Markkinakatsaus kesäkuu 2023
Mitä keskuspankit tekevät?
Toukokuun aikana Yhdysvaltojen dollari vahvistui euroon verrattuna selvästi. Tämä näkyy euromääräisissä tuotoissa myönteisesti. Euromääräisesti osakkeet nousivat teknologiaosakkeiden johdolla ja inflaation maltillistuminen jatkui. Kuukauden alun päätapahtumia olivat odotetusti Fedin ja EKP:n korkokokoukset, joissa keskuspankit valitsivat kyyhkymäisemmän eli vähemmän kiristävään suuntaan olevan viestinnän. Heti keskuspankkikokousten jälkeen korot laskivat. Toukokuun aikana odotuksia vahvemmat palvelusektorin näkymät ja työmarkkinat nostivat korkoja, mutta kuukauden lopulla korot palautuivat lähelle lähtötasoja. Kuun loppupuolella Yhdysvaltojen velkakattoneuvottelut saivat eniten huomiota. Yhdysvaltojen velka saavutti nykyisen velkakaton jo alkuvuonna ja liittovaltion kassavarojen oli ennakoitu loppuvan kesäkuun alussa. Toukokuun lopun tietojen mukaan demokraatit ja republikaanit ovat päässeet asiassa sopuun eli tämä asia painuu taustalle pariksi vuodeksi. Jos velkakattoa ei nostettaisi, Yhdysvaltoja uhkaisi maksukyvyttömyys.
Osakemarkkinoilla alueellisesti parhaiten tuottivat Japani ja Yhdysvallat teknologiayhtiöiden johdolla. Aiemmin alkuvuonna hyvin menestynyt Eurooppa tuotti heikoiten osittain sektorijakauman vuoksi. Korkosijoitusten puolella tuotot jäivät nollan tuntumaan.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.5.2023 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 2,4 % | 7,8 % | 1,3 % | 11,6 % | 8,7 % | 10,0 % |
| Kehittyneet maat | 2,5 % | 8,6 % | 2,6 % | 12,6 % | 9,8 % | 10,7 % |
| Suomi | -5,6 % | -4,4 % | -4,6 % | 8,2 % | 4,9 % | 10,8 % |
| Eurooppa | -2,5 % | 8,5 % | 5,2 % | 12,0 % | 6,0 % | 6,7 % |
| USA | 4,2 % | 9,7 % | 2,8 % | 13,6 % | 12,3 % | 13,5 % |
| Japani | 5,5 % | 8,7 % | 5,0 % | 5,8 % | 3,6 % | 7,1 % |
| Kehittyvät maat | 1,8 % | 1,2 % | -8,0 % | 5,0 % | 1,2 % | 3,9 % |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,4 % | 2,6 % | -2,9 % | -4,2 % | -0,9 % | 0,9 % |
| Eurooppa | 0,7 % | 4,0 % | -5,9 % | -5,5 % | -1,6 % | 1,5% |
| USA | 2,1 % | 3,0 % | -2,3% | -4,3 % | 2,7 % | 3,2 % |
| Kehittyvät maat | 2,4 % | 2,1 % | -0,2 % | 1,7 % | 3,0 % | 3,3 % |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,2 % | 2,6 % | -2,9 % | -2,6 % | -1,0 % | 1,0 % |
| USA | 1,5 % | 3,8% | -3,2% | -4,6% | 2,9 % | 4,0 % |
| Kehittyvät maat | 3,0 % | 2,6 % | 1,8 % | 1,5 % | 4,0 % | 5,1 % |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,7 % | 4,1% | 2,1 % | 2,1 % | 1,1 % | 2,5 % |
| USA | 2,6 % | 3,8 % | 0,3 % | 4,4 % | 4,8 % | 5,9 % |
| Kehittyvät maat | 3,7 % | 0,7 % | -2,0 % | 0,9 % | 0,6 % | 4,1 % |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA
Pörssinäkymät.
Yritysten Q1-tuloskaudet sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa sujuivat odotuksiin nähden lopulta paremmin kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin. Tavallista isompi osa yhtiöistä raportoi tuloksensa yli odotusten, ja keskimääräinen positiivinen tulosyllätys oli isompi kuin yleensä. Yksi selittävä tekijä on se, että alkuvuoden aikana tuloskasvuodotuksia laskettiin. Osakemarkkinoita myönteiset yllätykset kuitenkin osaltaan tukivat. Kuun lopulla siruvalmistaja Nvidian tulos ja ohjeistus ylittivät markkinoiden odotukset reippaasti mm. tekoälyyn liittyvän kysynnän ansiosta. Tämä toi teknologiasektorille vielä lisätukea.
Eurooppalaisten osakkeiden hinnoittelu on alle historiallisen keskiarvon, kun eteenpäin katsova p/e-luku on alle 13. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnoittelu on lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa, kun eteenpäin katsova p/e-luku on noin 18. Markkinoiden odotukset vuoden 2023 tuloskasvusta Yhdysvalloissa ovat laskeneet viime vuoden lopun noin on 5 %:sta nykyiseen noin 1 %:iin. Euroopassa tuloskasvuodotukset ovat myös lähellä nollaa tänä vuonna, mutta hyvä muistaa, että vuonna 2022 Euroopassa tuloskasvu oli energiayhtiöiden johdolla poikkeuksellisen vahvaa. Loppuvuonna 2022 euroalueen taantumaa 2023 pidettiin lähes varmana, mutta Kiinan avautumisen ja odotettua paremman energiatilanteen ansiosta euroalueen talous on pitänyt pintansa. Toukokuun aikana Saksan yleisindeksi DAX saavutti uuden kaikkien aikojen huipun. Alkuvuoden aikana Ranskan CAC40 ja britti-indeksi FTSE100 olivat jo tehneet uudet ennätykset.
Suhdannekuva.
Toukokuun alustavat palveluiden ostopäällikköindeksit sekä euroalueelta että Yhdysvalloista yllättivät jälleen kerran myönteisesti ja teollisuus kielteisesti. Palveluiden osuus kokonaisuudesta on suurempi, joten voidaan todeta, että palveluiden johdolla talouskasvu vaikuttaa jatkuvan odotuksia vahvempana. Palveluiden vahvuus pitää myös työmarkkinaa vahvana, mikä tuo palkkapaineita ja pitää inflaatiota koholla. Iso kysymys kuitenkin erityisesti euroalueella on, kuinka kauan talous jaksaa pelkän palvelusektorin voimin. Hyvä myös huomata, että Saksan Q1:n bkt-kasvun raportoitiin olleen -0,3 %. Saksan Q4:n kasvu oli -0,5 % eli Saksan talous oli ”teknisesti” taantumassa Q4-Q1. Rahoitusmarkkinoiden kannalta bkt-kasvuluvut ovat kuitenkin osittain eilispäivän uutisia. Q1 loppui jo melkein kaksi kuukautta sitten, ja markkinat hinnoittelevat tulevaisuutta eivät menneisyyttä. Saksan osakemarkkinoiden yleisindeksi saavutti uuden kaikkien aikojen huipun vain muutama päivä ennen kuin bkt-kasvuluvut julkistettiin. Mielenkiintoinen seikka joka tapauksessa on, että kun perinteinen euroalueen teollisuusvetoinen talousveturi Saksa on yskinyt alkuvuonna, palveluiden johdolla eteläisempi Eurooppa (Italia, Espanja, Ranska) on menestynyt suhteessa paremmin. Kuun aikana raportoidut Kiinan vähittäismyynti, teollisuustuotanto ja investoinnit jäivät alle odotusten, mikä nosti kysymyksiä, alkaako Kiinan pandemian jälkeinen reippain toipuminen jo hidastua. Kiinan hidastumisesta indikoi myös öljyn ja teollisten metallien hintojen lasku ja 31.5. julkaistut ostopäällikköindeksit, jotka laskivat ja jäivät alle odotusten. Toukokuun aikana julkaistujen inflaatiolukujen mukaan inflaatio on hidastumassa, vaikka euroalueen energian ja ruuan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio onkin korkealla, ja Iso-Britannian inflaatio yllätti kielteisesti.
Korkomarkkinat.
Kesäkuun puolivälissä sekä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed että EKP pitävät korkokokouksensa. Edellisissä kokouksissa toukokuun alussa keskuspankit valitsivat kyyhkymäisemmän eli vähemmän kiristävään suuntaan olevan viestinnän. Markkinoiden odotuksissa oli, että Fed nostaisi 0,25 % eli ohjauskoron yläreuna nousisi 5,25 %:iin, ja tämä myös toteutui. Fedin ennakkoon valmisteltu lausunto muuttui asteen verran vähemmän kiristävään suuntaan, kun siinä todettiin lisänostojen mahdollisuudesta niiden tarpeen sijaan. EKP punnitsi ennen toukokuun kokousta 0,25 % ja 0,50 % nostojen välillä, joten toteutettu 0,25 % oli pieni myönteinen yllätys, vaikka Lagarde korosti lisäkiristysten tarvetta toisin kuin Fedin Powell.
Inflaation hidastuminen on jatkunut, mutta keskuspankkien tavoitetasoille on vielä matkaa. Kesäkuun kokouksessa EKP:n 0,25 %:n nostoa pidetään markkinoilla käytännössä varmana, kun taas odotukset Fedin toimien suhteen ovat jakautuneet. Fed tehneekin päätöksen lähiaikojen talouslukujen perusteella. EKP:lla on tarpeita kiristää hieman enemmän, koska euroalueen pohjainflaatio on ollut vielä liian korkealla ja euroalue tulee inflaatio- ja kiristyssyklissä Yhdysvaltojen perässä. Keskuspankit tasapainoilevat rahoitusmarkkinoiden vakauden ja hintavakauden välillä. Maaliskuun alussa koettu minipankkikriisi oli hyvä muistutus myös keskuspankeille, että kiristäminen voi tuoda yllättäviä seurauksia. Yhdysvaltojen 2-vuotisen lainan korko oli toukokuun lopussa noin 4,40 % ja Saksan 2,75 %. Nämä ovat sijoittajan kannalta varsin houkuttelevia tasoja verrattuna viimeisen vuosikymmenen nollakorkoihin. Yrityslainoissa tuotto-oletukset ovat myös reippaasti yli sen, mihin viimeisen 10 vuoden aikana totuttiin. Korkosijoitukset ovatkin palanneet jälleen puheenaiheeksi hyvästä syystä.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Viimeisen vuoden aikana toteutettu koronnostosykli on ollut niin nopea, että keskuspankit joutuvat entistä enemmän pohtimaan, etteivät kiristä liikaa. Jo tehtyjen koronnostojen kasvua ja inflaatiota jarruttavat vaikutukset eivät ole vielä kokonaan näkyvissä, ja inflaatio hidastuu jo. Kesäkuun keskuspankkikokouksiin kohdistuukin poikkeuksellinen mielenkiinto. On mahdollista, että inflaation maltillistuminen jatkuu, ja markkinoiden päähuomio siirtyy talous- ja tuloskasvun suuntaan. Alkuvuonna osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet varsin hyviä teknologia- ja kasvuosakkeiden johdolla, kun taas korkosijoitusten tuotot ovat pysyneet varsin vaisuina. Keskuspankit ovat jatkaneet koronnostojaan, mikä on painanut korkosijoitusten tuottoja. Korkosijoitusten tuotto-oletukset ovat nyt korkeammat kuin vuosikausiin, ja keskuspankkien kiristämissyklin loppu häämöttää. Tämä voi tukea korkosijoitusten tuottoja seuraavien kuukausien aikana ja tuoda hajautushyötyjä esiin. Lisäksi jos talouskasvu hidastuu liikaa ja työllisyys heikentyy, osakemarkkinat voivat kärsiä. Siinä tapauksessa keskuspankeilla on tilaa ottaa askeleita vähemmän kireään suuntaan, mikä vastaavasti tukisi korkosijoituksia ja erityisesti turvasatamina pidettyjä valtionlainoja. Vuonna 2022 todistimme hajautetun (60/40) salkun yhden heikoimmista skenaarioista, kun reippaasti noussut inflaatio pakotti keskuspankit kiristämään voimakkaasti. Sekä joukkolainamarkkinat että osakemarkkinat kärsivät. Inflaatiokehitys on keskuspankeille ja sitä kautta markkinakehityksen kannalta tärkein seurattava asia. Inflaatio on ollut yhä liian korkealla, mutta se hidastuu, vaikka euroalueen pohjainflaatio aiheuttaakin huolta. Positiivinen skenaario olisi, jos taantumalta vältyttäisiin ja inflaatio laantuisi. Tämä on myös mahdollista.
