Opas omaisuudenhoitajan valintaa varten

Index Varainhoidon hallituksen jäsen Asko Schrey kertoo blogissaan lähes 40 vuoden kokemukseen pohjautuvasti vinkkejä ja neuvoja varanhoitokumppanin valintaa varten. Lue lisää, miksi n. 70 % omaisuudenhoitajista menestyy markkinaa huonommin.

Olen toiminut lähes 40 vuotta sijoitusmaailmassa.  Käynnistin vuonna 1987 Suomen johdannaismarkkinat ja sittemmin perustin Suomeen sähköporssin.  Vuosituhannen lopussa olin Helsingin Pörssin toimitusjohtaja.  Kun aloitimme johdannaismarkkinat, parhaatkaan omaisuudenhoitajat Suomessa eivät oikeastaan tienneet ammattimaisesta sijoittamisesta mitään ja iloiseksi tehtäväksemme muodostui valtava kouluttaminen.

Tämän aktiivisen sijoitusalan kouluttajavaiheen jälkeen olen toiminut yrittäjänä ja sijoittajana lukuisissa kohteissa.  Olen sijoittanut kohteisiin, joissa olen itse voinut tuottaa lisäarvoa toimimalla aktiivisesti.  Viime aikoina olen myös ryhtynyt käyttämään ammattimaisia omaisuudenhoitajia.

Syynä tähän on ollut osin ikäni ja oma ajankäyttö, jotka eivät enää mahdollista täysin keskittymistä sijoituksiin, joiden arvoa uskon osaavani lisätä. Myös haluni lopulta madaltaa riskitasoa hajauttamalla on vaikuttanut kokemusmaailman kasvattamiseen.

Käytännössä olen käyttänyt seuraavaa valintalogiikkaa etsiessäni hyviä omaisuudenhoitajia:

1.Kenen intresseissä

Asiakas maksaa korvauksen palvelun tuottajalle silloin, kun palvelu vastaa asiakkaan odotuksia tai ylittää ne.  Sijoitusmaailmassa asiakkailla elää vahvana vähintään alitajuinen  toive satunnaisista tai erityisistä tuotoista, joita on kieltämättä mukava saada itselleen tai raportoida hallitukselle.

Tämä satunnaisten tuottojen tavoittelu on kuitenkin todellisuudessa hyödytöntä.

Maailman parhaillakaan omaisuudenhoitajilla ei ole systemaattista kykyä tuottaa satunnaisesti hyviä tuloksia.  Tämä on havaittu ja todettu tuhansissa erilaisissa tosielämän tutkimuksissa.

Todellisuudessa noin puolet omaisuudenhoitajista onnistuu keskiarvoa paremmin ja toinen puoli huonommin.  Tällöin kyseessä on heidän keskinäinen vertailunsa.  Jos otetaan omaisuudenhoitajien kulut huomioon, arviolta 70 % menestyy markkinaa heikommin – juuri kulujen vuoksi.

Tämän objektiivisen totuuden vuoksi omaisuudenhoitajat kehittävät erilaisia tarinoita perustellakseen omaa hyvyyttään suhteessa muihin.  Pääosa näistä tarinoista on kuitenkin täysin katteettomia ja tehty vain asiakkaan hämäämiseksi kuvittelemaan, että ”viisaassa puheessa” olisi jotain tolkkua.

Röyhkeimmät omaisuudenhoitajat keskittyvät perustelemaan asiakkailleen valintoja, joista he itse saavat sivutuloja.  Tämä toteutuu niin, että erilaisin perusteluin valitaan ”väli-instrumentteja”, joita muodostaa joko ulkopuolinen tai samaan intressiyhteyteen (konserniin) kuuluva ”instrumentinhoitaja”.  Ulkopuoliset instrumentinhoitajat maksavat mielellään ns. kick back maksuja omaisuudenhoitajille, jotka onnistuvat vetkuttamaan asiakkaansa käyttämään näitä ”väli-instrumentteja”.

Omaisuudenhoitajaa valittaessa on erityisen tärkeätä aloittaa analyysi siitä, mitä ”väli-instrumentteja” kyseinen omaisuudenhoitaja käyttää omille asiakkailleen, mitkä ovat näiden instrumenttien todelliset kustannukset asiakkaalle ja kenelle ne kustannukset ovat tuloja.

Hankalaa on ymmärtää, miksi pitäisi uskoa omaisuudenhoitajan olevan asiakkaan asialla, jos tämän (tai konsernin) omaisuudenhoidon tuloista merkittävä osa tulee muista lähteistä kuin asiakkaalta.

2. Mihin osaaminen perustuu

Yllä sanotun intressiristiriidan ymmärtämisen ja siitä seuraavan eliminoinnin jälkeen jää vielä jäljelle useita kelvollisia vaihtoehtoja.

Luonteva kysymys on, mitä omaisuudenhoitaja väittää osaavansa (keskimäärin vähintään aiheuttamiensa kulujen verran paremmin kuin muut).

Lähestymistapoja on tarjolla kolme:

1. Merkittävä osa omaisuudenhoitajista selostaa joko osaavansa nähdä etukäteen, mitä markkinassa tapahtuu tulevaisuudessa tai lähitulevaisuudessa, he tarjoilevat ”markkinanäkemystä”.
2. Toinen ryhmä selostaa, että heille on siunaantunut erityinen kyky ennustaa yksittäisten asioiden tapahtumista – jonkun yrityksen tulos ja kurssi paranee tai toisen heikkenee eivätkä muut sitä ymmärrä tai jonkintyyppiset korkoinstrumentit tuottavat ”systemaattisesti liian hyvin”. Tämä hölynpöly tarjotaan sitten mitä erilaisimmilla peitetarinoilla asiakkaille.
3. Kolmas ryhmä hyväksyy sen, että erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Sijoitusmaailmassa on sikäli ihmeellistä, että lyhyen tulevaisuuden ennustaminen on huomattavasti hankalampaa kuin pitkän tulevaisuuden – ainakin tilastojen valossa. Markkinalla on ollut taipumus kokonaisuutena hakeutua pitkällä aikavälillä aina tasapainoon, missä tuotot ovat olleet ennustettavissa.  Esimerkiksi maailman osakemarkkinoiden tuotto on melkein millä 30-50 vuoden aikavälillä tahansa ollut 7-9 %.

Asiakkaan on tehtävä hankala valinta näiden kolmen lähestymistavan välillä – haluaako elää illuusion vai realismin maailmassa?

Oma valintani kohdistuu systemaattisesti ryhmän 3 palveluihin.  Kuuntelen mielelläni ryhmän 1 ajatuksia ja huvittuneena ryhmän 2 mietteitä.  Todellisuudessa pienessä määrässä testaan vertailun vuoksi myös ryhmän 2 palveluita.

Asiakkaana minulle on tärkeää ymmärtää mahdollisimman tarkasti, mitä omaisuudelleni tapahtuu

Ymmärrystarve voidaan jakaa seisemään tasoon:

1. Miten koko omaisuuden määrä kehittyy?
2. Miten yksittäiset omaisuusluokat kehittyvät?
3. Miten yksittäiset instrumentit kehittyvät?
4. Miten kehitys on pilkkoutunut eri ajanjaksoille menneisyydessä?
5. Miten nämä kehitykset suhtautuvat riskiin eli volatiliteettiin?
6. Miten kehitys kussakin kategoriassa on suhteutettuna sopiviin vertailukohtiin?
7. Miten paljon eri portaiden kulut ovat vaikuttaneet nettotuottooni?

Omaisuudenhoitajien tarjoama raportointi on tavallisesti kehnoa eli ei vastaa alkuunkaan yllä kuvattuja tavoitteita.

Suositus kenelle tahansa omaisuutensa hoidon kehittämiseksi

Lämmin suositukseni on ottaa edellä kuvattu analyysi käyttöön ja omaisuudenhoitajien jakamista yllä kuvattuihin kolmeen kategoriaan.  Myös raportointitaso kannattaa selvittää edellä sanottujen seitsemän kriteerin valossa.

Seuraava suositukseni on etsiä kolmannen kategorian omaisuudenhoitaja ja jossain määrin hajauttaa sijoituksia sellaiselle.  Näin on mahdollista vähitellen kasvattaa kokemusta ja selvittää itselle, ovatko esittämäni ajatukset omalla kohdalla uskottavia.

Asko Schrey on toiminut aktiivisesti yli 40 vuotta sijoitusmarkkinoilla niin asiantuntijan, sijoittajan kuin alan palveluita käyttävän asiakkaankin roolissa.