Aktiivisten rahastojen paikka auringon alla

Kauppalehden toimittaja tarttui Nordean rahastoasiakkailleen julkaisemassa lehdessä kirjoitettuun juttuun ’Passiivinen sijoittaminenko oikotie onneen?’ (29.8.2017). Artikkelissa pankin edustaja pyrkii argumentoimaan, ymmärrettävää kyllä, aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen puolesta. No, koskapa olemme leimallisesti passiivisen indeksisijoittamisen asialla, niin rohkenemme esittää artikkelin sisällöstä oman kannanottomme.

Aluksi Nordean artikkelissa tunnustetaan se, että tehokkailla sijoitusmarkkinoilla indeksituoton päihittäminen on hankalaa. Kirjoittaja tuntuu hyväksyvän sen, että näillä markkinoilla indeksisijoittaminen on järkevin tapa. Tässä kohtaa onkin varmasti turhaa yrittää kiistää kaikkea sitä massiivista todistusaineistoa, joka puhuu indeksisijoittamisen puolesta ja aktiivista sijoittamista vastaan. Sen sijaan kirjoittajan mukaan kehittyviltä markkinoilta olisi löydettävissä siinä määrin tehottomia markkinoita, että niiden indeksituoton päihittäminen olisi aktiivisen salkunhoidon toimesta suht’koht helposti tehtävissä. Onko näin?

Historiallisia tuottoja vertailtaessa ei juurikaan ole löydetty esimerkkejä sellaisista markkinoista, missä aktiivisesti hoidetut sijoitusrahastot olisivat menestyneet vastaavaa markkinaindeksiä paremmin. Ei siis edes ns. kehittyviltä markkinoilta. Itse asiassa aktiivisesti hoidettujen sijoitusrahastojen keskimääräinen tuotto on kehittyvillä markkinoilla jäänyt enemmän indeksituotosta kuin kehittyneillä markkinoilla. Tätä selittää varmasti suurimmaksi osaksi kehittyvien markkinoiden rahastoista perittävät lihavammat palkkiot. Nordea esittää artikkelissaan todisteeksi väitteen, jonka mukaan suurimpien varainhoitajien kehittyvien markkinoiden rahastot olisivat pärjänneet paremmin kuin vastaava indeksi. Tähän väitteeseen kaivattaisiin kyllä myös jotain todistusaineistoa. Ilmeisimmin vertailu perustuu joihinkin kehittyvien markkinoiden aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin, jotka ovat menestyneet hyvin, mutta ei suinkaan keskimääräiseen rahasto-otantaan. Huomattavaa lisäksi on, että kehittyvien markkinoiden rahastoissa tapahtuva ’eloonjäämisharha’ vääristää tuloksia voimakkaasti aktiivisesti hoidettujen rahastojen hyväksi, mitä ei tässä ole lainkaan huomioitu. Leijonanosa kymmenen vuotta sitten markkinoilla olleista kehittyvien markkinoiden rahastoista on päättänyt päivänsä ennen tätä päivää, eivätkä suinkaan ne paremmin menestyneet rahastot.

Vertailtaessa kehittyvien markkinoiden rahastojen menestystä Morningstarissa, havaitaan että rahastotuotto viimeisen kymmenen vuoden aikaperiodilla on jäänyt 2,05 %:iin p.a., kun vastaava kehittyvien markkinoiden indeksituotto oli yli kaksinkertainen 4,29 % (MSCI Emerging Markets). Keskimäärin suomalainen rahastosijoittaja on siis menettänyt yli puolet tuotostaan aktiivisten rahastojen kuluihin ja epäonnistumiseen. Yksikään kymmenen vuoden historian omaavasta kehittyvien markkinoiden suomalaisesta osakerahastosta ei myöskään onnistunut päihittämään indeksituottoa.

Tulisiko aktiivisten rahastojen menestyä edes kehittyvillä markkinoilla? Teoreettisesti ottaen pitäisi olla olemassa sellaisia sijoitusmarkkinoita, missä arvopapereiden hinnanmuodostus on niin heikkoa, että yksittäinen salkunhoitaja pystyisi systemaattisesti ostamaan alihinnoiteltuja osakkeita ja/tai vastaavasti myymään ylihinnoiteltuja papereita. Tällaista leväperäisyyttä, anteliaisuutta, laiskuutta, sinisilmäisyyttä taikka kaikkia näitä yhdessä on vaikea kuvitella millekään markkinalle, missä sijoittajat käyvät kauppaa arvopapereilla rahaa vastaan. Se sen sijaan on totta, että monilla ns. tehottomilla markkinoilla hinnanmuodostus on sattumanvaraisempaa ja sijoitusten arvonvaihtelut suurempia kuin tehokkailla markkinoilla. Tämän seurauksena myös sijoitussalkkujen arvonvaihtelut ovat suurempia ja salkkujen välinen tuotonvaihtelu leveämpää. Tästä tuottojen jakauman ’paksuhäntä’-ilmiöstä johtuen suurempi osuus salkuista myös menestyy indeksituottoa paremmin kuin tehokkailla markkinoilla, missä salkkujen tuottojakauma keskittyy voimakkaammin keskimääräisen tuoton ympärille. Vastaavasti myös poikkeuksellisen heikosti menestyvien salkkujen osuus on suurempi. Tällä ilmiöllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä aktiivisen salkunhoidon erinomaisuuden kanssa. Ja lopputuloksena aktiivisesti hoidetut rahastot menestyvät keskimäärin indeksituottoa heikommin.

Edelleen Nordean rahastosijoittajille suunnatussa artikkelissa nostetaan esiin aktiivisesti hoidettujen rahastojen vastuullisuus. Tässä kohtaa argumentointi alkaa kuitenkin olla heppoisissa kantimissa ainakin indeksisijoittamista vastaan. Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan sijoituskohteiden valintaa vastuullisen toiminnan kriteerein, kuten ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuuntunnon tai hyvän hallinnon kriteerein. Tietysti on mahdollista, että yksittäinen salkunhoitaja käy läpi valtavan osakemarkkinauniversumin ja selvittää kunkin yhtiön vastuullisuuden asteen. Epätodennäköistä se kuitenkin on. Todellisuudessa markkinoilla on muutamia erikoistuneita vastuullisen sijoittamisen palveluntarjoajia, jotka tekevät tätä työtä ja sitten myyvät vastuullista sijoittamista koskevia analyysejaan salkunhoitajille. Näiden analyysien pohjalta muodostuvat ns. vastuullisen sijoittamisen universumit, joita sitten salkunhoitajat käyttävät osakkeita poimiessaan. Mutta, tässä kohtaa indeksisijoittajan ylivertaisuus pääsee jälleen esiin. Nimittäin nämä vastuullisen sijoittamisen universumit muodostavat vastuullisen sijoittamisen indeksejä, joihin voidaan sijoittaa suoraan ilman aktiivisen salkunhoidon tuomia kustannuksia ja epäonnistumisia. Ja tässäkään sijoitusuniversumissa ei ole mitään historiallista näyttöä aktiivisen salkunhoidon eduista indeksisijoittamiseen nähden kuin ei muillakaan markkinoilla.

Lopuksi täytyy toivoa, että Nordean herättelemä aktiivisen sijoittamisen puolustaminen toisi lisää debattia suomalaiseen sijoitusjournalismiin. Nordealle annettakoon piste siitä, että nostivat aihetta rohkeasti esiin, vaikka aktiivisen salkunhoidon (kustannusten) puolustaminen ei olekaan ihan kiitollisin tehtävä. Indeksisijoittajina otamme mielellämme osaa asioiden oikean laidan selvittämiseen.

Mukavaa sijoitussyksyä toivottaen,

Esko Immonen
Toimitusjohtaja
Index Varainhoito