Uutisoinnin merkitys – positiivista vai negatiivista?

Vuodesta 1929 lähtien globaali talous on ollut kasvusuunnassa 84 % mitatusta ajasta. Myös osakemarkkinat ovat nousseet vuodesta 1950 lähtien 83 % ajasta. Historiaa tarkasteltaessa huomataan myös, että talousluvut ovat usein pysynyt vahvempana kuin moni olisi etukäteen uskonut tai talousviisaat ennustaneet. Viime vuosina uutisotsikoiden sävyssä on kuitenkin tapahtunut huomattavaa muutosta. Uutisten otsikoinnissa korostetaan usein negatiivista näkökulmaa riippumatta asioiden todellisesta luonteesta. Omalta osaltaan tämä luo pessimististä ilmapiiriä kuluttajien parissa. Ovatko ihmiset todella tulleet pessimistisemmiksi vai onko kyseessä median vaikutus? Ja miten sijoittajan tulisi suhtautua tähän?

Uutisoinnin muutos negatiivisempaan

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että uutissentimentti eli yleinen sävy tai tunnetila on vähitellen muuttunut negatiivisemmaksi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tämä muutos ei rajoitu vain talousuutisiin, vaan on osa laajempaa trendiä. Negatiivisiin uutisiin keskittyminen ei välttämättä vastaa todellisuutta ja onkin usein strategia saada huomiota yhä kilpaillummassa mediakentässä.

Rozado et al. (2022) tutki Yhdysvalloissa 47 eri uutismedian otsikoiden sävyä vuosien 2000-2019 välisenä aikana. Otsikoissa käytettyjen sanojen tunnetiloja analysoitaessa huomattiin kasvua otsikoissa, jotka ilmaisevat vihaa, pelkoa, inhoa ​​ja surua samaan aikaan emotionaalisesti neutraalien otsikoiden yleisyyden vähentyessä.

Kuvio 1. Keskimääräinen uutisotsikoiden sävy 47 median osalta on muuttunut negatiivisempaan suuntaan vuosi vuodelta, Rozado et al. (2022)

San Francisco FED laskee sentimentti-indeksiä, joka seuraa Yhdysvaltojen 24 suurimman mediajulkaisun talouteen liittyviä artikkeleita. Finanssikriisin jälkeen ja erityisesti viime vuosina tämäkin indeksi (eli talousuutisten otsikoiden sävy) on ollut enemmän negatiivisen puolella.

Kuvio 2.  San Francisco Fed Sentiment Index (uutissentimentti)

Sosiaalisen median rooli

Sosiaalisen median nousu on pahentanut trendiä negatiivisten uutisten osalta. Provosoinneilla ja ns. trollauksilla halutaan nostaa aiheita esiin ja negatiiviset uutiset saavat usein enemmän huomiota, mikä puolestaan vaikuttaa myös kaupallisten medioiden toimituksellisiin päätöksiin. Tämän seurauksena paniikkia kirkuvat otsikot usein peittävät alleen positiiviset talousindikaattorit, luoden pessimismin kierteen, joka ei vastaa todellista dataa.

Pessimismin psykologia

Voiko sittenkin olla niin, että ihmiset ovat vain tulleet pessimistisemmiksi? Vaikka näin voisi olla houkuttelevaa ajatella, data viittaa toiseen suuntaan, kuten artikkelin alkukappaleessa todettiin. Huolimatta siitä, että uutiset ovat muuttuneet negatiivisempaan suuntaan viimeisen 10 – 20 vuoden aikana, on esimerkiksi Yhdysvalloissa kulutus ollut samaan aikaan vahvaa ja työmarkkinatilanne hyvä. Vaikuttaa siltä, että vaikka ihmiset saattavatkin olla kiinnostuneita negatiivisista uutisista, heidän toimensa heijastavat optimistisempaa näkemystä, mikä viittaa siihen, että pessimismi saattaa olla enemmän kuviteltua kuin todellista.

Sisällön merkitys

Aikakaudella, jolloin otsikot voivat laukaista sijoitusmarkkinoilla suuriakin hetkellisiä heilahteluja, on tärkeää erottaa kohina uutisista. Uutisotsikoita laajemman ja syvemmän sisällön sekä todellisen datan ymmärtäminen antaa tasapainoisemman näkemyksen taloudesta. Sijoittajien tulisikin olla varovaisia tekemästä päätöksiä pelkästään sensaatiomaisiin otsikoihin perustuen.

Vaikka on selvää, että uutisoinnin sävy on muuttunut entistä enemmän negatiivisemmaksi, on tärkeää muistaa, että tämä ei välttämättä heijasta talouden tai yleisen mielipiteen todellista tilaa. Uutisten kuluttajina meidän on oltava valppaita etsiessämme tasapainoista tietoa ja oltava tietoisia negatiivisten otsikoiden psykologisesta vaikutuksesta käsityksiimme ja toimiimme. On hyvä myös tiedostaa, että tutkimusten ja havaintojen mukaan ihmisiä on aina kiehtonut negatiivissävytteiset uutiset ja tämän käyttäytymisharhan mediatalot ovat aina osanneet hyödyntää.

Varainhoitaja pitää katseen pallossa

Yleensä paras aika tehdä sijoituksia on silloin, kun pessimismi on korkealla. Sijoitusmarkkinoilla ilmiö, jolloin kurssit nousevat negatiivisesta uutisoinnista huolimatta, tunnetaan termillä ”wall of worry” eli vapaasti käännettynä huolien seinä. Onkin hyvä muistaa, että talous ja osakemarkkina ovat negatiivisistakin uutisista huolimatta historiassaan nousseet yli 80 % ajasta ja historia on myös osoittanut, että asiat yleensä järjestyvät positiivisesti ja maailman loppu jäi tulematta. Ei ole juurikaan syytä uskoa, että näin ei tapahtuisi jatkossakin. Maailma menee eteenpäin ja aina tulee uusia innovaatioita, jotka lisäävät tuottavuutta ja tukevat talouskasvua.

Aktiivista näkemystä ottavilla varainhoitajilla voi olla houkutusta juosta sekä positiivisten että negatiivisten uutisten perässä. Pitkäjänteinen indeksisijoittaja pysyy kiinni omassa henkilökohtaisessa sijoitussuunnitelmassaan, jolloin lopputulos on tutkitusti parempi. Hyvä, kokenut ja riippumaton varainhoitaja osaa välttää hötkyilyt sekä sparrata ja auttaa asiakasta luovimaan yli kivikkojen ja karikkojen kohti tavoitetta. Tämä onnistuu huomioimalla asiakkaan sijoitustavoitteen, riskinsietokyvyn ja elämäntilanteen. Lisäksi pitkän jänteen sijoittajan kannattaa muistaa, että markkina nousee suurimman osan ajasta, joten paras aika sijoittaa on siis juuri nyt.

Ota yhteyttä, niin keskustelemme mielellämme, miten pysyä sijoitussuunnitelmassa.

Lähteet:

Rozado et al.,”Longitudinal analysis of sentiment and emotion in news media headlines using automated labelling with Transformer language models”, 2022, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36256658/

San Francisco Sentiment Index: https://www.frbsf.org/economic-research/indicators-data/daily-news-sentiment-index/