Sijoittajakirje joulukuu 2019
ELPYMISTOIVEET MARKKINOILLA KASVUSSA
Pörssikurssit jatkoivat marraskuussa vankassa nousussa ja osakeindeksit ovat jatkaneet matkaansa kohti uusia ennätyksiä. Marraskuun päättyessä globaalit osakemarkkinat olivat kohonneet ällistyttävät 28,5 % MSCI World –indeksillä euroissa mitaten. Mikäli joulukuussa ei koeta suurempaa takapakkia pörsseissä, on päättyvästä vuodesta tulossa yksi parhaista osakesijoittajan vuosista pariin vuosikymmeneen. Marraskuussa nousua kertyi 4 %. Korkomarkkinoilla syksy on sen sijaan ollut latteampi ja sijoitustuotot latistuneet laajalti miinukselle. Markkinakorkojen lasku päättyi kesän lopulla, eikä keskuspankkien avokätinen rahapolitiikka ole enää onnistunut painamaan korkoja alemmas.
Osakemarkkinoiden voittokulkua selittävät laajassa kuvassa markkinoiden odotukset suhdanteiden elpymisestä ja siten pörssiyhtiöiden tulosten paranemisesta tulevaisuudessa. Päivittäisessä uutisoinnissa on annettu paljon palstatilaa spekuloinnille Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppaneuvottelujen merkityksestä. Neuvottelut nivoutuvatkin osaltaan odotuksiin valoisemmista suhdannenäkymistä jatkossa, mutta mitään suurempaa läpimurtoa markkinoilla ei edelleenkään tunnuta odottavan. Pelkkä neuvottelujen jatkuminen näyttää kuitenkin hieman elvyttäneen elinkeinoelämän suhdannenäkymiä globaalisti samaan aikaan kun kulutuskysyntä jatkuu maailmalla vahvana.
Toiveikkuus globaalien suhdanteiden elpymisestä on heijastunut myös markkinoiden odotuksiin pörssiyhtiöiden tuloskehityksestä. Wall Streetillä analyytikot ovat pitkästä aikaa nostaneet arvioitaan pörssiyhtiöiden tuloksista tulevien vuosineljännesten osalta. Amerikkalaisten yritysten tulokset heikkenivät alkuvuoden aikana, mutta nyt markkinoilla näyttäisi usko vahvistuvan tulosten laskukierteen kääntymisestä kasvun kannalle. Euroopassa ennusteet ovat tulosten osalta tosin vielä laskeneet, mutta täälläkin tuloskehityksen ennustetaan yhä kääntyvän kasvuun talven aikana.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.11.2019 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 3,7% | 26,8% | 16,7% | 10,5% | 9,9% | 12,0% |
| Kehittyneet maat | 4,0% | 28,5% | 17,6% | 10,9% | 10,4% | 12,8% |
| Suomi | -0,3% | 14,5% | 10,6% | 8,6% | 8,2% | 9,2% |
| Eurooppa | 2,7% | 23,5% | 16,7% | 8,8% | 5,9% | 8,2% |
| USA | 4,9% | 31,9% | 18,8% | 12,8% | 13,0% | 16,3% |
| Japani | 1,5% | 23,3% | 13,4% | 10,6% | 12,5% | 12,4% |
| Kehittyvät maat | 1,0% | 14,3% | 10,2% | 7,6% | 5,7% | 6,6% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,3% | 8,4% | 10,2% | 2,3% | 4,4% | 5,0% |
| Eurooppa | -1,2% | 12,0% | 13,3% | 4,7% | 4,4% | 6,0% |
| USA | 0,4% | 14,8% | 17,5% | 2,7% | 5,5% | 7,3% |
| Kehittyvät maat | 0,4% | 13,8% | 14,3% | 4,2% | 6,8% | 9,3% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,3% | 7,2% | 7,5% | 2,7% | 2,3% | 3,7% |
| USA | 1,4% | 18,1% | 18,7% | 4,7% | 7,1% | 8,8% |
| Kehittyvät maat | 1,4% | 18,1% | 18,6% | 5,9% | 8,3% | 9,8% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 1,0% | 8,5% | 8,0% | 3,8% | 3,4% | 6,3% |
| USA | 1,6% | 15,8% | 12,2% | 4,5% | 6,9% | 10,0% |
| Kehittyvät maat | 1,9% | 15,3% | 14,8% | 4,7% | 9,2% | 11,1% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Osakemarkkinoilla on syksyn aikana otettu vahva etunoja pörssiyhtiöiden ennakoidun tuloskehityksen suhteen. Maailmantalouden hidastuminen ja kansainvälisen kaupan lasku heikensivät tuloksia alkuvuonna, joskin vain loivasti. Analyytikot ovat povanneet positiivista käännettä tuloskehitykseen jo useamman vuosineljänneksen ajan, mutta kerta toisen jälkeen nämä toiveet ovat latistuneet. Ennusteita on alennettu reippaalla kädellä. Syksyn mittaan elpymistoiveet ovat jälleen vahvistuneet ja tällä kertaa niiden uskotaan olevan vahvemmalla pohjalla.
Pian päättyvän viimeisen vuosineljänneksen osalta pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan vielä heikentyneen viime vuoteen verrattuna, mutta kasvukäännettä odotetaan heti ensi vuoden alkuun. Toisin kuin aiemmilla vuosineljänneksillä, nyt ennusteet eivät myöskään näyttäisi enää heikkenevän ajan edetessä. Amerikkalaisia pörssiyhtiöitä koskevat odotukset kääntyivät varovaiseen kasvuun marraskuun loppupuolella ja tämä kehityskulku on toiveita herättävää. Euroopassa ennustetarkkuus on heikompaa, mutta todennäköisimmin myös täällä odotukset loppuvuoden aikana hiljalleen vahvistuvat.
Syy markkinoiden vahvistuviin tulosodotuksiin löytyy talouden suhdannenäkymien orastavasta toipumisesta. Teollisuuden suhdannetaantuma näyttäisi olevan taittumassa ja Kiinan ja Yhdysvaltain väliset kauppaneuvottelut ovat nostaneet toiveita näkymien kirkastumisesta. Selvää on, että osakemarkkinoillakin kauppaneuvottelujen kehitys voi herkästi myös romuttaa sijoittajien optimismin, mikäli syystä tai toisesta neuvotteluissa ajauduttaisiin umpikujaan.
Laajemmassa kuvassa, ohi lyhytjänteisten suhdannenäkymien ja kauppaneuvottelujen, osakemarkkinoita tukee edelleen matalien korkojen näkymä ja keskuspankkien ekspansiivinen rahapolitiikka. Matalien korkojen ympäristössä osakkeiden arvostuskertoimet voivat perustellusti nousta, varsinkin jos tulosnäkymät ovat vakaita. Sijoittajat myös hakevat positiivista tuottoa osakemarkkinoilta korkosijoitusten kustannuksella. Osakemarkkinoiden riskien kannalta olennaista on, että sen enempää tulosennusteet kuin korkonäkymätkään eivät jatkossa tuota sijoittajille pettymyksiä.
Suhdannekuva. Loka-marraskuussa teollisuuden suhdanneodotuksissa on koettu globaalisti hentoinen, mutta yhdensuuntainen, käänne parempaan. Länsimaissa ja Kiinassa suhdannebarometrit ovat hieman toipuneet alkusyksyn pohjamudistaan ja tämän elpyvän kehityksen odotetaan jatkuvan talven mittaan. Ratkaisevaa teollisuusyritysten näkymien suhteen on kauppasodan laantuminen. Odotusten vahvistuminen on osaltaan seurausta Kiinan ja Yhdysvaltain välisten neuvottelujen uudelleen käynnistymisestä. Pelkät neuvottelut ovat estäneet kauppasodan kärjistymisen ja tullien kiristyskierteen. Markkinoilla jopa uumoillaan, että talousoptimismi voi vahvistua ilman suurempaa sopua neuvotteluissa, riittää että tilanne ei aiemmasta pahene.
Kuinka vakavan kolauksen talousnäkymät saisivat neuvottelujen kariutumisesta? Lyhyellä tähtäyksellä lienee selvää, että jälleen uusi välirikko Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasuhteisiin romuttaisi elpymistoiveet. Uudet järeämmät tullit latistavat yritysten tulevaisuudenuskoa ja investointihalukkuutta. Pidemmän päälle kauppasodan jatkumisestakin voidaan markkinoilla selvitä kohtuullisin vaurioin. Länsimaiden talouskasvu näyttäisi kestävän kasvulukemissa kotimaisen kulutuksen turvin ja vahvan työmarkkinatilanteen ansiosta, vaikka kansainvälisessä kaupassa otettaisiinkin yhä takapakkia. Kiinassa puolestaan on nähty selviä merkkejä siitä, että julkisen vallan elvytystoimin ja rahapolitiikan keinoin kasvua pystytään tukemaan myös kauppasodan oloissa.
Pitkällä tähtäyksellä suhdanneodotukset ovat ekonomistien keskuudessa sen sijaan vaisuja. Vaikka kauppapolitiikassa päästäisiin positiivisiin lopputuloksiin, ei talouden kasvunäkymien odoteta pidemmän päälle voimistuvan mainittavaksi nousukaudeksi. Useamman vuoden horisontilla maailmantalouteen ennakoidaan historiallisesti vaisun kasvun aikaa ja länsimaihin vaatimatonta 1-2 %:n kasvua. Sijoitusmarkkinoille tämä tasaisen, mutta matalan kasvun aika, ei sen sijaan ole välttämättä ollenkaan huono skenaario. Matalan kasvun arvioidaan takaavan matalien korkojen aikojen jatkuvan kauas tulevaisuuteen. Matalat korot puolestaan tukevat riskisijoituksia samalla kun yritykset edelleen tekevät kelpo tuloksia.
Korkomarkkinat. Alkusyksyn orastava korkojen nousu tyssäsi nopeasti. Valtiolainakorot kohosivat syys-lokakuussa, mutta tämä hentoinen korkojen nousu näytti olleen vain korjausta loppukesän korkokuoppaan. Keskuspankit ovat jatkaneet löysän rahapolitiikan linjaansa ja jopa entisestään lisänneet elvytystään. Erityisen huomionarvoista oli Yhdysvaltain keskuspankin politiikkakäänne, missä Fed ryhtyi aktiivisesti lisäämään rahan määrää. Fedin pääjohtaja Powell kertoi tämän muutoksen olleen keskuspankin oman analyysin tulosta ja ettei sillä ole elvyttävää tarkoitusta. Markkinoille rahan määrän lisääminen on kuitenkin puhtaasti elvyttävää ja sen vaikutukset ovat varmasti osasyy myös pörssikurssien vahvistumiselle.
Euroopan keskuspankin elvyttävä linja näyttää myös jatkuvan ennallaan uuden pääjohtaja Lagarden aloitettua virkakautensa. EKP:n joukkolainojen osto-ohjelma pumppaa rahaa eurotalouteen ja tukee näin sijoitusmarkkinoita. Inflaatio ei keskuspankkien toimintaa Euroopassa rajoita ja hintojen nousuvauhti on pysynyt matalana ja reippaasti alle keskuspankin tavoitetason.
Sijoittajille korkomarkkinoiden näkymät pysyvät heikkoina. Äärimatalat korot eivät paljon tuottoa tarjoile. Marraskuussa eurooppalaiset korkosijoitukset jäivätkin tuotoiltaan miinukselle ja positiivisia tuottoja kirjattiin kansainvälisistä korkosijoituksista vain euron arvon heikkenemisen ansiosta.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Loppuaan lähestyvä sijoitusvuosi on ollut häkellyttävän vahva. Pörssiosakkeet ovat kallistuneet maailmalla kovinta tahtiaan vuosikausiin ja pörssivuodesta voi tulla jopa yksi vuosikymmenten parhaista. Myös korkosijoitukset ovat koko vuoden osalta vielä tukevasti plussalla, vaikka syksyn mittaan uusia matalien korkojen ennätyksiä ei enää nähtykään. Sijoitustuottoja ihmetellessä voisi kuvitella talouskehityksen maailmalla olevan mallillaan, mutta näinhän ei ole. Nousukauden sijaan tästä vuodesta tulee maailmanmittapuussa heikoimman kasvun vuosi sitten finanssikriisin. Pörssiyhtiöiden tulokset eivät ole parantuneet vaan heikenneet. Ja maailmalla käydään tiukkaa kauppasotaan kahden talousjättiläisen välillä.
Osakemarkkinoilla vahva nousu selittyykin nyt odotuksilla. Odotetaan, ettei talouskehitys tämän heikommaksi enää vajoa ja saa jatkossa puhtia. Pörssiyhtiöiden tulostenkaan ei odoteta enää enemmälti heikkenevän ja kasvua povataan ensi vuodelle. Koroissa ei odoteta nousua vuosikausiin ja keskuspankkien odotetaan jatkavan rahan pumppaamista talouteen. Kaiken tämän odottamisen seurauksena osakkeiden hinnat ja arvostuskertoimet ovat nousseet ja toisaalta korkotaso ja -tuotot pysyneet matalina.
Missä sitten riskit piilevät sijoittajilla tulevan talven aikana? Siinä, että odotusten suhteen jouduttaisiin pettymään. Talouskehityksen osalta hentoinen elpyminen suhdannenäkymissä on herkkä pettymyksille ja tällainen pettymys on helposti nähtävissä, jos kauppaneuvottelut kariutuvat. Ja talousnäkymien latistuminen painaa helposti myös pörssiyhtiöitä koskevat tulosennusteet jälleen laskuun. Korkomarkkinoilla riski korkojen nousulle vaikuttaa sen sijaan äärimmäisen pieneltä. Ja markkinoiden luonteeseen kuuluu, että tulevaisuus yllättää kaikki ja kurssikehitys poukkoilee. Tänä vuonna pörssinousu on ollut tammikuun jälkeen lähes keskeytyksetöntä ja ilmakuopatkin ovat nousevilla markkinoilla tuttu ilmiö.
