Markkinoilla turbulenssia
Maailman osakemarkkinat saavuttivat uudet kaikkien aikojen huiput heinäkuun puolivälissä pitkän nousujakson jälkeen. Vielä 31.7. Yhdysvaltojen keskuspankin kokouksen jälkeen indeksit olivat lähellä ennätystasojaan. Elokuun alussa markkinoilla on koettu kuitenkin rajuja liikkeitä. Osakemarkkinoilla indeksit ovat laskeneet reippaasti.
Miksi osakkeet ovat maailmanlaajuisesti laskeneet?
JAPANI. Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 31.7. ja ilmoitti aikovansa pienentää velkakirjaostojaan. Japanin keskuspankki on pitänyt tähän asti korot nollassa ja ostanut vuoden 2010 jälkeen valtavat määrät velkakirjoja. Nyt Japani ottaa askeleita pois erittäin elvyttävästä rahapolitiikasta. Tämä sai mm. Japanin jenin vahvistumaan ja osakemarkkinat laskuun viime perjantaista alkaen.
YHDYSVALLAT. Yhdysvaltojen taantumahuolet ovat kasvussa. Yhdysvaltojen ISM-ostopäällikköindeksin (julkaistiin 1.8.) mukaan teollisuuden näkymät olisivat heikentyneet heinäkuussa odotuksia enemmän. Myös työllisyyden ja uusien tilauksien alakomponentit yllättivät alaspäin. Lisäksi Yhdysvaltojen ”nonfarm payrolls”-työllisyysraportin (julkaistiin 2.8.) mukaan liittovaltion työttömyys olisi noussut heinäkuussa 4,3 %:iin ja uusia työpaikkoja olisi syntynyt odotuksia vähemmän. Nämä tekijät ovat painaneet osakkeita.
KESKUSPANKIT. Markkinoiden isoimmaksi huoleksi nousi muutamassa päivässä se, että Yhdysvaltojen keskuspankki on pitänyt korot liian korkealla liian pitkään jarruttaen liikaa talouskasvua ja heikentäen työllisyyttä. Tämä siitä huolimatta, että 31.7. kokouksessaan Fed nosti esiin syyskuun koronlaskun mahdollisuuden. Markkinoilla pelätään, että Fed myöhästyy koronlaskuissaan aivan kuten se myöhästyi korkoja nostaessaan 2022.
GEOPOLIITTISET RISKIT. Lähi-Idässä jännitteet ovat kasvaneet Israelin, Hamasin, Hizbollahin ja Iranin tilanteessa. Ei hyvä asia, mutta keskeinen pelkokerroin eli öljyn hinta on laskenut ja on nyt lähellä vuoden pohjiaan. Taantumapelot painavat öljyä.
Samaan aikaan korkotason laskun myötä korkosijoitusten kurssit ovat nousseet tarjoten hajautushyötyä. Miksi korkosijoituksista erityisesti valtionlainojen kurssit ovat nousseet?
TURVASATAMAKYSYNTÄ JA KESKUSPANKKIEN KORONLASKUT. Taantumahuolet, heikentyvät työmarkkinat ja maltillistuva inflaatio ovat nostaneet Euroopassa ja Yhdysvalloissa odotuksia keskuspankkien koronlaskuista. Yhdysvaltojen keskuspankilta odotetaan kirjoitushetkellä selvästi yli 1,00 prosenttiyksikön koronlaskuja vielä tänä vuonna, kun heinäkuun lopulla odotuksissa oli vain 0,25–0,50 prosenttiyksikön laskut tälle vuodelle. Tämä on laskenut korkotasoja eli nostanut korkosijoitusten kursseja. Lisäksi epävarmuuden kasvu nostaa turvasatamina pidettyjen valtionlainojen kysyntää. Esimerkiksi heinäkuun alussa Saksan 2-vuotinen korko oli vielä yli 2,90 %:ssa, kun 5.8. se oli noin 2,25 %:ssa.
Sijoittajan vaihtoehdot tässä ympäristössä – mitä nyt kannattaa tehdä?
Jos sijoitussuunnitelma vastaa omia tavoitteita, sijoitusaika on edelleen pitkä ja sijoitusten riskitaso vastaa omaa riskiprofiilia, historiassa tämänkaltaisissa tilanteissa markkinoilta ei juuri ole kannattanut poistua. Emmekä usko, että se kannattaisi nytkään. Markkinoiden ajoittamista tärkeämpää pitkässä juoksussa on aika markkinoilla. Lähiviikkoina selviää, onko markkinoiden heilunnassa kyse ylilyönneistä vai pysyvämmästä käänteestä.
Index Varainhoidon toimenpiteet
Index Varainhoito on lisännyt viimeisen vuoden aikana hajautusta sijoitussalkuissaan. Olemme mm. pienentäneet isojen yhdysvaltalaisten digijättiläisten osuutta osakesalkuissamme ja ostaneet mm. pitkiä valtionlainoja, koska niissä tuoton ja riskin suhde oli tullut aiempaa houkuttelevammaksi.
Valtionlainat toimivat perinteisesti sijoitusmarkkinoiden turvasatamina. Jos taloudessa tai sijoitusmarkkinoilla rytisee, keskuspankeilla on tilaa ottaa askeleita elvyttävämpään suuntaan, mikä tukisi shokkitilanteessa valtionlainojen tuottoja.
Pidämme tilannetta aktiivisesti silmällä ja palaamme tarvittaessa asiaan. Emme ole tehneet muutoksia salkkuihimme markkinamyllerryksen keskellä.
