Sijoittajakirje maaliskuu 2019
TOIVEISSA LOIVA TAANTUMA – MAALISKUU 2019
Osakemarkkinoiden nousukiito jatkui helmikuussa vahvana. Kuukauden lopussa maailman osakemarkkinoita mittaava MSCI-World indeksi hipoi jo kaikkien aikojen ennätystään. Pörssikurssit ovat nousseet alkuvuonna toistakymmentä prosenttia ja viime vuoden lopun syöksy tuntuu haihtuneen savuna ilmaan. Samaan aikaan markkinoiden odotukset pörssiyhtiöiden tulosten osalta ovat kuitenkin jyrkästi laskeneet, ennakoivat suhdannemittarit osoittavat kaakkoon ja talouden taantumaa ennakoidaan yleisesti. Ovatko markkinat, siis sijoittajat, irtaantuneet reaalimaailmasta?
Alkuvuoden innostusta sijoitusmarkkinoilla selitellään kahdella tekijällä, keskuspankkien korkolinjan muuttumisella ja amerikkalais-kiinalaisen kauppasodan ratkaisutoiveilla. Yhdysvaltain keskuspankki linjasi joulukuussa korkonäkemyksensä selvästi aiempaa maltilliseksi ja markkinoilla tämä tulkittiin koronnostojen aikakauden päättymiseksi. Myös EKP on pehmentänyt puheitaan koronnostotoiveidensa osalta ja niinpä markkinoilla on asennoiduttu nykyisen matalan korkotason säilymiseen hamaan tulevaisuuteen. Kauppasodan osalta markkinat ovat puolestaan tulkinneet viestejä vähintäänkin toiveikkaasti. Jonkinasteista sopua odotellaan ehkä jo maaliskuussa.
Onko markkinoilla sitten syytä olettaa korko- ja kauppasotahuolista vapaata nousua tästä eteenpäin? Eipä varmaankaan. Taloussuhdanteiden isossa kuvassa ei ole näköpiirissä mitään merkittävää positiivista käännettä edes korkohelpotuksen tai kauppasovun myötä. Suhdanneodotukset ovat jatkaneet heikkenemistään ja taloussykli jatkaa laskusuuntaan. Markkinoiden toiveita viritelläänkin nyt siihen, että edessä oleva hitaamman kasvun vaihe jäisi vain hitaamman kasvun vaiheeksi eikä pahempaa taantumaa maailmanmittapuussa pääse syntymään.
| SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 28.2.2019 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OSAKKEET | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma kaikki | 3,5% | 11,2% | 6,2% | 11,1% | 10,5% | 14,0% |
| Kehittyneet maat | 3,8% | 11,5% | 7,6% | 10,9% | 10,7% | 14,3% |
| Suomi | 2,3% | 10,6% | 0,9% | 11,3% | 19,5% | 13,0% |
| Eurooppa | 4,2% | 10,6% | 1,3% | 6,8% | 4,7% | 10,8% |
| USA | 4,1% | 12,2% | 11,7% | 13,0% | 14,2% | 17,2% |
| Japani | 1,5% | 5,8% | 1,5% | 11,0% | 11,9% | 12,8% |
| Kehittyvät maat | 1,0% | 9,4% | -3,5% | 13,3% | 8,2% | 11,5% |
| VALTIONLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Maailma | -0,3% | 0,7% | 5,7% | -0,3% | 4,5% | 4,1% |
| Eurooppa | -0,6% | 1,0% | 2,7% | 1,0% | 4,9% | 5,6% |
| USA | 0,3% | 0,8% | 11,4% | -2,1% | 6,2% | 4,3% |
| Kehittyvät maat | 1,7% | 5,4% | 8,3% | 4,2% | 8,7% | 9,5% |
| YRITYSLAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 0,8% | 2,3% | 1,8% | 1,8% | 2,3% | 4,3% |
| USA | 0,8% | 2,0% | 10,7% | 1,0% | 7,1% | 6,0% |
| Kehittyvät maat | 1,7% | 4,3% | 10,8% | 5,6% | 8,6% | 10,2% |
| RISKILAINAT | 1kk | vuoden alusta | 1 vuosi | 3 vuotta p.a. | 5 vuotta p.a. | 10 vuotta p.a |
| Eurooppa | 1,7% | 3,8% | 0,7% | 4,8% | 3,0% | 9,8% |
| USA | 2,3% | 6,6% | 11,9% | 6,5% | 7,6% | 9,6% |
| Kehittyvät maat | 2,0% | 5,6% | 9,9% | 7,7% | 10,0% | 13,7% |
SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:
Pörssinäkymät. Alkuvuoden poikkeuksellisen vahvaa kurssinousua maailman osakemarkkinoilla voidaan varmasti pitää vähintäänkin yllättävänä. On totta kai selvää, että tammi-helmikuun nousuprosentit näyttävät poikkeuksellisen kovilta osin siksi, että viime vuoden lopun lasku oli vastaavasti poikkeuksellisen jyrkkää. Osa kurssinoususta voidaankin selittää viime vuoden lopun ’ylilyönnin’ korjaantumisella. Mutta silti maailman osakkeiden nousu hiuskarvan päähän kaikkien aikojen ennätystasostaan on vaikuttavaa. Markkinoilla nousua on perusteltu korkonäkymien muuttumisella selvästi aiempaa maltillisempaan suuntaan sekä toiveilla kauppasovun syntymisestä kahden maailman suurimman talouden, Kiinan ja Yhdysvaltain, välille.
Osakemarkkinoiden suuret muuttujat, pörssiyhtiöiden tulosnäkymät ja niitä ennakoivat talouden kasvuodotukset, eivät ole alkuvuonna kummemmin piristyneet. Pikemminkin päinvastoin. Pörssiyhtiöiden tulosodotukset jatkoivat heikkenemistään vuoden alussa ja tuloskasvun odotetaan jäävän vaatimattomaksi. Eurooppalaisille pörssiyhtiöille odotetaan nollakasvua vuoden alkuun ja amerikkalaisten yhtiöiden tulosten odotetaan alkuvuodelta jäävän jopa hieman viime vuotta heikommiksi. Talouden kasvuodotukset eivät myöskään ole vahvistuneet vaan ennakoivien suhdannemittareiden valossa talouskasvun odotetaan jatkavan hidastumistaan maailmalla.
Riittävätkö sitten korkonäkymien muutokset ja toiveet kauppasovusta kääntämään tulosennusteet kasvuun ja talouden suhdanneodotukset nousuun? Näillä seikoilla on varmasti positiivinen vaikutus tulevaisuuden näkymiin, mutta tuskin ratkaisevaa roolia maailmantalouden suhdannekierron kannalta. Osakemarkkinoilla toiveikkuus näytetäänkin nyt virittyneen siihen, että maltillisten korkonäkymien ja mahdollisen kauppasovun myötä edessä oleva talouden hitaamman kasvun vaihe jää pelättyä loivemmaksi ja lyhyemmäksi.
Tuotto-odotusten osalta osakkeiden kallistuminen samaan aikaan heikentyneiden tulosodotusten kanssa merkitsee sijoittajille aiempaa heikompaa näkymää. Eurooppalaiset osakkeet on markkinoilla keskimäärin hinnoiteltu vastaamaan noin 13 kertaa tämän vuoden tulostasoa ja Yhdysvalloissa vastaavasti reilua 16 kertaa. Mikäli pörssiyhtiöiden tulokset vastaavat markkinoiden ennusteita, tarkoittavat nämä hinnoittelukertoimet eurooppalaisille osakkeille vajaan 8 %:n ja amerikkalaisille osakkeille noin 6 %:n tuottoa. Hinnoittelu vastaa kutakuinkin viimeisten viiden vuoden keskimääräistä tasoa.
Suhdannekuva. Talouskasvu on maailmalla edelleen hidastumaan päin. Alkuvuoden ennakoivat suhdannemittarit kertovat etenkin yritysten odotusten heikkenemisestä. Teollisuuden näkymät ovat vajonneet pessimistisiksi Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa ennakoiden tuotannolle hitaampaa aikaa. Yhdysvalloissa teollisuus on edelleen toiveikas kasvunäkymien suhteen, mutta sielläkin optimismi on laimeampaa. Ennakoivien mittareiden valossa on jokseenkin varmaa, että talouskasvu tulee olemaan alkuvuonna hitaampaa kuin viime vuonna.
Talouden kokonaiskuvan kannalta vankin tukijalka on edelleen vahvan työllisyyden tukema kuluttajasektori. Kuluttajien luottamus on erityisen vankkaa Yhdysvalloissa ja Euroopassakin kuluttajien usko on vakaalla pohjalla. Talouden suhdannekierron suhteen on tyypillistä, että noususuhdanteen hiipuessa vahva työllisyys vielä ylläpitää kulutuskysyntää. Ongelmana pidemmän aikavälin näkymien suhteen on se, että työllisyyden paranemiselle entisestään ei enää ole pelivaraa ja siten uutta positiivista vauhtia talouteen ei kuluttajiltakaan ole odotettavissa.
Paras skenaario sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta on, että talouskasvu hidastuu loivasti ja yritysten luottamuksen vakiintuessa uusi nousu lähtee ajan myötä liikkeelle. Maltilliset korkonäkymät ja mahdollinen kauppasodan hiipuminen uhkakuvien joukosta luonnollisesti auttavat tällaisen tulevaisuudenkuvan muodostamisessa.
Korkomarkkinat. Alkuvuosi on ollut hyvää aikaa myös korkosijoituksille. Keskuspankkien linjaukset maltillisesta korkopolitiikasta ovat poistaneet markkinoilta korkojen nousun uhan. Valtiolainojen hinnat kohosivat alkuvuonna ja yrityslainoissa hintojen nousu on ollut vieläkin jyrkempää. Inflaatio ei edelleenkään uhkaa ja hidastuvan talouskasvun näkymät pitävät inflaatio-odotukset matalina. Korkosijoitusten kannalta näkymät tästä eteenpäin ovat parhaimmillaankin maltillisia.
Valtiolainojen tuottotasoon ei ole odotettavissa muutosta suuntaan eikä toiseen. Eurooppalaisten lainojen tuotto jää näin ollen polkemaan paikoilleen äärimmäisen matalalle tasolle. Amerikkalaiset valtiolainat tarjoavat dollarimääräisesti parempaa tuottoa. Yrityslainoissa hintojen nousu vuoden alussa on vastaavasti alentanut tuottotasoa tästä eteenpäin. Yrityslainojen riskipreemiot ovat kaventuneet. Eurooppalaisten paremman luottoluokituksen yrityslainojen tuottotaso pysyy hyvin matalana. Amerikkalaisissa yrityslainoissa jälleen dollarimääräinen tuotto on parempaa.
Sijoittajan vaihtoehdot tuotontavoitteluun korkomarkkinoilla ovat rajalliset. Eurooppalaiset ja euromääräiset sijoitukset tarjoavat edelleen hyvin niukkaa tuottoa. Parempaa tuottoa on tavoiteltava valuuttamääräisistä sijoituksista tai painottamalla korkeamman riskin eurooppalaisia yrityslainoja. Valtiolainojen rooli sijoituksissa on ennen kaikkea hajauttava. Jos markkinoilla ja ympäröivässä talouskehityksessä asiat menevät pieleen, ovat valtiolainat sijoituskohteena se alue, joista on silloin odotettavissa hinnannousua.
INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA
Alkuvuoden nousun jälkeen markkinoilla on palattu tilanteeseen, mikä oli vallalla ennen viime vuoden lopun rysähdystä. Osakkeet hipovat ennätyslukemiaan ja korkomarkkinoiden tuottotasot ovat palanneet aiemmalle vaatimattomalle tasolleen. Riskit ja uhkakuvat näyttävät markkinoilla jääneen taka-alalle. Talouskehityksen osalta markkinoilla tunnutaan suhtautuvan vähintäänkin luottavaisesti vakaaseen menoon. Kaikki hyvin?
Mielialat markkinoilla ailahtelevat nopeasti, kuten viime kuukausina olemme saaneet huomata. Samaan on hyvä varautua jatkossakin. Talouden käänteiden osalta tiedämme, että suhdanteiden muutokset ovat paljon hitaampia kuin markkinoiden ailahtelut. Hidastuvan kasvun aika alkoi maailmalla jo reipas vuosi sitten ja normaalia on, että hitaamman kasvun aikaa kestää pikemminkin vuosissa kuin kuukausissa mitattava aika. Eikä taantuman mahdollisuuskaan ole poissuljettu. Euroopassa hoiputaan jo nyt taantuman partaalla ja heikkenevät suhdanteet tuppaavat tuottamaan negatiivisia yllätyksiä. Realistisesti pohtien ei kannata vielä ennakoida talouden uutta nousukautta, katsotaan ensin, kuinka hitaammasta kasvusta selvitään.
Myöskään uhkakuvat markkinoilta eivät ole mihinkään kadonneet alkuvuoden markkinanousun myötä. Kauppasopua ei vielä ole Kiinan ja Yhdysvaltain välille syntynyt ja siksi pettymysten mahdollisuus on aina olemassa. Brexit on edelleen ratkaisematta. Eurovaalit todennäköisimmin heikentävät luottamusta talousalueen toimintakykyyn ja Italian ongelmat saattavat hyvinkin kärjistyä. Niinpä markkinoillakin voidaan odottaa poukkoilevaa kehitystä.’
Mitä sitten indeksisijoittajan tulisi tehdä? Tylsä vastaus on, että samaa kuin ennenkin. Hajautettu globaali sijoitussalkku varmistaa markkinoiden tuoton. Maailman osakemarkkinat tarjoavat kelvollisia tuottonäkymiä tästä tulevaisuuteen, vaikka pörssiyhtiöiden tulokset eivät lähikuukausina kasvaisikaan. Korkosijoituksissa tuottoa tavoitellaan korkeamman riskin sijoitusluokista ja turvaa pahimmilta markkinasyöksyiltä saadaan valtiolainoista. Euroopan ongelmien kärjistyessä on hyvä pitää myös valuuttamääräisiä korkosijoituksia.
