Sijoittajakirje toukokuu 2020
ELVYTYSTÄ JA OPTIMISMIA
Pörssikurssien rivakka nousu huhtikuussa oli yllättävää. Wall Streetillä kirjattiin paras kuukausimuutos yli 30 vuoteen ja koko maailman tasollakin kurssit kohosivat yli 10 %:n tahtiin. Samaan aikaan pandemia runteli taloutta laajalti ja suhdannemittarit valahtivat yleisesti lähelle finanssikriisin aikaisia pohjalukemiaan. Markkinoilla näyttäisi äkkiseltään olevan vähintäänkin uskaliasta toiveikkuutta pandemiasta toipumiseen ja sen jälkeiseen elpymiseen. Pörssinousulle on esitettävissä useampia selityksiä ja toukokuun aikana kaikkia niitä tullaan myös markkinoilla arvioimaan uudemman kerran ja tarkemmalla kammalla.
Reaalitaloudelle huhtikuu oli katastrofaalinen ja myöhemmin julkistettavat taloustilastot tulevat osoittaneen huhtikuun olleen kenties huonoimman yksittäisen kuukauden länsimaisten talouksien historiassa ainakin sotien jälkeen, kenties koskaan. Epidemian rajoitustoimien myötä tyrehtynyt yksityinen kulutus iski läntisten talouksien talouden kovaan ytimeen ja tämän shokin heijastusvaikutukset ovat kaikenkattavia. Epidemiakriisin aikana menetettyä kulutusta ei myöskään saada paikattua, vaikka itse epidemiasta pian päästäisiinkin.
Markkinoiden näkymien kannalta ehdottomasti merkityksellisintä on virusepidemian selättämisen aikataulu. Osakemarkkinoilla on ennakoitu talouden asteittaista toipumista jo loppukeväästä alkaen. Todellista talouskasvun elpymisvaihetta odotetaan loppuvuodelle ja ensi vuodelle povataan jo suorastaan hulppeita kasvunäkymiä. Toistaiseksi markkinoiden optimistisille odotuksille on myös löydetty katetta, mutta kestävätkö sijoittajien hermot kenties kivuliaankin toipumisvaiheen läpikäynnin? Onnistutaanko taloutta riittävästi elvyttämään niissäkin oloissa, ettei itse virusta saada nitistettyä keskuudestamme? Toukokuussa markkinoiden tulevaisuudenuskoa punnitaan.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.04.2020 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 11,0% | -10,6% | -2,8% | 4,3% | 4,8% | 9,0% |
| Kehittyneet maat | 11,1% | -10,3% | -1,8% | 4,8% | 5,4% | 9,8% |
| Suomi | 10,5% | -10,9% | -6,4% | 0,8% | 4,3% | 6,6% |
| Eurooppa | 6,1% | -17,9% | -11,6% | -1,8% | -0,6% | 5,4% |
| USA | 13,3% | -7,0% | 2,8% | 8,2% | 8,9% | 13,2% |
| Japani | 8,0% | -10,4% | -1,6% | 4,6% | 5,1% | 8,6% |
| Kehittyvät maat | 9,4% | -14,5% | -10,0% | 0,4% | 0,4% | 3,4% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | 1,1% | 5,2% | 9,1% | 3,5% | 3,4% | 4,9% |
| Eurooppa | 1,0% | 1,7% | 8,1% | 5,0% | 3,2% | 5,9% |
| USA | 0,4% | 17,4% | 25,3% | 7,8% | 5,5% | 7,7% |
| Kehittyvät maat | 1,0% | -11,1% | -5,1% | -0,9% | 2,3% | 6,5% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 4,6% | -2,2% | -0,1% | 1,6% | 1,7% | 3,2% |
| USA | 5,5% | 3,5% | 11,8% | 5,2% | 4,9% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | 4,3% | -4,5% | 3,2% | 3,1% | 4,5% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 6,2% | -9,7% | -6,7% | -0,6% | 1,0% | 4,3% |
| USA | 3,0% | -8,1% | -3,6% | 0,8% | 2,5% | 7,1% |
| Kehittyvät maat | 4,8% | -9,5% | -3,7% | -0,1% | 4,3% | 8,4% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Se, että pörsseissä nähdään yksi historiansa parhaista nousukuukausista juuri samana kuukautena, kun talouskasvu sukeltaa pahemmin kuin koskaan modernissa historiassa, vaatii osakseen ainakin vakavaa pohdintaa. Huhtikuun pörssinousulle voidaan esittää useampia selityksiä. Optimistisen tulkinnan mukaan pörssit yksinkertaisesti näkevät pandemian aiheuttaman erittäin syvän, mutta lyhyen, talousnotkahduksen yli ja hinnoittelevat jo talouden elpymisvaiheen tuottaman kiihkeän talouskasvun hedelmiä. Tämän näkemyksen mukaan epidemia on jo nyt laantumassa ja talouden avautuminen alkamassa. Kasvuun päästäisiin käsiksi viimeistään syksyn mittaan ja patoutuneen kysynnän purkautuessa kasvuvaiheesta tulee kiivas.
Markkinoiden optimistiselle selitykselle löytyy tilastoista myös vakuuttavaa katetta. Epidemian pahin vaihe on eittämättä taittunut siitä pahimmin kärsineissä maissa. Etelä-Euroopassa kuolonuhrien määrä on vähentynyt merkittävästi ja taite parempaan on nähty myös Yhdysvalloissa. Rajoituksia on alettu asteittain purkamaan ja talouden avautumisen myötä toipuminen käynnistyy. Markkinoilla seurataankin nyt silmä kovana ennusmerkkejä taloudellisen toimeliaisuuden elpymisestä rajoituksia purettaessa. Mikäli kaikki sujuu optimistisen näkemyksen mukaisesti, talouskasvun notkahdus kääntyy kasvuksi jo syksyn koittaessa ja sitä myötä pörssiyhtiöiden tulosnäkymät toipuvat.
Elvytystulkinnan mukaan pörssikurssien nousu selittyy julkisen vallan voimakkaalla elvytyksellä. Tämäkään selitys ei ole vailla katetta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa talouden elvytykseen on luvattu massiivisia rahasummia ja markkinoiden tulkinnan mukaan nämä elvytysrahat riittävät enemmän kuin hyvin paikkaaman epidemian rajoitustoimien aiheuttamat taloudelliset tappiot. Yhdysvalloissa ja Saksassa luvatut elvytystoimet pyörivät jo parinkymmenen prosentin paikkeilla suhteessa koko talouden kokoon. Vastaavasti ekonomistien arviot epidemian aiheuttamasta talousnotkahduksesta liikkuvat kymmenen prosentin tietämillä.
Rahapoliittisen tulkinnan mukaan osakemarkkinoiden toipuminen on seurausta keskuspankkien nopeasta ja ennennäkemättömästä tuesta. Korot on painettu nolliin ja keskuspankit ovat toinen toisensa jälkeen ilmoittaneet kylvävänsä markkinoille uutta rahaa ilman ylärajaa. Ja markkinoille tulviva riihikuiva raha hakeutuu osaltaan myös osakemarkkinoille. Osakemarkkinoilla ollaan valmiita myös sietämään aiempaa niukemmatkin tuottonäkymät alhaisen korkotason vallitessa.
Todennäköisin selitys osakemarkkinoiden suhteelliselle vahvuudelle löytynee kaikkien esitettyjen selitysten kombinaatiosta. Ja tämä tulkinta tekee pörssien vahvuudesta myös ymmärrettävää. Vaikka talouskriisi on nopeudessaan ja jyrkkyydessään ennennäkemätöntä, ovat myös elvytystoimet omassa luokassaan aiempaan taloushistoriaan nähden.
Suhdannekuva. Talouden suhdannebarometrit ovat odotetusti romahtaneet huhtikuussa epidemian rajoitustoimien pysäyttäessä yksityisen kulutuksen ja monissa maissa myös suuren osan teollisuutta. Teollisuuden luottamusmittarit ovat pudonneet tasolle, mitä nähtiin viimeksi finanssikriisin vuosina 2008-9. Tuotannon supistuminen huhti-toukokuussa tulee olemaan jyrkkää. Vielä teollisuutta pahemmin on tässä kriisissä kärsinyt palvelusektori. Kuluttajien eristys ja matkailun rajoitukset ovat pudottaneet pohjan liiketoiminnalta. Talouden kokonaistuotannon arvioidaan keskimäärin heikkenevän liki kymmenyksellä kevätkuukausien aikana.
Positiivisia merkkejä talouden näkymistä on haettava kriisin akuutin vaiheen jälkeisestä ajasta. Rajoituksia purettaessa suhdannenäkymien voi olettaa toipuvan jo toukokuusta alkaen. Kuluttajien mielialat myös pysyneet ainakin suhteellisesti ottaen kohtuullisen toiveikkaina, mikä antaa olettaa kysynnän palaavan jahka kuluttajat vapautetaan. Kiinan esimerkki viittaa siihen, että talouden näkymät toipuvat yhtä ripeästi kuin ne synkkenivätkin, kun rajoituksia höllennetään.
Globaalin talouden tasolla riskiksi muodostuu talouksien elpymisen eritahtisuus. Vie varmasti aikansa ennen kuin kaikki merkittävät taloudet pääsevät toipuvalle uralle ja tämä hidastaa kansainvälisen kysynnän elpymistä. Ja sanomattakin on selvää, ettei itse epidemian kehitykseen kaivata takapakkia, mikä voisi horjuttaa elpymistoiveita.
Korkomarkkinat. Siinä, missä pörsseissä kurssit kohosivat reippaasti huhtikuussa, ovat korkomarkkinoiden liikkeet olleet maltillisempia. Matalariskisimpien valtiolainojen korot hieman alenivat, samoin yrityslainojen korot. Korkojen maltillisuus selittyy keskuspankkien tukitoimilla. Keskuspankit ostavat markkinoilta massiivisia määriä joukkovelkakirjoja ja tämän tuen on luvattu jatkuvan niin pitkään kuin kriisin tainnuttavaksi on tarpeen. Myös julkisen vallan tukitoimet yrityssektorille pienentävät osaltaan sijoittajien luottotappioiden riskiä, mikä pitää yrityslainakorkoja kurissa.
Pidemmän päälle kriisin torjumiseksi toteutettavat julkisen vallan elvytystoimet merkitsevät rajua julkisen velan määrän kasvua. Läntisissä talouksissa valtiovelan ennakoidaan kasvavan 20-30 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan suhteellinen määrä hätyyttelee monessa maassa historiallisia ennätyksiä. Markkinoiden tulevaisuuden kannalta tämä merkitsee kieroutuneella tavalla painetta äärimmäisen matalan korkotason jatkumiseen kauas tulevaisuuteen. Keskuspankkien on yksinkertaisesti jatkettava tukitoimiaan kriisin jälkeenkin, muutoin edessämme olisi velkakriisin aiheuttama talouslama.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Sijoittajat saattoivat huhtikuussa huokaista helpotuksesta. Pandemia ei sittenkään aiheuttanut suurta pörssiromahdusta. Osakekurssit toipuivat ripeästi, epidemia on laantumaan päin, elvytystoimet ovat huimia ja keskuspankit varmistavat rahan riittämisen. Markkinoilla odotetaan talouden aloittavan elpymisensä jo loppukeväällä ja rivakkaa kasvua ennakoidaan loppuvuodelle, ensi vuodesta puhumattakaan. Talouden toipuessa myös pörssiyhtiöiden tulokset kääntyvät jälleen kasvuun. Samaan aikaan korkotaso on kuin naulattu nollatasolle.
Mikä sitten markkinoilla voi mennä pieleen? Pahimmat riskit liittyvät tietysti itse epidemian kehitykseen. Jos epidemian laantuminen ja sen vaatimat rajoitustoimet kestävät kuukausia odotettua pidempään, kasvavat myös talouden tappiot lähes eksponentiaalisesti. Myös epidemian uusista aalloista on varoitettu, mikä toteutuessaan varmasti lässäyttäisi talouden toiveikkaita elpymisajatuksia. On myös syytä huomata, että osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat nopeasti kohonneet ja nousupotentiaalia osakekursseille on jatkossa niukemmin luvassa, vaikka tuleva kehitys noudattelisikin markkinoiden nykyistä näkemystä.
Toinen lähitulevaisuuden markkinakehitystä leimaava kehitys on varmasti markkinoiden arvaamattomuus itsessään. Jos talouden toipuminen toden teolla pian käynnistyy, niin kuin juuri nyt on syytä olettaa, tulee toipuminen kestämään parhaimmillaankin pitkään. Tunnetusti lyhytjännitteisillä sijoitusmarkkinoilla odottavan aika voi muodostua liian pitkäksi. Indeksisijoittajan näkökulmasta tällaisessa oletetussa markkinoiden vellonnassa tärkeintä on pitää kiinni ison kuvan seuraamisesta. Jos ja kun pandemia laantuu, niin talous kyllä toipuu. Ja kaikki hyvä sijoitusmarkkinoilla on lopulta kiinni talouden kasvusta.
