnelmaa jatkossa.
• Pysyykö korkotaso sittenkin äärimatalana vielä hamaan tulevaisuuteen? Vielä keväällä viestit keskuspankeilta olivat selvästi kireämmän korkopolitiikan suuntaan, mutta syksyn lähestyessä nämä viestit ovat loppuneet. Vakaana ja matalana pysyvä korkotaso tukee markkinoiden riskinottohalukkuutta.
• Onko poliittisista tapahtumista markkinoiden heiluttajiksi? Loppuvuoden odotetuin uudistus Wall Streetillä on Trumpin hallinnon lupailema verouudistus, joka läpi mennessään tukee pörssikursseja. Euroopassa puolestaan brexit-neuvottelujen takkuaminen painaa tunnelmia brittimarkkinoilla.

Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista

Euromääräisen sijoittajan silmin tarkasteltuna kesä on ollut nihkeää aikaa. Pörssikurssit olivat korkeimmillaan keväällä ja elokuun loppuun tultaessa suunta on ollut loivassa laskutrendissä. Talousuutisissa onkin tämän tästä esitetty näkemyksiä edessä olevasta pörssiromahduksesta tai ainakin suuresta ’korjausliikkeestä’. Mitä argumentteja tällaisten näkemysten taustalla piilee? Tärkein argumentti tuntuu olevan pörssikurssien kehitys itsessään. Keväällä noteeratut kurssihuiput ja pörssien pitkään jatkunut nousutrendi ikään kuin huutaa jatkoksi pudotusta. Arvostustasot osakkeissa ovat historiallisesti korkealla, mutta näin on ollut jo useamman vuoden ajan. Sen sijaan reaalitalouden ja pörssiyhtiöiden tulosnäkymien valossa markkinoiden hinnoittelu näyttää realistisemmalta.

Pörssiyhtiöiden tulokset kääntyivät varovaiseen kasvuun noin vuosi sitten ja tulosten kasvuvauhti on sittemmin kiihtynyt. Talouskasvun kiihtyessä yritykset ovat pystyneet parantamaan tulostaan reippaasti ja tänä vuonna myös yhtiöiden liikevaihdot ovat kääntyneet selvään kasvuun. Alkuvuoden osalta yhtiöiden julkistamat tulokset ovat vieläpä olleet reippaasti markkinoiden odotuksia parempia ja tuloskasvun odotetaan jatkuvan reippaana loppuvuoden ajan ja vielä ensi vuonnakin. Talouspuolella suhdanneodotukset notkahtivat alkukesästä, mutta elokuun loppuun tultaessa suhdannekuva on jälleen kohonnut suorastaan huippusuhdannetasolle. Ja niin kauan kuin talous porskuttaa ja näkymät pikemminkin paranevat, on markkinoillekaan hankala maalailla kovin synkkää tulevaisuutta.

Toinen talousuutisissa jatkuvasti vellova pohdinta osakkeiden arvostustason suhteen liittyy korkotasoon. On totta, että nykyinen erittäin matala korkotaso tukee osakkeiden hinnoittelua, mutta onko tähän näkyvissä jatkossa merkittävää muutosta? Tavanomaisen näkemyksen mukaan vahvistuvaa talouskasvua seuraa inflaatiopaineen nousu ja sen hillitsemiseksi keskuspankkien on syytä kiristää korkoruuvia. Korkeampien korkojen myötä sitten osakkeiden hinnoittelu muuttuu vaativammaksi. Suuret keskuspankit ovatkin ottaneet varovaisia askeleita äärimmäisen korkoelvytyksen vähentämiseksi, mutta mitään selvää käännettä itse korkomarkkinoilla ei olla nähty. Itse asiassa markkinoiden odotukset korkojen suhteen ovat viimeisten parin kuukauden aikana pikemminkin alentuneet. Ja jos arvata täytyy, niin keskuspankit tulevat jatkossakin etenemään hiiren askelin, jottei markkinoiden tunnelmaa järkytetä. Niinpä hyvin matalien korkojen aika edelleen jatkuu.

Mitä sitten loppuvuoden aikana markkinoilla on odotettavissa? Tärkein tekijä jatkossakin on talouskehityksen suunta. Maailmanmittapuussa talous näyttää edelleen vahvistuvan. Eurooppalaiset suhdanneodotukset ovat korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Yhdysvalloissa talouskasvu on niin ikään vahvistunut ja suhdanneodotukset pysyneet korkeina. Kiinassa odotukset ovat olleet maltillisempia, mutta vakaita. Kaikkein parasta piristymistä on nähty monissa kehittyvissä talouksissa. Ympäristö sijoitusmarkkinoiden kannalta on siis hyvällä tolalla eikä ennakolta ole nähtävissä mitään niin merkittävää tapahtumaketjua, joka kääntäisi tunnelman kaakkoon. Markkinoilla ennakoidaankin, että pörssiyhtiöiden tulokset jatkavat kasvuaan yli 10 %:n tahtiin.

Sijoittajien kannalta valuuttakurssit ovat alkuvuoden aikana nousseet isoon rooliin. Dollarin arvo suhteessa euroon heikentyi toistakymmentä prosenttia, mikä tietysti tarkoittaa siitä, että sijoitusten arvot euroalueen ulkopuolella ovat jääneet vastaavan verran heikommiksi. Syitä dollarin heikkenemiselle voidaan löytää paljonkin, mutta valuuttakurssien ennakoiminen tulevaisuudessa on varmuudella tuhoon tuomittu yritys. Pidemmän päälle tiedämme, että valuuttakurssien vaikutus globaalisti hajautetussa sijoitussalkussa tasaantuu ja sijoittajan saama tuotto on parempi kuin pelkästään euromääräisessä salkussa.

Korkomarkkinoiden kannalta näkymät ovat tasaisen latteita. Kuten aiemmin argumentoin, keskuspankeilla tuskin on halukkuutta suuriin muutoksiin politiikassaan, vaikka halukkuutta elvytyksen pienentämiseen onkin. Inflaatio ei näytä markkinoita uhkaavan. Nykyinen äärimmäisen matala tuottotaso ei juuri innosta korkosijoitusten lisäämiseen ja niinpä markkinoilla edelleenkin paremmat tuotto-odotukset löytyvät osakkeista.