Sijoittajakirje Elokuu 2018

PÖRSSIYHTIÖT PORSKUTTAVAT – ELOKUU 2018

Heinäkuu oli maailman pörssiosakkeille vahva. Indeksitasolla globaalit osakemarkkinat nousivat reippaat 2,5 % kuukauden aikana ja euroissa laskien. Markkinoilla pörssiyhtiöiden vahvasti alkanut tuloskausi nosti osakekursseja eivätkä edes kauppasotauutiset onnistuneet pilaamaan tunnelmaa. Erityisesti amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulostahti on ollut vankkaa, mutta myös Euroopassa ja Aasiassa näyttäisi pörssiyhtiöiden tuloskunto olleen oletettua parempaa. Ja mikä parasta, markkinoilla odotetaan vahvan tuloskasvun jatkuvan myös loppuvuonna.

Talousnäkymät tukevat markkinoiden odotuksia kasvun jatkumisesta. Amerikkalaistalouden kasvu kiihtyi kevään mittaan reippaan 4 %:n vauhtiin ja suhdannebarometrit ovat keskikesällä jopa entisestään vahvistuneet. Ainakaan vielä eivät kauppasotauutisoinnit näytä lainkaan heijastuneen amerikkalaisen elinkeinoelämän tulevaisuudenuskoon. Euroopassa talouskasvu hieman hiljeni kevään mittaan, mutta muutokset jäivät lopulta pieniksi. Eikä edes eurooppalaisten yritysten suhdannekyselyissä ole vielä nähty mainittavampaa heikkenemistä kauppasodan vuoksi.

Vahva talouskuva heijastui heinäkuussa osaltaan myös korkomarkkinoille, missä korot hiljalleen kohosivat. Markkinoilla odotetaan aiheellisesti vahvan taloussuhdanteen lopulta johtavan hintapaineisiin ja siten korkeampiin korkoihin. Korkosijoittajalle tämä tietysti tarkoittaa latteaa tuottonäkymää. Korkojen muutokset ovat kuitenkin pysyneet hyvin pieninä eikä äkillisiä muutoksia ole nähtävissä.

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Puolivuotistuloskauden alku on ollut pörssiosakkeille positiivista. Tuloskasvu amerikkalaisyhtiöiltä näyttäisi jälleen ylittävän ennusteet. Analyytikot ennakoivat tulosten paranevan 20 % vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja tällä hetkellä kasvulukemat ovat tätä korkeampia. Euroopassa odotukset olivat toisen neljänneksen osalta huomattavasti maltillisempia, vain muutaman prosentin luokkaa, mutta myös täällä toteutuneet tulokset vaikuttaisivat olleen hieman ennakoitua vahvempia.

Hyvää lupaavat myös markkinoiden odotukset tulevan tuloskehityksen suhteen. Wall Streetillä tuloskasvun ennakoidaan pysyttelevän parinkymmenen prosentin tahdissa ensi vuoden alkupuolelle saakka ja Euroopassakin tahdin odotetaan paranevan liki 15 %:n vauhtiin. Tuloskasvu pörssiyhtiöillä näyttäisi siis jatkuvan selvästi keskimääräistä vahvempana ja tätä näkymää vasten osakesijoittajien kannattaa suhtautua tulevaan luottavaisesti. On hankalaa kuvitella pörssikurssien kääntyvän merkittävään laskuun niin kauan kuin sijoittajille tuleva rahavirta jatkaa näin vahvassa kasvussa.

Mutta voisiko kasvu taittua, mikä sitten latistaisi markkinatunnelman? Jotta näin kävisi, tulisi talouden kasvunäkymissä tapahtua selvä käänne heikompaan. Alkuvuoden aikana talousuutisten ykkösaiheeksi nostettu kauppasota voisi laukaista negatiivisen kierteen suhdannenäkymissä. Toistaiseksi vaikutukset näyttävät kuitenkin jääneen vähäisiksi, ainoastaan kiinalaisyritysten hivenen heikommat odotukset näyttäisivät heijastelevan kauppasodan vaikutuksia.

Lyhyemmällä tähtäyksellä pörssikurssien kehitys on tunnetusti tunnelmaherkkää ja vahvan tuloskauden jälkeen elokuun hiljaisilla markkinoilla ei olisi mikään ihme nähdä myös veltompaa pörssitunnelmaa. Elokuu on maailmalla yleisesti talousuutisten osalta hiljaisin kuukausi ja lomakauden vaikutus hiljentää markkinoiden aktiviteettia, mikä puolestaan voi kärjistää kurssiliikkeitä. Niinpä suurempia johtopäätöksiä markkinakäänteistä ei kannata loppukesän ailahteluista vetää.

Suhdannekuva. Vuoden toisella neljänneksellä talouskasvu hidastui Euroopassa 2,1 %:iin. Kasvun hidastuminen ei ollut yllättävää huomioiden alkuvuoden pehmeät talousmittarit. Mistään massiivisesta käänteestä ei Euroopassakaan voida puhua ja kasvun hidastuminen mahtuu tavanomaisen värähtelyn piiriin. Eurooppalaiset suhdanneodotukset ennakoivat kasvun vanhalla mantereella jatkuvan tasaisen vakaana. Yhdysvalloissa sen sijaan kasvuvauhti kiihtyi kevätneljänneksellä yli 4 %:n vauhtiin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että eurooppalaisittain mitattuna vuosimuutoksena amerikkalainenkin talouskasvu oli keväällä 2,8 %, vauhti vain kiihtyi toisin kuin Euroopassa.

Suhdannekyselyiden perusteella amerikkalaistalouden kasvu näyttäisi myös pysyvän vauhdikkaana tulevien kuukausien ajan. Teollisuuden näkymät ovat huippukorkealla ja kuluttajien luottamus niin ikään. Työllisyystilanne on paras vuosikymmeniin. Alkuvuoden veronkevennysten vaikutus varmastikin antoi lisävauhtia talouselämään. Taloustilanne Yhdysvalloissa lieneekin juuri nyt niin hyvällä mallilla kuin olettaa saattaa ja siksi suurin huoli tulevaisuuden suhteen liittyy siihen, pyöriikö talous jo ylikierroksilla?

Aasiassa talouden näkymät ovat ristiriitaisempia. Siinä missä Japanin kehitys on viime kuukausina ollut rohkaisevaa, ovat Kiinassa odotukset pysyneet vaisuina. Kesäkuun mittauksissa kiinalaisyritysten näkymät hieman heikkenivät ja niiden pohjalta Kiinan talouskasvun ennakoidaan loppuvuoden aikana hiljenevän. Markkinoilla epäillään aiheesta, että Kiinan heikommat näkymät ovat seurausta Yhdysvaltain aloittamasta kauppasodasta ja ennen kaikkea kovista uhkailuista tullien korottamisesta entisestään.

Korkomarkkinat. Heinäkuussa valtiolainakorot hiippailivat Euroopassa pieneen nousuun. Keväällä Italian hallituskriisi painoi korkoja alaspäin, mutta kriisin lauettua koroissa on palattu alkuvuoden tasoille. Euroopan keskuspankki linjasi pitävänsä omat korkonsa ennallaan ensi vuoden puoliväliin saakka. Hintapaineet ovat hienokseltaan nousseet, mutta nousu lienee suurimmalta osin seurausta öljyn markkinahinnan kohoamisesta. Ja kuten todettua, eurooppalainen talouskasvu keväällä hieman hidastui ja kasvunäkymät ovat pysyneet vakaina. Suurempia heilahduksia eurooppalaisissa koroissa tuskin siis nähdään lähikuukausina.

Yhdysvalloissa keskuspankin odotetaan jatkavan korkojen nostoa loppuvuoden aikana ja amerikkalaiset korot ovat vuoden mittaan varovaisesti kohonneet. Markkinoiden kannalta suurin kysymys liittyy siihen, kuinka paljon keskuspankki näkee tarpeelliseksi kiristää korkoruuviaan hintapaineiden hallinnassa pitämiseksi. Amerikkalainen inflaatio on kohonnut 2 %:n yläpuolelle ja täystyöllisyystilanteessa hintapaineiden riski on ilmeinen. Markkinoiden huolena on, ettei korkoja kiristetä ’liikaa’ talouskasvun vaarantamiseksi.

Yrityslainamarkkinoilla muutokset ovat pysyneet niin ikään maltillisina. Vahva suhdannetilanne suosii yritysten luottonäkymiä. Kehittyvien maiden ja markkinoiden lainoissa sen sijaan dollarin kurssimuutoksilla on ollut merkittävä vaikutus alkuvuonna. Dollarin vahvistuminen ja vahvistumisen pelko painoi kehittyvien markkinoiden lainojen hintaa. Kalliimpi dollari rasittaa näiden maiden ja yritysten lainakuluja.

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Heinäkuussa pörssit pääsivät jälleen nousutrendiin kiinni hyvin alkaneen tuloskauden myötä. Merkittävää on, ettei taloussotauutisointi latistanut markkinoiden tunnelmaa. Selitys piilee siinä, etteivät kauppasodan vaikutukset ole ainakaan vielä realisoituneet talouskehitykseen eivätkä suuremmin edes odotuksiin tulevasta kehityksestä. Markkinoilla on varmasti myös toiveita siitä, että Trumpin hallinnon kovistelu kaupparintamalla saattaisi nopeastikin johtaa jonkinlaisiin uusiin kauppasopuihin ja siten markkinat voisivat huokaista helpotuksesta.

Pidemmän päälle markkinoilla on kysymys tuotto-odotuksista ja riskeistä. Indeksisijoittaja voisi todeta, että lopulta vain niistä. Tuottonäkymien valossa osakemarkkinoiden näkymät vaikuttavat edelleen vähintäänkin lupaavilta. Vahvasti kasvavat tulokset pörssiyhtiöiltä tietävät sijoittajille kasvavaa kassavirtaa niin osinkoina kuin osakkeiden takaisinostoinakin. Markkinoilla odotetaan tuloskasvun jatkuvan selvästi tavanomaista korkeampana pitkälle ensi vuoteen. Käänne tuloskasvussakin varmasti tulee vielä eteen, mutta juuri nyt sen ennakointi näyttää puhtaalta arvailulta. Riskien osalta voisi ajatella, että monenlaista uhkakuvaa on markkinoilla tullut eteen tänäkin vuonna, mutta positiivista tulevaisuudenkuvaa nekään eivät ole onnistuneet murtamaan.

Sijoitusmarkkinoiden tuotto-odotuksia puntaroitaessa toiseen vaakakuppiin tulee laittaa riskittömän tuoton vaihtoehto. Valtionlainojen tarjoamaa tuottoa pidetään riskittömänä ja muiden riskillisempien sijoituskohteiden tuottonäkymiä peilataan tätä vasten. Tässäkin tarkastelussa osakkeiden tarjoama tuotto näyttää ylivertaiselta, mutta yhdellä merkittävällä poikkeuksella. Nimittäin eurooppalaisten osakkeiden tuotto-odotus suhteessa äärimmäisin mataliin valtiolainakorkoihin on jopa historiallisesti korkea, mutta amerikkalaisilla markkinoilla tilanne on toinen. Amerikkalaisten osakkeiden tuotto-odotus on historiallisessa tarkastelussa tällä hetkellä poikkeuksellisen heikko. Tätä selittää osaltaan kohonnut korkotaso Yhdysvalloissa ja juuri tästä syystä markkinoilla jännitetään keskuspankin korkolinjauksia juuri nyt.