Kauppasodan uhka ja markkinamyllerrys – ennakoiva salkunhallinta korostuu

• Presidentti Trumpin julkistamat uudet tuontitullit – mm. 10 % yleinen tulli ja jopa 34 % Kiinaa koskeva lisätulli – käynnistivät uuden kierroksen kauppapoliittista epävarmuutta.
• Markkinat reagoivat voimakkaasti: S&P 500 putosi lähes -5 % ja teknologiaosakkeet kärsivät erityisesti.
• Asiantuntijat arvioivat, että tullit voivat hidastaa maailmantalouden kasvua ja kiristää inflaatiopaineita.
• Index Varainhoidon Sijoitustoimikunta painottaa tässä ympäristössä ennakoivaa riskienhallintaa. Laajasti hajautettu allokaatio, korkosijoitusten suojaava rooli sekä vaihtoehtoisten omaisuuslajien hyödyntäminen ovat keskeisiä keinoja hallita arvonvaihtelua.

Tällä viikolla olemme saaneet Yhdysvalloista merkittäviä uutisia, jotka vaikuttavat koko maailmantalouteen ja luonnollisesti myös sijoitusmarkkinoihin. Mitä tästä kaikesta sijoittajan kannattaisi ajatella ja miten Index Varainhoito reagoi tilanteeseen?

Presidentti Donald Trump ilmoitti 2.4.2025 laajoista uusista tullimaksuista, jotka hän nimesi ”vapautuksen päiväksi” (Liberation Day). Näihin kuuluu 10 prosentin yleinen tuontitulli kaikille tuotteille, sekä korkeammat tullit tietyille maille: esimerkiksi 34 % Kiinalle, 20 % Euroopan unionille ja 24 % Japanille. Lisäksi 25 %:n tulli ajoneuvojen tuonnille tuli voimaan välittömästi. ​

Markkinat reagoivat voimakkaasti. Eilen 3.4.2025 Dow Jones -indeksi putosi lähes 1 700 pistettä (noin -4 %), S&P 500 laski -4,8 % ja Nasdaq lähes -6 %, mikä on suurin päiväpudotus sitten vuoden 2020 pandemian alkuvaiheen. Erityisesti teknologiayritykset, kuten Apple ja Nvidia, kärsivät merkittäviä tappioita, mikä heijastaa huolia toimitusketjujen häiriöistä ja tuotantokustannusten noususta. ​

Asiantuntijat varoittavat, että nämä tullit voivat hidastaa maailmanlaajuista talouskasvua ja lisätä inflaatiopaineita. Maailmanpankin arvioiden mukaan tullit voivat vähentää globaalia talouskasvua noin 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Lisäksi Yhdysvaltain kuluttajahintojen odotetaan nousevan nykyisestä tasosta keskimäärin 2,3 %, mikä voi tarkoittaa noin 3 800 dollarin lisäkustannusta kotitaloutta kohden. ​

Miten tullit vaikuttavat Yhdysvaltojen omaan talouteen?

Tullien tarkoitus on tukea Yhdysvaltojen kotimaista tuotantoa, mutta pitkällä aikavälillä ne voivat heikentää Yhdysvaltain kilpailukykyä, jos ne johtavat protektionismiin, ulkomaankaupan supistumiseen ja innovaatioiden hidastumiseen.

Historiallisesti Yhdysvaltain talous on hyötynyt avoimesta maailmantaloudesta, johon kuuluvat globaalit toimitusketjut ja kansainvälinen osaamisen vaihto. Sulkeutuminen saattaa vähentää tehokkuutta, lisätä tuotantokustannuksia ja kaventaa kuluttajien valinnanvaraa.​

Yhdysvaltain taloudella on kuitenkin vahva sopeutumiskyky. Työmarkkinat ovat joustavat, mikä mahdollistaa työvoiman siirtymisen nopeasti eri toimialojen ja alueiden välillä. Tämä voi helpottaa esimerkiksi valmistavan teollisuuden elpymistä tilanteessa, jossa teknologia-ala kohtaa vastatuulta. Siirtymät eivät kuitenkaan tapahdu ilman kitkaa – alueelliset erot, osaamisvajeet ja koulutusjärjestelmän haasteet voivat hidastaa työvoiman uudelleenohjautumista.​

Yhdysvallat tarjoaa edelleen suhteellisen kilpailukykyisen yritysverojärjestelmän. Liittovaltion yritysveroaste on 21 %, ja useat osavaltiot tukevat investointeja verohelpotuksilla ja muilla kannustimilla. Yritysverotuksen vakaus ja ennakoitavuus voivat osaltaan lieventää tullien aiheuttamia kustannuspaineita ja ylläpitää investointihalukkuutta, erityisesti kotimarkkinoille suunnatuilla aloilla.​

Yhdysvaltojen työn tuottavuus on maailman korkeimpia, johtuen muun muassa vahvasta innovaatiokulttuurista, digitaalisesta infrastruktuurista ja tehokkaista rahoitusmarkkinoista. Vaikka tullit voivat lyhyellä aikavälillä häiritä tätä dynamiikkaa, oikeanlaisilla politiikkavalinnoilla – kuten investoinneilla kotimaiseen tuotantoteknologiaan ja osaamiseen – voidaan pitkällä aikavälillä jopa vahvistaa tuottavuuden kasvua.​

Mitä kauppasodan kiihtyminen tarkoittaa Euroopalle ja Suomelle?

Yhdysvaltain laajentuneet tuontitullit ja vastakkainasettelu erityisesti Kiinan ja Euroopan unionin kanssa lisäävät riskiä kauppasodan syvenemisestä. Euroopalle tämä merkitsee vientikysynnän hidastumista, tuotantoketjujen häiriöitä ja yritysten kustannusten nousua etenkin teollisuusvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi saksalainen autoteollisuus on suoraan vaikutusten keskiössä, mutta heijastusvaikutukset ulottuvat koko EU-alueelle.

Yhdysvallat on EU:n suurin yksittäinen vientikumppani: noin 20,6 % EU:n tavaraviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin, ja tämä vastaa arviolta noin 5 % EU:n BKT:stä. Vaikka riippuvuus Yhdysvalloista ei ole liian hallitseva, vaikutukset ovat tuntuvia erityisesti korkean jalostusasteen teollisuudessa sekä vientivetoisissa maissa.

Suomelle tilanne voi tarkoittaa vientikysynnän heikkenemistä sekä lisääntyvää epävarmuutta kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisyritykset toimivat monissa globaaleissa arvoketjuissa, ja mahdolliset toimituskatkokset tai hintojen nousu raaka-aineissa ja komponenteissa voivat vaikuttaa kannattavuuteen. Myös euron kurssivaihtelut voivat lisääntyä tilanteen jatkuessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä euro on vahvistunut merkittävästi suhteessa dollariin, erityisesti vastauksena Yhdysvaltain kauppapoliittisiin toimiin. Vaikka vahvempi euro voi heikentää euroalueen vientiyritysten hintakilpailukykyä Yhdysvaltojen markkinoilla, sillä on myös selkeitä myönteisiä vaikutuksia. Euron vahvistuminen vähentää tuontihintoihin kohdistuvaa inflaatiopainetta, sillä dollareissa hinnoitellut raaka-aineet, komponentit ja energiatuotteet muuttuvat euroalueen ostajille edullisemmiksi. Tämä auttaa hillitsemään tuotantokustannuksia ja tukee yritysten kannattavuutta tilanteessa, jossa monet muut kustannuserät ovat nousupaineessa. Näin valuuttakurssin kehitys voi osaltaan lieventää kauppapoliittisten kiristysten kokonaisvaikutuksia eurooppalaiselle taloudelle.

Toisaalta kauppapoliittinen epävarmuus toimii myös sysäyksenä Euroopan strategisen roolin uudelleenmäärittelylle. Aluksi painopiste on siirtynyt puolustuksen ja huoltovarmuuden vahvistamiseen, mutta nyt yhä enemmän huomiota kohdistetaan myös sisämarkkinoiden syventämiseen ja omavaraisuuden lisäämiseen. Tämä tarkoittaa investointeja infrastruktuuriin, teknologiaan ja energiaan. Tavoitteena on rakentaa entistä itsenäisempi ja ulkopuolisille riippuvuussuhteille kestävämpi talousalue.

Johtopäätökset

Yhdysvaltain vuoden 2025 tullipolitiikka aiheuttaa lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja taloudellista turbulenssia sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti. Pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat ratkaisevasti siitä, onnistutaanko suojatoimenpiteiden rinnalla luomaan toimiva kehys teollisuuden elpymiselle, investoinneille ja innovaatioille ilman, että maan asema avoimen globaalin talouden veturina vaarantuu.

Yhdysvaltojen keskeiset vahvuudet – joustavat työmarkkinat, korkea tuottavuus ja yritysystävällinen toimintaympäristö – tarjoavat edelleen merkittävän puskurin. Lopulta poliittisen päätöksenteon johdonmukaisuus, ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys määrittävät sen, jääkö tullipolitiikka hetkelliseksi sokiksi vai käynnistääkö se uuden vaiheen teollisessa ja taloudellisessa strategiassa.​

Pitkän aikavälin sijoittajan on hyvä muistaa, että vastaavanlaisia vuoden sisäisiä korjausliikkeitä (keskimäärin n. -10 %) nähdään lähes joka vuosi. Tämän hetken korjausliike on keskimääräistä hieman isompi ja taaksepäin katsottuna korjausliikkeet ja kurssilaskut nähdään hyvinä ostopaikkoina.

Index Varainhoidon Sijoitustoimikunnan toimenpiteet – riskienhallinta on ennakointia

Sijoitustoimintamme keskeinen lähtökohta on riskienhallinta, joka perustuu ennakointiin. Emme pyri reagoimaan vasta sitten, kun markkinat jo heiluvat, vaan rakennamme asiakkaidemme salkut ennakoivasti (ja laajasti hajauttaen) kestämään erilaisia markkinaympäristöjä. 

Tässä ajassa, jossa epävarmuus on kohonnut ja osakemarkkinoilla esiintyy voimakkaita liikkeitä, korostuu erityisesti laajan hajautuksen merkitys. Sijoitustoimintamme perusta on mahdollisimman laaja kansainvälinen hajautus niin osake- kuin korkomarkkinoilla. Uskomme, että pitkäjänteinen ja huolellisesti rakennettu hajautus on tärkein yksittäinen keino hallita riskiä ja tasoittaa arvonvaihtelua – tutkimusten mukaan sijoitusallokaatio selittää jopa yli 90 % salkun arvon vaihtelusta.

Korkosijoituksissa päätavoitteemme on tarjota salkulle sekä likviditeettiä että ennen kaikkea suojaa osakemarkkinoiden heilahtelua vastaan. Tästä syystä korkosalkussamme korostuvat erityisesti valtiolainasijoitukset. Ne ovat osoittautuneet nykyisessä markkinaympäristössä tehokkaaksi puskuriksi osakemarkkinoiden laskuja vastaan.

Osake- ja korkoallokaation oikea mitoitus muodostaa koko salkun pitkän aikavälin menestyksen kivijalan. Lisäksi hyödynnämme mahdollisuuksia hajauttaa sijoituksia myös muihin omaisuuslajeihin, kuten raaka-aineisiin ja jalometalleihin, joilla voi olla suojaavaa roolia tietyissä taloustilanteissa.

Olemme viime vuosina kehittäneet sijoitustoimintaa myös vaihtoehtoisten sijoitusten suuntaan. Infrastruktuurisijoitukset, vaihtoehtoiset korkosijoitukset ja pääomasijoitukset tuovat uusia tuotonlähteitä sekä vaikuttaa salkun arvonvaihteluun hajautushyötyjen kautta positiivisesti.

Seuraamme tilannetta luonnollisesti aktiivisesti ja reagoimme tarpeen mukaan varainhoitomme mallisalkkujen sijoitusallokaation. Tiedotamme aktiivisesti asiakaskuntaamme sijoitusmarkkinoiden tilanteen muutoksesta.

Olethan yhteydessä meihin, jos haluat tarkistaa oman sijoitussalkkusi rakenteen ja keskustella mahdollisista lisähajautuksen keinoista vaihtoehtoisiin sijoituksiin!