Sijoittajakirje Kesäkuu 2017

Alkuvuosi on ollut talousnäkymille ja sijoitusmarkkinoille myötätuulen aikaa. Suhdanneodotukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa vahvistuivat, kehittyvillä markkinoilla seurattiin samaan suuntaan. Talousnäkymien osalta voidaankin puhua jo ainakin vankasta noususuhdanteesta, vaikka absoluuttiset kasvuluvut eivät vielä erityisen huimia olekaan. Pörsseissä saatiin todistaa vahvaa tuloskehitystä yhtiöiden raportoitua merkittävästä parannuksesta kannattavuudessaan. Samaan aikaan pelot korkojen noususta näyttivät latistuneen. Toukokuun loppuun tultaessa maailman osakemarkkinat kohosivatkin kaikkien aikojen ennätystasolleen dollareissa mitaten. Euron vahvistuminen tosin heikensi euromääräisen sijoittajan saamaa tuottoa toukokuun osalta hieman miinukselle.

Kevään aikana markkinoiden positiivisen vireen ohella toinen silmiinpistävä piirre on ollut kurssiliikkeiden pienuus. Volatiliteetilla, kurssiheilahteluiden suuruudella, mitattuna markkinoiden heilahdukset ovat olleet pienimmillään jopa vuosikymmeniin niin osakkeissa kuin korkomarkkinoillakin. Päällisin puolin kaikki näyttäisikin olevan markkinoilla hyvin. Sijoittajan kannalta kysymys kuuluukin nyt, jatkuuko positiivisten uutisten sarja edelleen ja onko vielä odotettavissa riittävästi positiivisia yllätyksiä markkinoiden nosteeksi?

Laajemmassa kuvakulmassa tarkasteltuna maailmantalouden suhdannekierto on nyt sijoitusmarkkinoiden kannalta lähes optimaalisessa tilanteessa. Suhdannenousu on alkanut ja kasvu on maailmalla selvästi kiihtymässä. Toisaalta korkojen nousu ei vielä uhkaa sijoitusmarkkinoita. Tyypillisesti noususuhdanteet kestävät sentään useampia vuosia ja myös markkinoilla ennakoidaan kasvun jatkuvan ainakin parin seuraavan vuoden ajan. Lyhyellä tähtäyksellä markkinoilla kiinnitetään aiheellisestikin huomiota osakemarkkinoiden korkeisiin arvostuskertoimiin ja siten riskinä voidaan pitää mahdollista ”ilmakuoppaa” muutoin nousutrendissä olevilla markkinoilla.

Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:

• Jatkuuko talouden nousuvauhti ja kuinka vahvana? Suhdanneodotukset kohosivat alkuvuonna korkealle ja osin odotukset ovat kevään loppuun tultaessa edelleen vahvistuneet. Markkinoilla seurataan herkeämättä sitä, mihin suuntaan odotukset kesän aikana kääntyvät vai pitääkö korkeasuhdanne edelleen pintansa.

• Pystyvätkö pörssiyhtiöt jatkamaan tulostensa kasvattamista markkinoiden ennakoimaan tahtiin? Alkuvuoden kasvuluvut olivat erinomaisia ja reippaasti ennakoitua parempia. Heinäkuusta alkaen saadaan jälleen uutta tietoa yritysten tuloskehityksestä.

• Onko markkinoiden hinnoittelu jo imenyt sisäänsä kaiken positiivisen kehityksen? Mikäli vahva kasvu jatkuu, ei hinnoittelusta liene edelleenkään huolta, mutta odotettua heikommat uutiset voivat helposti johtaa markkinoiden notkahduksiin.

• Heiluttavatko Euroopan vaalit eurooppalaisten markkinoiden mielialoja? Ranskan ja Ison-Britannian parlamenttivaalit antavat osviittaa poliittisista mielialoista, mutta markkinoiden näkökulmasta suurimmat riskit kohdistuvat Italian mahdollisesti aikaistettaviin vaaleihin syksyllä.

• Kykeneekö Trumpin hallinto saamaan aikaan markkinoiden odottamia uudistuksia verotukseen ja elvytykseen? Juuri nyt näyttää siltä, että kaivatut uudistusohjelman uhkaavat jäädä poliittisen sekamelskan jalkoihin.
• Pysyvätkö korko-odotukset matalina ja kuinka pitkään? Inflaatiopaineet ovat talven jäljiltä laantuneet ja keskuspankit viestivät hyvin varovaisen korkopolitiikan jatkuvan. Markkinoille matalan korkotason ja vahvan talouskasvun yhdistelmä on lähes ideaalinen ympäristö.

Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista

Toukokuun pieniliikkeisten markkinamuutosten merkittävin liike nähtiin valuuttamarkkinoilla. Dollarin arvo suhteessa euroon heikkeni muutamalla prosentilla. Eurooppalainen kehitys on ollut positiivista niin talouden kuin poliittisten käänteidenkin osalta. Yhdysvalloissa taas Trumpin hallinnon ympärillä pyörivä sirkus taas saattaa osaltaan vähentää markkinoiden luottamusta. Sijoittajan kannalta valuuttaliikkeet ovat kuitenkin pidemmän päälle puhdas satunnaismuuttuja eikä niiden arvailu tuota salkkuun lisäarvoa.

Pörssien nousu on maailmassa jatkunut yritysten hyvän tuloskehityksen ja parempien talouden kasvuodotusten myötä. Alkuvuonna pörssiyhtiöiden tulokset kasvoivat suorastaan huimasti vuodentakaiseen verrattuna. Eurooppalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos parani liki 30 % ja amerikkalaisten noin 15 %. Markkinoilla odotetaan tuloskasvun myös jatkuvan reippaana loppuvuoden ajan ja vieläpä tulevina vuosinakin. Tulosten kasvuluvut voivat vaikuttaa korkeilta ja odotukset rohkeilta, mutta aiemmasta historiasta tiedetään, että voimakas tuloskasvu on hyvinkin tyypillistä talouden kasvukäänteissä. Ja tämä kasvukäänne voi hyvinkin olla vasta alkuvaiheessaan.

Reaalitalouden puolella kasvuluvut ovat vahvistuneet alkuvuonna, mutta tähän mennessä kuitenkin vasta hyvin maltillisesti. Euroopassa iloitaan noususuhdanteesta, vaikka talouskasvu on selvästi alle 2 %:n vauhdissa. Markkinoille tämä on itse asiassa hyvä asia, kasvun kiihtymiselle on kosolti tilaa. Suhdannebarometrit ennakoivat kasvun parantuvan edelleen lähimpien kuukausien aikana ja siten taloudesta voidaan edelleen odottaa myönteisiä yllätyksiä alkavan kesän aikana. Ja mikä tärkeintä, riski talousnäkymien synkkenemiselle vaikuttaa varsin pieneltä kasvun todella käynnistyttyä. Reaalitalouden puolella trendit kääntyvät luonnostaan markkinoiden hermoiluja hitaammin.

Se, mikä markkinoilla arveluttaa, on markkinoiden hinnoittelu itsessään. Pörssiosakkeiden hinnat ovat historiallisesti korkeita, kuten myös korkosijoitusten hinnat. Näin on tosin ollut jo useamman vuoden ajan. Onko markkinoilla siten edessään hintaromahdus ennemmin tai myöhemmin? Tämän kysymyksen kannalta tärkeintä on puntaroida korkonäkymiä. Niin kauan kuin korkotaso ja siten korkotuotot pysyvät nykyisissä lukemissa, ei osakemarkkinoidenkaan hinnoitteluun liity suurta kuplan vaaraa. Osakkeiden tarjoama tuotto-odotus on edelleen kilpailukykyinen sijoittajille korkotasoon suhteutettuna, myös historiallisesti tarkasteltuna. Ja jotta korkotaso ainakaan oleellisesti nousisi, täytyisi niin inflaatio-odotuksissa kuin keskuspankkipolitiikassakin tapahtua jotain todella ihmeellistä. Hintapaineet hiljalleen kohoavat talouskasvun kiihtyessä, mutta finanssikriisin jälkeisen pitkän hitaan talouskasvuvaiheen jäljiltä taloudessa on niin paljon käyttämättömiä resursseja, etteivät hintapaineet kysyntävetoisesti heti yllätä. Keskuspankit ovatpuolestaan systemaattisesti pitäneet korko-odotukset matalina eikä tähän linjaan lähitulevaisuudessa ole syytä odottaa muutosta.

Lyhyellä tähtäyksellä markkinoiden liikkeet ovat tietysti sattumanvaraisempia. Alkuvuoden äärimmäisen rauhallisten markkinaliikkeiden jäljiltä tuntuu jokseenkin luonnolliselta ennakoida jotain suurempaa heilahdusta. Alkukesä voisi olla tällaiselle heilahdukselle yhtä todennäköinen ajankohta kuin mikä tahansa muukin. Poliittiset tapahtumat voivat tuottaa pettymyksiä, oli sitten kyseessä Trumpin hallinnon sekoilut, eurooppalaiset vaalit tai vaikka Kreikan velkaneuvottelut. Italian pankkikriisi kuplii edelleen eikä brexit-neuvotteluissakaan olla edetty erityisen hyvähenkisesti. Tunnelma tuntuu markkinoilla kuitenkin olevan, että jos jonkinlainen korjausliike markkinoilla nähdään, niin se kannattaa hyödyntää ostotilaisuutena.

Kaiken kaikkiaan sijoitusmarkkinoiden muutokset ovat olleet viime kuukausina vähäisiä ja ympäröivän talouden kehitys hyvää. Indeksisijoittajan silmin tarkasteltuna markkinat eivät anna aihetta mihinkään suurempiin muutoksiin pidemmän tähtäyksen sijoitusstrategiassa.