Puoli vuotta pohjilta – korona-kriisin kokemuksia ja oppeja

Korona-kriisi iski täydellä teholla sijoitusmarkkinoille helmikuun lopulla. Yhdessä kuukaudessa maailman osakemarkkinat putosivat yli 30 prosenttia ja pohjakosketus saavutettiin maanantaina 23. maaliskuuta. Nyt puoli vuotta myöhemmin on hyvä luoda katsaus taaksepäin, kun olemme saaneet tilanteeseen hieman etäisyyttä pahimman kriisin jälkeen. Tarkoituksena on luoda lyhyt yhteenveto markkinoiden tapahtumiin sekä käydä läpi havaintoja, kokemuksia ja oppeja varainhoitajan näkökulmasta. Olihan se varainhoitajallekin kova paikka, kun asiakkaiden salkut sulivat pahimmillaan yli 20 prosenttia maaliskuun aikana.

Korona-kriisi on ollut siitä poikkeuksellinen kriisi, että se ei tunne maantieteellisiä rajoja, eikä yksikään toimiala ole ollut turvassa. Samalla se on ollut inhimillinen kriisi ja vaikuttanut meidän jokaisen arkeen ja elämiseen. Täten se on ollut myös ymmärrettävämpi kriisi eikä yksittäistä tahoa tai toimijaa ole syyllistetty sen aiheuttamisesta. Lisäksi aikaisemmista kriiseistä oppineena keskuspankit reagoivat nopeasti ja laskivat korkotasoa sekä aloittivat nopeasti massiivisen elvytyksen, ja täten loivat luottamusta markkinoille. Myös valtiot ovat tukeneet talouksiaan omilla huomattavilla elvytyksillä. Edellisten kriisien tapaan sijoittajien turvasatamana toimivat vakaiden valtioiden lainat sekä kulta.

Tällä kertaa kyseessä ei ole ollut ainoastaan sijoitusmarkkinoiden kriisi vaan ennen kaikkea reaalitalouden kriisi. Voimakkaiden rajoitustoimien takia talous supistui vuositasolla Yhdysvalloissa lähes 10 prosenttia ja Euroopassa 15 prosenttia kevään aikana. Suomessa pudotus jäi yllättäen vain noin 5 prosenttiin, koska rajoitukset eivät koskeneet Suomen teollisuutta ja rakentamista yhtä voimakkaasti kuin Euroopassa. Lisäksi kulutuskysyntä elpyi nopeasti rajoitusten purkamisen jälkeen.

Jos osakemarkkinoiden lasku oli nopea ja yllättävä, niin siitä toipuminenkin on yllättänyt monet sijoittajat nopeudellaan ja voimakkuudellaan. Maaliskuun pohjista osakemarkkinat ovat nousseet yli 30 prosenttia, mutta tässäkin on ollut isoja eroja. Yhdysvalloissa ollaan jo samalla tasolla kuin vuoden alussa etenkin isojen teknologiayhtiöiden vetäminä. Sen sijaan Euroopassa ollaan yhä yli 10 prosenttia vuodenvaihteen tasojen alapuolella. Tässäkin Suomi on ollut ilahduttava poikkeus ja meidän oma markkinamme on noussut yli 5 prosenttia vuoden alusta laskettuna. Myös korkosijoittajan tuotto on ollut positiivinen johtuen korkotason laskusta sekä yrityslainojen riskilisien kaventumisesta.

Korona-kriisin kokemuksia ja oppeja varainhoitajan näkökulmasta:

1. Sijoitussuunnitelma: Sijoitustoiminnan perustaksi on tärkeätä tehdä kirjallinen sijoitussuunnitelma, jossa määritellään mm. sijoitustoiminnan tavoitteet, pitkän aikavälin tuotto-odotus, sijoitushorisontti ja riskitaso. Tämä auttaa hahmottamaan omat sijoitustoiminnan tavoitteet sekä miten toimia erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten viime keväänä. Tällöin myös vältytään äkkinäisiltä tunnepitoisilta (vääriltä) päätöksiltä.
2. Sijoittajan vaikutusmahdollisuudet: Sijoitustoiminnan tuotto tulee markkinoilla arvonmuutoksina sekä kassavirtana osinkoina, kuponkituottoina tai vuokratuottona. Sijoittaja voi itse vaikuttaa sijoitustoiminnan kustannuksiin sekä hajautukseen. Hajautuksesta puhutaankin sijoittajan ainoana ilmaisena lounaana. Tutkitusti tiedetään, että alhaisemmat kokonaiskustannukset tarkoittavat sijoittajalle parempaa pitkän aikavälin tuottoa.
3. Sijoittaminen on ennen kaikkea riskienhallintaa – tämä kriisi on jälkeen kerran osoittanut sen. Riskeihin voidaan vaikuttaa hajauttamalla sijoitukset mahdollisimman tehokkaasti sekä omaisuusluokittain että omaisuusluokkien sisällä. Tässä kriisissä pahiten toimialoista ovat kärsineet energia-, pankki-, finanssi- ja matkailusektorit. Sen sijaan teknologia- ja käyttötavarasektorit ovat jopa hyötyneet tilanteesta. Onkin tärkeää varmistaa, että oma salkkukokonaisuus vastaa omaa riskiprofiilia kaikissa markkinatilanteissa.
4. Likviditeetti: Kun paha kriisi iskee markkinoille, niin myös sijoitusten likviditeetti heikkenee. Näin kävi myös keväällä ja osa rahastoista jopa suljettiin lunastuksilta hetkeksi. Osakemarkkinat toimivat kriisin pahimpinakin päivinä melko tehokkaasti, etenkin isompien markkinoiden ja yritysten osalta. Sen sijaan korkomarkkinoilla likviditeetti heikkeni huomattavasti johtuen kriisin tuomasta epävarmuudesta. Tällöin markkinatoimijoiden määrä väheni. Lisäksi osto- ja myyntihinnan välinen ero kasvoi huomattavasti, mikä heikensi markkinoiden tehokkuutta. Sijoitussuunnitemassa onkin tärkeää huomioida myös sijoitusten likviditeettiin kohdistuvat vaatimukset.
5. Asiakaspalvelu: Mielestäni kevään tärkeimpiä oppeja varainhoitajan näkökulmasta on ollut avoin ja säännöllinen yhteydenpito asiakkaiden kanssa myös kriisin aikana. Olemme kertoneet säännöllisesti markkinoiden tilanteesta, tapahtumista ja näkymistä. Lisäksi erityisen arvokasta on ollut säännöllinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

Millaiset ovat lähiajan näkymät varainhoitajan näkökulmasta? Korona-kriisin pahin vaihe on toistaiseksi ohitse ja talouden toipuminen jatkuu. Teollisuuden suunta on kohti parempaa ja kulutuskysyntä on vahvistunut kevään pudotuksen jälkeen. Myös elvytystoimien odotetaan jatkuvan vielä pitkään. Sijoittajan kannalta haasteina on ennätysalhainen korkotaso, johon ei odoteta muutoksia lähiaikoina sekä osakkeiden korkeahko arvostustaso. Tässäkin markkinatilanteessa on tärkeintä pitää kiinni omasta sijoitussuunnitelmasta ja tarvittaessa päivittää se vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä.

Petri Pohjanoksa

Kirjoittaja on Index Varainhoidon varatoimitusjohtaja