Sijoittajakirje maaliskuu 2020
KORONAKORJAUS MARKKINOILLA
Koronavirusepidemia laukaisi maailman pörsseissä korjausliikkeen helmikuun loppupuoliskolla. Vielä kuun puolivälissä osakkeet noteerattiin kautta aikain ennätyslukemiin. Korjausliike on ollut tyypilliseen tapaansa jyrkkä ja vain runsaan viikon aikana kursseista haihtui reilu kymmenys. Maailman tasolla osakkeita mittaava MSCI World -indeksi laski lopulta helmikuussa 7,6 % euromääräisesti laskien. Koko alkuvuoden osalta osakekurssit olivat helmikuun päättyessä 7 % miinuksella. Korjausliikkeen merkittävyyttä kannattaa suhteuttaa viime vuoden vankkaan kurssinousuun, jolloin maailman osakkeet kallistuivat peräti 30 %, joten suurta vahinkoa edes menneelle kurssien nousutrendille ei ole vielä tapahtunut.
Syy markkinoiden hermoiluun selittyy virusepidemian maailmantalouden kasvunäkymille aiheuttamilla vaurioilla. Talouskasvun veturi Kiina on ollut epidemian ytimessä ja viruksen patoamistoimet ovat halvaannuttaneet kasvumoottorin. Kiinan kasvun sakkaaminen heijastuu laajalti muun maailman talousnäkymiin heikentyneenä kysyntänä sekä tavarantoimitusvaikeuksina kansainvälisille yhtiöille. Lisäksi helmikuun lopussa on ollut ilmeinen vaara vastaavan epidemian laajenemisesta muualla maailmassa, mikä toteutuessaan lässäyttäisi kasvutoiveet kauttaaltaan. Niinpä markkinoiden näkökulmasta tärkein lyhyen tähtäyksen muuttuja on viruksen leviämisen seuranta tai sen patoamisen onnistuminen.
Pörssikurssien luisuessa korkomarkkinoilla kysyntä on tuttuun tapaan kasautunut matalariskisimpiin valtiolainoihin. Korkotaso on pudonnut Yhdysvalloissa historialliseen pohjakosketukseensa ja Euroopassakin hätyytellään viime kesänä nähtyjä ennätysalhaisia tasoja. Markkinoilla odotetaan myös yhä laajempaa keskuspankkien rahapoliittista elvytystä epidemian talousvaikutusten lieventämiseksi ja keskuspankkiirit ovatkin kommentoineet olevansa valppaina tilanteen kehittyessä. Yhdysvaltain keskuspankki viitoitti tulevaa kehitystä leikkaamalla ohjauskorkoaan. Pidemmän päälle pohjamudissaan matelevat korot ruokkivat osakemarkkinoiden riskinottohalukkuutta.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 29.02.2020 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | -7,3% | -7,1% | 7,7% | 5,8% | 6,0% | 10,5% |
| Kehittyneet maat | -7,6% | -7,0% | 8,5% | 6,1% | 6,3% | 11,1% |
| Suomi | -6,1% | -4,0% | 3,3% | 6,2% | 5,5% | 8,2% |
| Eurooppa | -8,5% | -9,6% | 3,0% | 3,1% | 1,7% | 7,0% |
| USA | -7,4% | -6,0% | 11,6% | 8,1% | 9,0% | 14,4% |
| Japani | -7,6% | -7,9% | 7,6% | 5,2% | 6,6% | 9,6% |
| Kehittyvät maat | -4,4% | -7,7% | 1,7% | 3,7% | 3,2% | 5,4% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | 1,7% | 4,6% | 10,9% | 3,0% | 3,3% | 4,9% |
| Eurooppa | 0,8% | 4,6% | 14,0% | 6,0% | 3,7% | 6,2% |
| USA | 4,7% | 10,0% | 21,8% | 4,9% | 4,2% | 7,3% |
| Kehittyvät maat | -0,8% | 1,6% | 10,9% | 3,6% | 5,4% | 8,5% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -0,5% | 0,7% | 5,4% | 2,6% | 2,2% | 3,6% |
| USA | 2,2% | 5,9% | 19,8% | 5,5% | 5,4% | 8,2% |
| Kehittyvät maat | 0,9% | 4,1% | 17,1% | 5,7% | 7,0% | 9,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | -2,0% | -1,9% | 3,5% | 2,4% | 2,7% | 5,8% |
| USA | -1,1% | 0,0% | 9,0% | 3,0% | 4,5% | 8,7% |
| Kehittyvät maat | -0,2% | 2,3% | 11,9% | 3,8% | 8,3% | 9,8% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Osakemarkkinoiden alkuvuoden avainkysymys on virusepidemian aikataulu. Milloin epidemia osoittaa merkkejä laantumisesta ja sitä kautta, milloin talouskehitys alkaa toipua? Mitä pidempään epidemian taittumisessa kestää, sitä suurempia tappioita talousrintamalla koetaan. Tällä hetkellä esitetyt arviot veikkaavat globaaliin talouteen noin puolen prosentin leikkausta epidemian vaikutuksesta, mikä merkitsee OECD:n ennusteen mukaan kasvun hiipumista globaalisti 2,4 %:in. Edellytyksenä tämän ennusteen toteutumiselle tosin on, ettei epidemia juurikaan nykyisestään pahene.
Mitä sitten puolen prosentin lovi globaaliin talouteen tarkoittaa osakemarkkinoille? Laskennallisesti voidaan arvioida pörssiyhtiöiden tulosten jäävän noin 5 % heikommaksi kuin ilman epidemian vaikutuksia olisi ollut oletettavaa. Markkinoilla yhtiöitä koskevat tulosennusteet ovatkin viime viikkoina olleet laskussa, mutta vielä 5 %:n pudotusta ennusteissa ei olla nähty. Tällä hetkellä pörssiyhtiöiden tulosten arvioidaan jäävän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta viime vuotiselle tasolleen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Tämä siitäkin huolimatta, että joukko isoja pörssiyhtiöitä on varoittanut epidemian vaikutuksesta heikkenevistä tuloksistaan. Kevään tullen tuloskasvun odotetaan jälleen palaavan markkinoille ja kasvun kiihtyvän loppuvuotta kohti mentäessä. Nämä markkinoiden ennusteet pitävät vääjäämättä sisällään ajatuksen epidemian nopeasta talttumisesta.
Tähän mennessä koetun kurssien korjausliikkeen johdosta osakemarkkinoiden ’yliarvostus’ näyttää myös korjaantuneen. Pörssikurssit suhteessa yritysten tuloskuntoon ovat alentuneet viime vuosien keskimääräiselle tasolle. Jos sitten epidemia rauhoittuu, näyttää osakemarkkinoilla olevan hyvät mahdollisuudet elpymiseen vallankin, kun korkotaso on jälleen pudonnut historiallisen pohjansa tuntumaan.
Riskiskenaariossa osakemarkkinoiden nyt nähty heilunta on signaali paljon odotettua laaja-alaisemmista negatiivisista talousvaikutuksista ja pidemmästä kestosta. Tämä vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä. Jos epidemia laajenisi hallitsemattomaksi, se poikkeaisi kaikista edeltävistä tämän vuosituhannen vastaavista epidemioista. Myös markkinoiden logiikan näkökulmasta koettu kurssien korjausliike näyttää pikemminkin tyypilliseltä lyhytkestoiselta pudotukselta, joka on omiaan korjaantumaan lähikuukausien aikana.
Suhdannekuva. Talousnäkymien kannalta lähimmät viikot tulevat olevaan mielenkiintoisia, jopa jännittäviä. Epidemian vaikutuksia ei vielä olla juurikaan nähty tähän mennessä raportoiduissa taloustilastoissa ja edes ennakoivissa suhdannemittareissa vaikutukset tuskin ovat vielä heijastuneet täysimääräisinä. Kiinassa kerrottiin yritysten suhdannenäkymien romahtaneen heikoimmilleen koko mittaushistoriassa ja jopa selvästi heikommiksi kuin reilun vuosikymmenen takaisen finanssikriisin synkimpinä hetkinä. Nämä mittaustulokset ovat kuitenkin ymmärrettäviä maan talouden ajauduttua lähes pysähdystilaan epidemian rajaamispyrkimysten vuoksi. Yhtä ymmärrettävää on, että yritysten näkymät toipuvat nopeasti, jahka epidemian selkä taittuu.
Länsimaissa edes ennakoivat suhdannebarometrit eivät vielä ole suuremmin heilahtaneet epidemian takia. Odotettavissa on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissakin tullaan näkemään synkempiä lukemia vielä maaliskuussa, mutta tilanteen rauhoittuessa optimismin ennakoidaan palaavan. Talouden vahvana tukipilarina toimineen kulutuskysynnän ei myöskään uskota pahemmin länsimaissa kärsivän epidemia vaikutuksesta, tietenkin sillä reunaehdolla, ettei epidemia riistäydy laajempaan populaatioon.
Kokonaisuudessaan talouskasvu tulee vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta jäämään selvästi heikommaksi kuin mitä vielä vuoden alussa ennakoitiin. Euroopassa kasvu hiipuu nollan tuntumaan, Kiinassa kasvulukemat tulevat olemaan heikoimpia koko modernin Kiinan historiassa. Yhdysvalloissa kasvulukemiin sen sijaan ei odoteta kuin korkeintaan prosenttiyksikön kymmenyksien heikennystä. Kevätneljänneksellä sen sijaan kasvun odotetaan elpyvän ja markkinoiden näkökulmasta elpyminen voi osoittautua pirteäksi talouden kuroessa umpeen epidemian takia menetettyä tuotantoa alkuvuodelta.
Korkomarkkinat. Valtiolainakorot laskivat epidemian vaikutuksesta historiallisiin pohjalukemiinsa Yhdysvalloissa. Myös Saksan korot painuivat jälleen pohjan tuntumaan sijoittajien hakiessa tuulen suojaa markkinoiden myllerrykseltä. Sen sijaan korkeamman riskin valtiolainoihin ei kohdistunut vastaavaa kysyntää ja niinpä mm. Italian valtiolainojen korot jopa hivenen kohosivat. Myös yrityslainamarkkinoilla oli varovaisempaa ja lainojen hinnat olivat hienoisessa laskussa. Markkinoilla katseet on tämänkin myllerryksen keskellä suunnattu keskuspankkien suuntaan ja niiltä odotetaan jälleen auttavaa kättä tunnelman rauhoittamiseksi. Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan alentavan ohjauskorkoaan ja muiden suurten keskuspankkien tukevan osaltaan markkinoita avokätisellä rahapolitiikalla.
Helmikuun lopun lasku matalariskisimmissä koroissa tulee tukemaan osakemarkkinoiden odotuksia, jos ja kun epidemian pahin pelko hellittää. Jos virusepidemian vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, saattaa korkoelvytys ja keskuspankkien muu tulituki markkinoille jopa sysätä pörssit uuteen liitoon. Fedin yllättävä ja reipas ohjauskoron leikkaus on markkinoille selvä viesti äärimatalien korkojen ajan jatkumisesta. Yrityslainamarkkinoilla riskien laantuminen tulee niin ikään tarkoittamaan lainahintojen nousua ja korkotason loivaa laskua jatkossa.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Koronakorjaus maailman osakemarkkinoilla on tähän mennessä noudattanut hyvin tyypillistä korjausliikkeen kaavaa. Osakekurssit olivat nousseet ennätystasoilleen ja arvostustasot historiallisesti korkeiksi pitkän nousujakson päätteeksi. Sen jälkeen negatiivinen tapahtuma, tällä kertaa koronavirusepidemia, pudottaa kursseja jyrkästi muutaman päivän aikana paniikin levitessä markkinoilla. Pian markkinoilla rauhoitutaan pohtimaan tapahtuman todellisia vaikutuksia markkinoiden hinnoitteluun ja tulevaisuuden näkymiin ja niinpä kurssiliikkeet rauhoittuvat. Keskuspankit lupaavat oman tukensa markkinoille ja pörsseissä alkaa toipuminen. Yhdysvalloissa keskuspankin ohjauskorkoa leikattiin puolella prosentilla pikavauhtia ja pidemmän päälle matalat korot tukevat riskisijoituksia, etenkin osakemarkkinoita.
Luonnollista on, että jyrkimmän kurssilaskun vaiheessa markkinoille leviää spekulaatioita laajemmasta trendikäänteestä, niin tälläkin kertaa. Ei tietenkään ole kirkossa kuulutettua, etteikö trendikäänne voisi olla käsillä, mutta sen ennustaminen etukäteen on mahdotonta. Jotta markkinoiden tulevaisuudenkuva pysyvästi heikkenisi, tulisi talouskehityksen osalta odottaa pitkäkestoista taantuvaa kehitystä. Ja ainakin toistaiseksi markkinoilla luotetaan paluuta päiväjärjestykseen epidemian laannuttua.
Miltä sijoittajan näkymät sitten vaikuttavat epidemiauutisten tuolle puolen tähystettäessä? Korkomarkkinoilla valtiolainojen hinnat näyttävät saavuttaneen huippunsa ja tilanteen normalisoituessa sijoittajille on luvassa vain miinusmerkkisiä sijoitustuottoja. Osakemarkkinoilla riskihinnoittelun laantuessa sen sijaan kurssien voi odottaa toipuvan. Ja mikäli talouskasvu maailmalla ei saa ennakoitua pahempia kolhuja kylkeensä, palaa myös markkinoiden luottamus pörssiyhtiöiden tuloskuntoa kohtaan.
