Sijoittajakirje Lokakuu 2018

TULOSKASVUA ENNAKOIDESSA – LOKAKUU 2018

Pörsseissä odotetaan lokakuussa käynnistyvältä tuloskaudelta jälleen vahvaa kasvua. Kauppasotauutisoinnista huolimatta markkinoilla on vahva luottamus siihen, että tulokset ovat jatkaneet paranemistaan. Talouskasvu on Euroopassa jatkunut vakaana ja Yhdysvalloissa jopa kiihtynyt. Kiinassa talouden ennusmerkit viittaavat hidastuvaan kasvuvauhtiin, mutta yhtiöiden tuloskunto on pysynyt vahvana. Ja juuri tulosten vahva trendi on se markkinoiden tukijalka, jonka varassa osakemarkkinoiden nousu voi jatkua.  

Syyskuussa markkinauutiset keskittyivät kauppasotaan ja hetkellisesti myös kehittyvien markkinoiden vaikeuksiin. Näillä uutisilla ei kuitenkaan näyttänyt olevan suurempaa vaikutusta sen enempää talouslukuihin kuin markkinoidenkaan tulevaisuuden odotuksiin. Ei ainakaan vielä. Nyt käynnistyvän tuloskauden myötä mielenkiintoista onkin kuulla suoraan yrityksiltä niiden käsityksiä kauppasodan vaikutuksista tulevaisuuden näkymiin. Toistaiseksi yritykset ovat kommentoineet näitä riskejä hyvin niukasti, mutta mikäli riskiarviot yritysten kommenteissa saavat enemmän huomiota osakseen, tulevat myös sijoittavat arvioimaan tulevaisuutta aiempaa varovaisemmin.  

Korkomarkkinoilla yleissuunta syyskuussa oli edelleen kohti korkeampia korkoja. Inflaatiopaineet ovat käyneet yhä ilmeisimmiksi myös tilastoissa ja kommentit keskuspankeilta ovat niin ikään varoitelleet hintapaineista. Työmarkkinatilanne on kiristynyt Yhdysvalloissa, Saksassa ja myös Japanissa pisteeseen, missä palkkapaineet ovat ilmeisiä. Lisäksi öljyn varsin voimakas kallistuminen viime kuukausina lisää hintojen nousupaineita.  

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Syyskuussa kovan luokan markkinauutisia oli niukasti tarjolla. Analyytikoiden ennusteet pörssiyhtiöiden tulosten suhteen ovatkin pysyneet hyvin vakaina ja markkinoille tärkeintä on, että ennusteet ovat pysyneet vahvoina. Amerikkalaisten yhtiöiden tulosten odotetaan päättyneellä kolmannella vuosineljänneksellä parantuneen liki 20 % viime vuoden vastaavasta ajasta. Ja tämä on vasta ennuste. Myös toisen neljänneksen osalta ennusteet povasivat viidenneksen parempia tuloksia, mutta lopulta yritykset kykenivät raportoimaan reippaasti paremmista tuloksista. Tuloskasvua kertyi lopulta huimat 25 %. Ja niin saattaa käydä tälläkin kertaa. Tulosvaroituksia ei ole markkinoille tullut nimeksikään, mikä viittaa siihen, että yritykset ovat vähintäänkin luottavaisia analyytikoiden ennusteiden täyttymiseen. 

Euroopassa tulosennusteet ovat amerikkalaisia maltillisempia, mutta täälläkin ennakoidaan pörssiyhtiöiden tulosparannusten ylittävän 10 % keskimäärin. Ja myös eurooppalaiset tulosennusteet ovat pysyneet hyvin vakaina tai jopa vahvistuneet. Talouskasvu on Euroopassa pysynyt vakaana loppukesän aikana eivätkä eurooppalaisetkaan yritykset ole juuri tulosvaroituksilla markkinoita pelotelleet. Edelleen tuloskasvua odotetaan myös Aasiassa kauppasotauutisoinnista huolimatta.  

Lähestyvän tuloskauden merkitys osakemarkkinoiden näkymille on tällä kertaa varmasti suurempi kuin monesti aiemmin. Hyvä tuloskehitys on jatkunut maailmalla jo pitkään ja talousuutisissa on vähintäänkin riittävästi muistutettu taloussuhdanteiden käänteiden vaaroista. Tuloskauden myötä markkinoille saadaan yritysten omat arviot näkymistä. Mikäli yritykset pystyvät vakuuttamaan markkinat vakaan ja vahvan kehityksen jatkosta, on myös pörsseissä tie avoinna kohti uusia korkeuksia. Jos taas riskiarviot hallitsevat tunnelmaa, tullaan markkinoillakin reagoimaan. 

Alueittain tarkastellen vahvinta pörssikurssien nousu on ollut Yhdysvalloissa. Amerikkalaiset pörssi-indeksit kirjasivat syyskuussa jälleen uudet ennätykset. Syyskuussa myös Japanin pörsseissä meno oli vahvaa ja kurssit kohosivat korkeimmilleen 27 vuoteen. Euroopassa sen sijaan koko kulunut vuosi on ollut nihkeämpi, vaikka eurooppalaistenkin pörssiyhtiöiden tulokset ovat parantuneet melko mukavasti. Kiinassa pörssikurssit ovat tältä vuodelta miinuksella ja laskun selittäjäksi sopii hyvin kauppasodan aiheuttama hermoilu, vaikka kiinalaistenkin pörssiyhtiöiden tulokset ovat kasvaneet vahvasti. Muilla kehittyvillä markkinoilla paineet ovat pörsseissäkin olleet laskun suuntaan ja selitystä on haettu kauppasodan vaikutusten lisäksi dollarikorkojen noususta. Näistä paineista huolimatta markkinoilla kuitenkin odotetaan myös kehittyvien markkinoiden pörssiyhtiöiden edelleen parantavan tuloksiaan. 

Miltä pörssinäkymät sitten näyttävät tulossuman lähestyessä? Jos asiaa tarkastelee vain kovien lukujen valossa, näkymät näyttävät yksinkertaisesti hyviltä. Pörssiyhtiöiden tulokset kasvavat globaalissakin tarkastelussa vähintään yli kymmenen prosentin tahtia. Talousnäkymät näyttävät puolestaan vakailta, mikäli ekonomistien ennusteisiin on luottamusta. Teollisuuden suhdannenäkymät ovat länsimaissa edelleen erittäin vahvalla tasolla ja kuluttajien luottamus korkealla. Osakkeiden hinnoittelukaan ei näyttäisi olevan ongelma, ei ainakaan viime vuosien vertailussa. Eurooppalaiset osakkeet näyttävät suorastaan houkuttelevan edullisilta, sillä osakkeiden hinnoittelukertoimet suhteessa tulosnäkymiin ovat nyt alimmillaan viiteen vuoteen. Ja jotta markkinoilla olisi aihetta synkistelyyn, tulisi suureen kuvaan tulla merkittäviä heikennyksiä. Kauppasota voisi pahimmillaan sellaiseen varmasti johtaa, mutta vakavia merkkejä siitä ei vielä näy.

Suhdannekuva. Syyskuussa ei nähty juuri minkäänlaisia muutoksia talouskehityksen osalta ja kasvunäkymät ovat pysyneet erinomaisen vakaina. Teollisuuden suhdanneodotukset ovat Yhdysvalloissa huipussaan ja tuotannon kasvu loppuvuodelle näyttää kiihtyvän. Euroopassa suhdannehuippu teollisuudessa jäi viime talveen, mutta edelleen myös eurooppalaiset teollisuusyritykset näkevät vakaan kasvun jatkuvan. Pehmeintä luottamuskehitys on ollut Kiinassa, missä suhdanneodotukset yrityksillä ovat heikenneet jo useamman kuukauden ajan. Markkinoilla tämä tulkitaan kauppasodan aiheuttamaksi epävarmuudeksi eikä tulkinta liene kaukana totuudesta.  

Kaiken kaikkiaan talouskasvunäkymät ovat pysyneet vakaina. Teollisuuden kasvu ja kuluttajien korkea luottamus pitävät länsitalouksien vauhtia yllä eikä äkkinäisiä käänteitä ole ennakoitavissa. Suurin epävarmuus kasvun osalta liittyy Kiinaan ja muihin kehittyviin talouksiin, mutta toistaiseksi suurempaa pehmenemistä ei näissäkään talouksissa olla nähty. Totta on, että Kiinan kasvuvauhti hidastuu, mutta hidastuminen näyttäisi noudattavan pikemminkin pidempää useamman vuoden trendiä kuin mitään äkkinäistä käännettä heikompaan. Loppuvuoden osalta markkinoilla voitaneen olla varsin luottavaisia siihen, että talouskasvu edelleen pitää yritysten toimintaympäristön myönteisenä.   

Pidemmällä tähtäyksellä arvioiden nyt meneillään oleva noususuhdanne tietenkin kääntyy myös hidastuvaan vaiheeseensa. On jokseenkin oppikirjamaista, että suhdannehuipulla kuluttajien luottamus on korkeimmillaan ja suhdannesyklin loppupuolella työmarkkinatilanne kireimmillään. Juuri nyt nämä ehdot näyttäisivät täyttyvän. Kasvukausi ei kuitenkaan loppune äkisti eikä yllättäen vaan hitaammin hiipuen. Näin myös markkinoilla tunnutaan ennakoitavan. Talouskasvuennusteet ovat ensi vuodelle aavistuksen maltillisempia ja analyytikoiden odotukset yhtiöiden tuloskasvusta reippaasti varovaisempia kuin tämänhetkinen vauhti. 

Korkomarkkinat. Hidas korkojen nousu jatkui syyskuussa. Yhdysvaltain keskuspankki jatkoi korkojen nostoaan ja saman linjan ennakoitiin jatkuvan ainakin pitkälle ensi vuoteen. Euroopassa EKP:n Draghi ennakoi inflaatiopaineiden lisääntyvän, millä jälleen pohjustettiin korkopolitiikan kiristämistä. Tosin aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella, mutta markkinakorot toki reagoivat jo tulevaa nousua ennakoiden. Ja toden totta, inflaatiopaineet ovat alkusyksyn aikana vahvistuneet myös tilastoissa. Saksan kuluttajahinnat nousivat syyskuussa yllättävän paljon, peräti 2,3 % edellisvuodesta. Tämä puolestaan ylittää selvästi keskuspankin 2 %:n tavoiteinflaation. Myös Yhdysvalloissa kuluttajahintojen nousuvauhti on yli kahden prosentin tasolla. 

Siinä missä Yhdysvaltain keskuspankki on jo pitkällä korkojen kiristämisen tiellä, Euroopassa on vasta vihjailtu mahdollisesta korkojen nostosta ensi kesän jälkeen. Miksi sitten EKP ei nosta korkojaan saman tien, jos kerta inflaatiokin on yli tavoitetason? Keskuspankki vetäytyy perusteluissaan pohjainflaatiokäsitteen taakse. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista ’puhdistettu’ pohjainflaatio on Euroopassa edelleen vain prosentin tuntumassa, joten keskuspankin tulkinnan mukaan laajempia inflaatiopaineita ei vielä ole. Todellinen syy äärimatalaan korkopolitiikkaan kuitenkin on eurooppalaisen rahoitusaseman herkkyys. Velkaa on paikka paikoin sellaisia määriä, että korkeampien korkojen seurauksena saatettaisiin ajautua rahoituskriiseihin.  

EKP:n varovaisetkin askeleet kohti ’normaalimpaa’ korkopolitiikkaa heijastuvat markkinoille. Kuten mainittiin, ovat korot Euroopassakin kohonneet, vaikkakin hiuksen hienosti, tulevaa korkeampien korkojen aikaa ennakoiden. Valtiolainojen koroissa nousupaineet kasvavat, jos ja kun inflaatiopaineet edelleen lisääntyvät. Yrityslainoissa korkojen nousua on lisäksi vauhdittanut keskuspankin aiempi päätös joukkolainojen osto-ohjelman lopettamisesta tulevan talven aikana. Keskuspankin vetäytyessä markkinoilta sijoittajien on tultava toimeen ’omillaan’ ja niinpä tuottovaatimusten nousu yrityslainojen osalta on ilmeistä. 

Kehittyvien markkinoiden velkakriisi näytti laantuneen yhtä nopeasti kuin se syntyikin. Turkin ja Argentiinan ongelmat tulkittiin lopulta yksittäiseen maahan kohdistuviksi riskeiksi pikemminkin kuin laajemmaksi oireeksi kehittyvien maiden talouskriisistä. Dollarikorkojen nousu toki rasittaa velkaantuneita talouksia ja yrityksiä, mutta suurempi merkitys myös kehittyvien markkinoiden velanhoitokyvylle on yleinen suhdannekehitys. Syyskuussa kehittyvien markkinoiden velkakirjat kallistuivatkin ja korot kääntyivät laskuun. 

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Kaikesta kauppasotauutisoinnista huolimatta maailman osakemarkkinat hipovat ennätyksiään. Viime kuukausien nousu on ollut toki pitkälti amerikkalaisten markkinoiden harteilla, mutta ei suurempaa notkahdusta olla nähty muuallakaan maailmassa. Talouden suhdannekuva on pysynyt suorastaan hämmästyttävän vakaana eikä suurempia merkkejä käänteestä heikompaa ole ilmaantunut. Markkinoilla odotetaankin pörssiyhtiöiltä edelleen hyvin reipasta tuloskasvua ja viime kädessä tämä tuloskasvu ruokkii osakemarkkinoiden nousua. Osakkeiden hinnoittelukaan ei näytä mitenkään yltiöpäiseltä, ainakaan jos sitä verrataan muutamaan edeltävään vuoteen.  

Voisiko sitten jokin tapahtumaketju johtaa osakemarkkinoiden tunnelman latistumiseen? Varmasti voisi. Tällaisen kehityskulun tulisi vain olla vaikutuksiltaan todella suuri. Kauppasodasta on uutisissa leivottu mahdollista mörköä markkinoiden ja talouden näkymille. Tähän mennessä tilastot eivät kuitenkaan ole osoittaneet havaittavaa hiipumista edes ulkomaankaupassa. Myöskään yritykset eivät ole ilmoittaneet olevansa suuremmin huolestuneita kauppasodan vaikutuksista niiden näkymiin. Negatiivisia vaikutuksia kauppasodalla varmasti on, mutta suhteessa muutoin vakaaseen talouskehitykseen, niiden vaikutukset saattavat sittenkin jäädä sen verran vaatimattomiksi, ettei markkinoillakaan tarvitse ennusteita laittaa kokonaan uusiksi. 

Entäpä sitten korkojen nousu ja taustalla olevat inflaatiopaineet? Selvää on, että korkeammat korot latistavat talouden kasvunäkymiä sekä vähentävät sijoittajien riskinottohalukkuutta. Missä vaiheessa korot sitten nousevat tasolle, mikä ylittää markkinoiden kipukynnyksen? Euroopassa huolta ei ole vielä pitkään aikaan, mutta Yhdysvalloissa kiristyvä korkopolitiikka tulee heijastumaan myös markkinoille. Talouden noususuhdanteeseen kuuluva korkojen nousu on sinänsä terve ilmiö. Amerikkalaisilla korkomarkkinoilla tosin jännitetään pian tilannetta, missä lyhyempien korkojen nousu keskuspankin ohjauksessa johtaa tilanteeseen, missä lyhyiden korkojen taso mahdollisesti ylittää pidempien korkojen tason. Ja tällainen tilanne on historiallisesti todella ollut vahva merkki lähestyvästä talouden taantumasta.