Sijoittajakirje Marraskuu 2017
Mikä voisi enää mennä markkinoilla paremmin? Pörssikurssit ovat jatkaneet nousuaan ja koko maailman osakekurssit ovat kohonneet yhä vain uusiin ennätyshintoihin. Osakemarkkinoilla tunnetusti hinnoitellaan tulevaisuuden tuottoja, tai tarkemmin tuotto-odotuksia. Ja juuri nyt odotuksetkin ovat ennätystasoilla. Euroopassa teollisuusyritysten suhdanneodotukset kohosivat Euroopan komission suhdannebarometrin mukaan lokakuussa korkeammalle kuin kertaakaan 1990-luvun alun jälkeen. Yhdysvalloissa yritysten näkymät ovat olleet nykyistä parempia edellisen kerran 1980-luvun alkupuolella. Markkinoilla on siis perusteltu syy hinnoitella odotukset, pörssikurssit, uusiin korkeuksiin.
Vahvaa suhdannetilanne Euroopassa ja Yhdysvalloissa nostaa yritysten tuloksentekokykyä. Pörssiyhtiöt ovatkin jälleen kerran kyenneet kertomaan tuloksista, jotka ovat jopa analyytikoiden ennusteita parempia. Niinpä kurssinousulle löytyy vahvaa katetta. Mutta tämä kaikki on jo toteutunutta kehitystä ja markkinoiden ennakoivaan luonteeseen kuuluu, että jatkossa hinnoitellaan odotuksia tämän jälkeen. Voiko tulevaisuus siis näyttää jatkossa vieläkin kirkkaammalta? Kaikki on mahdollista, mutta historian valossa varovaisuus lienee paikallaan.
Osakkeiden kurssinousun myötä osakkeiden hinnoittelu on noussut korkeaksi myös suhteutettuna markkinoiden odottamaan tuloskehitykseen nähden. Erityisen räikeästi tämä näkyy amerikkalaisten osakkeiden osalta. Jos mittarina pidetään markkinoiden odottamaa pörssiyhtiöiden tulostasoa seuraavan vuoden kuluessa, on amerikkalaisten osakkeiden hinnoittelu noussut tasolle, mikä on edellisen kerran nähty vuosituhannen alussa teknokuplan jälkimainingeissa. Myös Euroopassa hinnoittelu on korkeampaa kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Vastaavasti korkea hinnoittelu tarkoittaa sitä, että sijoittajan tuotto-odotukset osakkeille ovat alentuneet historiallisen alas.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA, % | ||||||
| 31.10.2017 | ||||||
| OSAKKEET | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Maailma kaikki | 3,4% | 8,3% | 16,3% | 10,8% | 13,4% | 6,3% |
| Kehittyneet maat | 3,2% | 7,0% | 15,6% | 10,8% | 14,0% | 6,4% |
| Suomi | 1,3% | 13,6% | 21,1% | 15,7% | 19,2% | 6,6% |
| Eurooppa | 1,8% | 11,7% | 19,5% | 8,1% | 10,5% | 2,9% |
| Pohjois-Amerikka | 3,5% | 5,2% | 15,2% | 12,1% | 16,0% | 8,7% |
| Japani | 8,6% | 8,8% | 11,9% | 14,6% | 16,1% | 7,1% |
| Kehittyvät maat | 4,9% | 19,8% | 19,0% | 8,3% | 7,1% | 2,8% |
| VALTIONLAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Maailma | 0,8% | -4,4% | -6,4% | 3,2% | 1,6% | 4,9% |
| Eurooppa | 1,4% | 1,7% | 1,0% | 3,5% | 5,3% | 6,5% |
| USA | 1,1% | -7,1% | -7,5% | 4,8% | 3,8% | 7,3% |
| Kehittyvät maat | 1,6% | -1,4% | -0,6% | 8,3% | 6,7% | 9,6% |
| YRITYSLAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Eurooppa | 1,1% | 2,9% | 2,4% | 2,7% | 3,9% | 4,7% |
| USA | 1,7% | -3,8% | -2,5% | 6,8% | 5,8% | 8,5% |
| Kehittyvät maat | 1,7% | -2,5% | 0,3% | 7,6% | 6,4% | 9,0% |
| RISKILAINAT | 1 kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a. |
| Eurooppa | 1,1% | 6,2% | 7,3% | 5,4% | 6,6% | 6,7% |
| USA | 1,6% | -3,7% | 1,5% | 7,2% | 7,4% | 9,3% |
| Kehittyvät maat | 1,8% | -0,8% | 1,7% | 9,1% | 7,6% | 10,5% |
Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:
- Osakkeiden hinnoittelu. Kurssien vankka nousu pörsseissä on nostanut osakkeiden keskimääräisen hinnoittelun historiallisesti tarkastellen korkeaksi. Erityisen korkeaa hinnoittelu on amerikkalaisilla osakkeilla, missä pörssikurssit suhteessa odotettuun yritysten tulostasoon nähden ovat korkeimmillaan yli 15 vuoteen. Sijoittajan näkökulmasta on huomioitava, että huippukorkea hinnoittelu tarkoittaa kääntäen poikkeuksellisen matalaa tuotto-odotusta jatkossa.
- Suhdannekuvan kehitys. Barometrit kertovat yritysten tulevaisuudenuskon kohonneen Euroopassa ja Yhdysvalloissa historiallisiin huippuihinsa. Nyt mitatut luottamusindeksit ovat tasoilla, joita aiemmin on nähty vain huippusuhdanteissa. Näiltä huipputasoilta suunta on mitä todennäköisimmin jatkossa alempaan suuntaan.
- Korkojen kehitys. Erittäin vahvasta suhdannenoususta huolimatta korkotaso on maailmalla pysynyt erittäin matalana. Keskuspankit Fediä lukuun ottamatta ovat myös viestineet markkinoille matalien korkojen ajan jatkuvan. Inflaatio on pysynyt vaimeana, joten paineet korkojen nousulle ovat olleet vähäisiä. Nämä odotukset voivat markkinoilla kuitenkin muuttua talouskasvun jatkuessa vahvana ja hintapaineiden kasautuessa.
- Poliittiset riskit. Amerikkalaisten sijoittajien mielissä yritysverouudistuksella on suuri merkitys. Odotukset roimasta veronalennuksesta yrityksille satavat suoraan sijoittajien tuotto-odotuksiin ja niinpä myös verouudistuksen kaatuminen tai vesittyminen olisi sijoittajille pettymys.
- Kiinan kasvunäkymät. Länsitalouksien päästyä vahvaan kasvuun, näyttää Kiinan suhdannekehitys suhteellisesti ottaen vaisulta. Edes yritysten odotukset Kiinassa eivät ole parantuneet muun maailman imussa ja kotimarkkinoilta kantautuu vaisuhkoja uutisia. Kiinan merkitys kasvun lähteenä on kuitenkin suuri ja lattea kehitys heijastuu laajalle.
Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista
Nyt nähty suhdannekehitys on erittäin hyvä ja vahvuudeltaan suorastaan harvinainen. Länsimaissa nähdään yhtä vahvoja suhdanneodotuksia ehkä kerran vuosikymmenessä. Se, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset näkymät ovat yhtä aikaa huippukorkealla, koetaan vieläkin harvemmin. Markkinoille erittäin vahvat näkymät ovat mannaa ja antavat hyvät perusteet optimistisille odotuksille. Pörssiyhtiöiden tulokset ovat vahvassa kasvussa ja tämän kasvun odotetaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Osakemarkkinoilla valoisia näkymiä onkin hinnoiteltu ennätyskorkeuksiin kohonneisiin osakekursseihin.
Indeksisijoittajan näkökulmasta nykyisen markkinatilanteen haaste on hinnoittelussa itsessään. Markkinoilla tämänhetkinen poikkeuksellisen vahva suhdannekehitys ja valoisat odotukset näytetään hinnoitellun kursseihin ainakin suuressa määrin. Hinnoittelukertoimet pörssiosakkeille ovat korkeimmillaan vuosikausiin, ellei peräti vuosikymmeniin. Samaan aikaan tuottotaso vaihtoehtoisissa sijoituksissa, so. korkosijoituksissa, on erittäin matala. Voidaankin perustellusti arvioida, että markkinoilla on enää vähän eväitä riskisijoitusten kallistumiselle. Korkotason tuskin kannattaa odottaa nykyisestään olennaisesti alenevan tai talouskehityksen entisestään olennaisesti paranevan.
Kuinka sitten indeksisijoittajan tulisi tämänhetkiseen markkinatilanteeseen reagoida? Se, mikä on varmaa, on markkinaliikkeiden ennustamisen mahdottomuus. Vaikka hinnoittelu on viritetty äärimmilleen, niin mikään ei takaa, etteikö hinnoittelu voisi nousta entistäkin korkeammaksi. Markkinoiden kuplat havaitaankin parhaiten vasta jälkikäteen. Sen sijaan olemme suositelleet sijoittajia tarkastelemaan sijoitusten riskitasoa. Kovassa kurssinousussa korkeamman riskin sijoitukset, korkeamman riskin osakkeet, nousevat keskimääräistä kovempaa ja vastaavasti kurssien pakittaessa riski realisoituu kovempana pudotuksena. Nyt nähdyn kurssinousun ja hinnoittelun kallistumisen seurauksena olemme suositelleet sijoittajia painottamaan osakesijoituksissaan matalamman riskitason osakkeita. Indeksisijoittajalle tämä onnistuu helpoimmin suuntaamalla osakesijoituksia ns. riskipainotettuihin indekseihin. Olemme myös kehottaneet sijoittajia tarkastelemaan oman salkkunsa sijoitusjakaumaa tämänhetkisten alentuneiden osakesijoitusten tuotto-odotusten valossa. Vähintäänkin sijoitussalkun balansointi eli osake- ja korkosijoitusten painojen palauttaminen omaa tavoitetta vastaavaksi on perusteltua.
Mitä sitten markkinoilla on perusteltua odottaa loppuvuoden aikana ja vuodenvaihteen jälkeen? Talouden osalta voimme olla hyvin luottavaisia, että kasvu edelleen vahvistuu. Lähimmät kuukaudet tulevat todennäköisesti olemaan vahvimman kasvun aikaa länsitalouksissa pitkiin aikoihin. Yritykset tulevat niin ikään parantamaan tuloksiaan kiihtyvän kasvun oloissa. Korkomarkkinoilla ei ole odotettavissa suurempia yllätyksiä, sen suhteen keskuspankkien viestit ovat olleet selkeitä. Ensi vuoteen lähdetään liikkeelle siis vahvassa suhdannetilanteessa. Todellinen kysymys markkinoille on siinä, kuinka pitkään juhlat jatkuvat?
Suhdannekäänteen ennakoiminen tässä vaiheessa tuntuisi suorastaan ilonpilaamiselta. Reaalitalouden puolella lähestytään kuitenkin pistettä, missä resurssit alkavat olla täyskäytössä ja joustoa joudutaan hakemaan hinnoista. Yhdysvalloissa ja Saksassa ollaan täystyöllisyystilanteessa ja ennen pitkää palkkapaineet kasvavat. Normaaliin taloussykliin myös kuuluu, että alkupuoliskon kiihtyvä vaihe taittuu tasaantumiseksi ja sittemmin heikkeneväksi kehitykseksi. Ehkä ensi vuoden puolella markkinoille aletaan saada kasaantuvassa määrin merkkejä näkymien taittumisesta. Ja kuten todettua, markkinoilla on taipumus hinnoitella tulevaa kehitystä.
