Markkinakatsaus kesäkuu 2025
TASAPAINOILUA TOIVEIKKUUDEN JA HUOLEN VÄLILLÄ
- Maailmantalouden kasvu on hidastumassa selvästi. Kasvunäkymät ovat hämärtyneet, ja epävarmuus tulevasta on lisääntynyt. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) laski huhtikuussa 2025 maailman talouskasvuennustettaan 3,3 prosentista 2,8 prosenttiin.
- Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoa kesäkuussa 0,25 prosenttiyksiköllä. EKP:n mukaan korot ovat nyt ”hyvällä tasolla”, vaikka Trumpin tullipolitiikan aiheuttama epävarmuus varjostaa näkymiä
- Yhdysvaltain keskuspankki Fed piti ohjauskorot ennallaan touko- ja kesäkuussa, mutta viestintä on muuttunut varovaisemmaksi. Inflaatio ei ole täysin hallinnassa, mutta kasvun hidastuminen hillitsee tarvetta kiristykselle.
- Lähi-idässä geopoliittinen tilanne kärjistyi kesäkuussa, kun Yhdysvallat iski Iranin ydinlaitoksiin. Vastausiskujen jälkeen osapuolet pääsivät aselepoon. Tämä laski nopeasti öljyn hintaa ja rauhoitti markkinoita.
- Taloushuolista huolimatta osakemarkkinat jatkoivat nousuaan. Toukokuun vahva kehitys sai jatkoa kesäkuussa etenkin teknologiaosakkeissa. Markkinat katsovat jo vuoteen 2026.
Maailmantalous hidastuu – politiikan käänteet hämärtävät näkymiä
Maailmantalouden kasvu hidastuu selvästi, ja näkyvissä on laaja-alaista epävarmuutta. IMF:n ja Maailmanpankin viimeisimmät arviot ennustavat globaalin kasvun jäävän alle 3 prosenttiin vuonna 2025. Taantumaa ei ole vielä virallisesti nähty, mutta merkit talouden jarrutuksesta ovat selvät. Erityisesti kehittyvien maiden kasvunäkymät ovat paineessa investointien siirtyessä ja kustannusten noustessa.
Yksi keskeinen epävarmuustekijä liittyy kauppapolitiikan kiristymiseen. Yhdysvaltojen toukokuussa käyttöön ottamat laajat tuontitullit – erityisesti Kiinaa, Kanadaa ja Meksikoa kohtaan – ovat johtaneet vastatoimiin ja lisänneet häiriöitä tuotantoketjuissa. Tämä kasvattaa inflaatiopaineita ja lykkää monia investointeja erityisesti vientivetoisissa talouksissa.
Keskuspankkien tasapainottelua: inflaatio vs. kasvu
Yhdysvaltain keskuspankki Fed piti ohjauskoron ennallaan sekä touko- että kesäkuussa, mutta sävy on muuttunut selvästi varovaisemmaksi. Inflaatio pysyy koholla, mutta selvästi hidastuva kasvu estää keskuspankkia jatkamasta kiristämistä. Fed korostaa nyt datariippuvaista lähestymistapaa ja varoo tekemästä hätiköityjä liikkeitä.
Euroopan keskuspankki laski kesäkuussa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Tällä päätöksellä EKP:n mukaan korot ovat nyt ”hyvällä tasolla”, ja pankki on valmis toimimaan tarvittaessa lisää, mutta ei lupaa selkeää kevennyskierrettä. Pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että päätökset tehdään edelleen kokous kerrallaan – erityisesti nyt, kun Trumpin tullipolitiikka tuo lisäepävarmuutta.
Keskuspankit tasapainottelevat nyt kahden riskin välillä: toisaalta inflaatio ei ole täysin hallinnassa, mutta toisaalta kasvunäkymien heikentyminen vaatii reagointia. Liikkumavaraa on vähän, ja rahapolitiikan ohjauskyky nopeasti muuttuvassa ympäristössä on rajallinen.
Geopolitiikka kiristyi- aselepo rauhoitti markkinoita
Kesäkuussa huomio kääntyi jälleen Lähi-itään, kun geopoliittinen jännite eskaloitui nopeasti. Yhdysvallat teki ilmaiskuja Iranin ydinlaitoksiin vastauksena kiristyneeseen Iran–Israel-konfliktiin. Iran iski takaisin Yhdysvaltain tukikohtaan Qatarissa, mikä herätti huolta laajemmasta alueellisesta konfliktista ja nosti öljyn hinnan lyhytaikaisesti voimakkaaseen nousuun.
Kansainvälisen diplomatian nopea reagointi kuitenkin purki jännitteitä. Presidentti Trump ilmoitti aselevosta, ja Iran ilmaisi varauksellisen hyväksyntänsä, mikä toi helpotusta öljy- ja osakemarkkinoille. Öljyn hinta palasi lähelle kesäkuun alun tasoja, ja osakkeet reagoivat positiivisesti tilanteen rauhoittumiseen.
Vaikka Lähi-idän tilanne pysyy herkkänä, tapahtumat muistuttivat sijoittajia siitä, miten nopeasti geopoliittiset riskit voivat vaikuttaa markkinoihin. Salkun hajautus ja riskienhallinta ovat kriittisiä myös tämän kaltaisissa ulkoisissa shokeissa.
Osakemarkkinat ennakoivat parempaa – hermoilu helpotti toukokuussa
Taloushuolista huolimatta osakemarkkinat kääntyivät toukokuussa selvään nousuun, joka sai jatkoa kesäkuussa. Yhdysvalloissa teknologiaosakkeet jatkoivat vahvaa kehitystä tekoälytrendiin liittyvien kasvuodotusten ja positiivisten tulosraporttien siivittäminä. Myös Euroopassa osakkeet nousivat maltillisesti.
Markkinat hinnoittelevat tulevaisuutta 6–12 kuukauden aikajänteellä, ja nykyinen osakekurssien nousu kertoo odotuksista paremmasta vuodesta 2026. Nousu ei siis viittaa siihen, että talous olisi jo kääntynyt, vaan siihen, että sijoittajat uskovat suhdannekäänteen olevan edessä.
Korkomarkkinoilla tunnelma oli maltillinen. Pitkät valtionlainakorot säilyivät suhteellisen vakaina, ja lyhyen koron markkina heijasti epävarmuutta keskuspankkien tulevista liikkeistä. Tämä kertoo sijoittajien halusta pitää kiinni likvideistä ja vakaista sijoituskohteista epävakaassa ympäristössä.
Markkinat eivät ole lomalla kesälläkään
Vaikka kalenterissa on siirrytty lomakuukausiin, sijoitusmarkkinat pysyvät aktiivisina. Keskuspankkien tulevat päätökset, inflaatiolukujen suunta ja mahdolliset uudet kauppapoliittiset käänteet pitävät sijoittajat tarkkana myös kesän aikana. Uutisvirta voi laukaista nopeita ja voimakkaita liikkeitä markkinoilla – mutta niiden ajoittaminen on harvoin onnistunutta.
Kevään markkinavaihtelu tarjosi jälleen konkreettisen muistutuksen siitä, miksi sijoitussuunnitelmassa pitäytyminen on sijoittajan paras turvaverkko. Sekä huhtikuun korjausliike että toukokuun helpotusralli osoittivat, kuinka nopeasti tunnelmat voivat muuttua ja kuinka vaarallista on reagoida hetken mielijohteesta. Sijoittaminen ei ole uutisotsikoiden seuraamista, vaan johdonmukaista etenemistä kohti pitkän aikavälin tavoitteita.
Siksi strategiaa ei kannata muuttaa jokaisen käänteen mukaan. Sen sijaan olennaista on pitää salkku hajautettuna, kustannukset kurissa ja riskitaso omien tavoitteiden mukaisena. Myös säännöllinen tasapainottaminen vahvistaa tutkimusten mukaan pitkän aikavälin tuotto-odotuksia.
Kurinalaisuus ja pitkäjänteisyys eivät tarkoita passiivisuutta vaan kykyä toimia suunnitellusti silloinkin, kun markkina käy kuumana tai pelot yltyvät. Juuri tällaisina hetkinä taitava sijoittaja erottaa tunteet päätöksenteosta ja säilyttää suunnan vakaana.
Kuten sijoituskirjailija Morgan Housel on todennut: ”Sijoittaminen ei ole tiedon peli – vaan käyttäytymisen peli.” Parhaatkaan analyysit eivät auta, jos päätöksiä ohjaavat tunnekuohut tai lyhyen aikavälin pelot. Siksi pitkäjänteisyys ja itsehillintä ovat usein tärkeämpiä kuin markkinoiden täydellinen ymmärrys.
Miten olemme huomioineet markkinaympäristön sijoitusstrategioissamme?
Epävakaassa markkinaympäristössä hajautus on yksi sijoittajan tärkeimmistä työkaluista. Muuttuvat korkonäkymät, geopoliittinen epävarmuus ja talouden nopeat käänteet korostavat tarvetta rakentaa salkku, joka kestää erilaisia markkinaskenaarioita – myös niitä, joita on vaikea ennakoida.
Korkosijoituksissa olemme painottaneet valtiolainoja, jotka tuovat salkkuun vakautta ja tarjoavat suojaa tilanteissa, joissa talouskasvu jää odotuksista tai osakemarkkinoilla nähdään voimakkaita korjausliikkeitä. Valtiolainat toimivat tehokkaana vastapainona riskipitoisemmille omaisuusluokille, kuten osakkeille ja yrityslainoille. Aiemmin korkosalkkuun kuului noin 10 prosentin avoin valuuttapositio Yhdysvaltain dollarissa tukemaan kansainvälistä hajautusta. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa olemme kuitenkin päättäneet sulkea valuuttariskin ja siirtyä täysin euromääräiseen korkosalkkuun. Ratkaisu tukee salkun kokonaisriskin hallintaa ja parantaa ennakoitavuutta.
Osakesijoituksissa hajautus näkyy ennen kaikkea rakenteellisena tasapainona. Pohjois-Amerikan osakeosuuden sisällä hyödynnämme niin sanottua equal weight -strategiaa, jossa kaikkien salkun yhtiöiden paino on suunnilleen sama. Näin vältetään liiallinen riippuvuus yksittäisistä megayhtiöistä ja parannetaan mahdollisuuksia vakaampaan pitkän aikavälin tuottokehitykseen. Olemme lisäksi allokoineet osan osakesalkusta pienyhtiöihin, joiden arvostustasot ovat tällä hetkellä houkuttelevia. Historiallisesti pienyhtiöillä on ollut vahva pitkän aikavälin tuotto-odotus, ja ne voivat tarjota lisäpotentiaalia taloussyklin kääntyessä kasvuun.
Laajempi hajautus tuo vakautta
Hajauttaminen ei tarkoita vain osakkeiden ja korkojen yhdistämistä vaan sitä, että salkku rakennetaan kestämään erilaisia markkinaympäristöjä hyödyntämällä useita, toisistaan riippumattomia tuotonlähteitä. Siksi tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden sijoittaa myös vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, kuten jalometalleihin, raaka-aineisiin sekä listaamattomiin sijoituksiin.
Jalometallit, kuten kulta, voivat tarjota salkulle suojaa erityisesti inflaation kiihtyessä tai markkinoiden ollessa hermostuneet. Raaka-aineet puolestaan liikkuvat usein eri suuntaan kuin osakkeet ja korot, ja voivat hyötyä esimerkiksi suhdannevaihteluista tai tarjontapuolen rajoitteista. Tällaiset sijoitukset voivat tuoda salkkuun lisävakautta ja hajautushyötyä juuri silloin, kun perinteiset sijoitusluokat eivät tarjoa suojaa.
Vaihtoehtoiset sijoitukset, kuten pääomasijoitukset (private equity), vaihtoehtoisten korkosijoitukset (private debt) ja infrastruktuurisijoitukset, tarjoavat pääsyn tuotonlähteisiin, jotka eivät ole yhtä riippuvaisia pörssien päivittäisistä liikkeistä. Osana laajasti hajautettua salkkua ne voivat tasoittaa arvonvaihtelua, parantaa riskienhallintaa ja vahvistaa salkun kykyä tuottaa vakaata tuottoa myös markkinoiden muuttuessa.
Näiden ratkaisujen avulla sijoitussalkusta voidaan rakentaa aidosti hajautettu, vakaampi ja joustavampi kokonaisuus, joka ei nojaa yksittäisiin näkemyksiin tai markkinatekijöihin. Jos haluat keskustella, miten näitä sijoituksia voi hyödyntää omassa sijoitussuunnitelmassasi, ota yhteyttä omaan varainhoitajaasi ja hän auttaa sinua rakentamaan salkun, joka tukee tavoitteitasi pitkällä aikavälillä.
