Sijoittajakirje Joulukuu 2017

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

Vahva myötätuuli on jatkunut taloudessa ja markkinoilla. Länsimaiden vahvaan nousuun päässyt taloussuhdanne on jatkanut vahvistumistaan. Suhdanneodotukset ovat rikkoneet aiempia ennätyksiään. Kuluttajien mielialat ovat toivorikkaita ja niinpä myös tunnelmat sijoitusmarkkinoilla ovat kirkkaat. Uhkakuvat ja riskitekijät tuntuvat loistavan poissaolollaan. Ja kaikkea tätä positiivista tunnelmaa vielä alleviivaa matalana pysynyt korkotaso. Marraskuussa osakemarkkinoiden nousu maailmalla jatkui, vaikkakin euromääräisen sijoittajan tuottoa lohkaisi jälleen yhteisvaluuttamme vahvistuminen.

Sijoittajan näkökulmasta päättyvästä vuodesta tulee vääjäämättä hyvä. Joulukuun aikana tuskin enää ilmenee mitään niin dramaattisia käänteitä, jotka saisivat sijoitustuotot notkahtamaan pakkasen puolelle. Myös tulevaa vuotta ajatellen ennusmerkit näyttävät hyviltä. Talouskasvu tulee hyvin suurella todennäköisyydellä edelleen vahvistumaan, ainakin lähimpien talvikuukausien aikana. Ja hyvällä kehityksellä on taipumus ruokkia itse itseään tiettyyn pisteeseen saakka, joten tuskinpa suurempaa käännettä kannattaa vielä taloudelle sen enempää kuin markkinoillekaan veikkailla.

Positiivisen ympäristön ja hyvän markkinakehityksen seurauksena ilmeisin huoli markkinoilla kohdistuu hinnoitteluun itseensä. Osakkeiden arvostuskertoimet ovat korkeita ja kohonneet entisestään. Korkomarkkinoilla ollaan niin ikään monilta osin lähellä historiallisesti alhaisia tuottotasoja. Neutraalisti tarkastellen tämä tarkoittaa aiempaa matalampia tuotto-odotuksia markkinoilla. Ilmeistä kuitenkin on, että mitään merkittävämpää käännettä markkinakehitykseen ei kannata arvailla niin kauan kuin talouden valtavirta menee myönteiseen suuntaan.

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA, %            
31.11.2017            

 

OSAKKEET 1 kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a.
             
Maailma kaikki -0,4% 7,9% 10,9% 9,6% 12,9% 6,6%
Kehittyneet maat -0,2% 6,8% 10,0% 9,8% 13,7% 7,0%
Suomi -2,8% 10,4% 16,4% 13,2% 17,5% 7,1%
Eurooppa -2,1% 9,4% 15,8% 6,2% 9,5% 3,1%
Pohjois-Amerikka 0,5% 5,7% 8,2% 11,2% 16,1% 9,4%
Japani 2,2% 11,2% 14,3% 14,9% 16,1% 7,8%
Kehittyvät maat -2,1% 17,2% 18,2% 7,7% 6,4% 3,5%
             
VALTIONLAINAT 1 kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a.
             
Maailma -0,5% -4,9% -5,3% 3,1% 1,6% 4,8%
Eurooppa 0,3% 2,0% 3,0% 3,0% 5,0% 6,4%
USA -2,3% -9,3% -8,9% 3,2% 3,1% 6,8%
Kehittyvät maat -2,2% -3,6% -1,9% 7,3% 6,0% 9,6%
             
YRITYSLAINAT 1 kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a.
             
Eurooppa -0,2% 2,7% 3,4% 2,5% 3,7% 4,7%
USA -2,3% -6,0% -4,9% 5,4% 5,4% 8,3%
Kehittyvät maat -2,2% -4,6% -3,1% 6,8% 5,8% 9,1%
             
RISKILAINAT 1 kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a.
             
Eurooppa -0,6% 5,6% 7,5% 4,9% 6,2% 6,9%
USA -2,4% -6,0% -3,8% 6,2% 6,8% 9,0%
Kehittyvät maat -2,9% -3,7% -1,7% 8,2% 6,7% 10,4%

Tärkeimmät teemat sijoitusmarkkinoilla:

  • Riittääkö kurssinousulle eväitä? Pörssien ennakoivaan luonteeseen kuuluu tulevien tuottojen diskonttaaminen kursseihin. Vahvassa kasvussa olevan talouden oloissa markkinoilla odotetaan pörssiyhtiöiltä yhä parempaa tuloskehitystä ja tulokset ovatkin parantuneet reippaasti. Loppuvuoden osalta tuloskasvun odotetaan karkeasti ottaen yltävän noin kymmenen prosentin lukemiin länsimaissa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tulosennusteet ensi vuodelle eivät enää viime kuukausina ole nousseet vaan jopa hivenen maltillistuneet. Uutta positiivista kierrettä ei näin ollen markkinoiden mukaan olisi enää odotettavissa.
  • Taloussyklin vaiheet. Nousukauden alkuvaiheessa teollisuuden näkymät kirkastuvat ja investoinnit kiihtyvät. Näin on käynyt tälläkin kertaa. Teollisuuden suhdannebarometrit kohosivat Yhdysvalloissa huippuunsa alkusyksystä ja Euroopassa ollaan parhaillaan ennätyslukemissa. Ennusmerkit viittaavat siihen, että seuraavaksi teollisuuden näkymät tasaantuvat ja syklin edetessä kasvun moottori siirtyy yhä enemmän kulutuskysynnän harteille. Näin näyttäisi parhaillaan käyvän.
  • Inflaationäkymät. Viime aikojen yllättävä piirre talouskehityksessä on ollut hintakehityksen, inflaation, maltillisuus vaikka talouskasvu on päässyt vahvaan vauhtiin. Kasvun jatkuessa inflaation vaara kuitenkin kasvaa työmarkkinatilanteen kiristyessä ja esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki on alkanut varoittelemaan palkkainflaation uhasta. Nykyisen matalan korkotason ympäristössä inflaation kiihtyminen voi heijastua yllättävänä korkojen nousuna.
  • Kiinalaiset käänteet. Länsimaiden talouskasvun kiihtyessä silmiinpistävää on Kiinan kasvuvauhdin polkeminen paikoillaan. Kiinassa viranomaiset ovat viestineet halustaan rajoittaa rahoitusmarkkinoiden velkavetoista kasvua ja myös toimenpiteitä on tehty. Markkinoille kyse on herkästä balanssista eivätkä viranomaisetkaan halua aiheuttaa äkillisiä kolahduksia kehitykseen. Jos rajoittavat toimet kuitenkin latistavat Kiinan talousnäkymiä, tulee sillä olemaan heijastusvaikutuksia näkymiin myös muualla.
  • Eurooppalaisen sijoitussääntelyn murros. Vuodenvaihteessa rahoitusmarkkinoiden säännöt menevät uusiksi Euroopassa voimaantulevan uuden sijoituspalveludirektiivin myötä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sijoittajansuojaa ja lisätä rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Lakiuudistuksen käytännön vaikutukset selviävät markkinoille ensi vuoden aikana, mutta ilmeistä on, että jo ennestään läpinäkyvän indeksisijoittamisen rooli tulee kasvamaan.

Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista

Marraskuun aikana talouskehitys jatkui vahvana maailmalla ja reaalitalouden kasvu kiihtyi aiempien suhdanneodotusten mukaisesti. Juuri nyt huipussaan olevat suhdannemittaukset myös kertovat, että kasvu tulee entisestään kiihtymään tulevien talvikuukausien aikana. Samaan aikaan korkotaso on pysynyt hyvin matalana. Markkinoiden näkökulmasta ympäristö ei voisi olla parempi. Oikeastaan kysymys herää, että voiko ja kannattaako parempaa enää odottaakaan.

Tavanomaisen suhdannekierron valossa vielä ei ole markkinoillakaan aika heittää kirvestä kaivoon. Kasvu on yhä kiihtyvässä vaiheessa ja vaikka kiihtyminen itsessään talvikuukausien jälkeen varmastikin rauhoittuu, näyttävät kasvunäkymät sen jälkeenkin mukavilta. Kasvun painopiste siirtyy yhä enemmän kuluttajien harteille ja kuluttajien vahva luottamus ennakoi vankkaa kulutuskysynnän kasvua. Taloussuhdanne näyttäisikin noudattavan lähes oppikirjamaista kehitystä, vain hintojen nousupaineiden vähäisyys yllättää.

Onko inflaatio jollakin odottamattomalla tavalla sitten poistunut talouden ja markkinoiden uhkakuvien joukosta? Ehkei sittenkään. Suuremmat hintapaineet talouteen koituvat vasta palkkainflaatiosta, mikä puolestaan aloittaa kiihtymisensä työllisyystilanteen saavuttaessa ns. täystyöllisyyden. Ja tämä piste voi olla hyvinkin käsillä ainakin Yhdysvalloissa ja Saksassa, missä työttömyysaste on painunut vuosikymmenien alimpiin lukemiinsa. Yhdysvaltain keskuspankkiirit ovat jo alkaneet varoitella kireistä työmarkkinoista ja niinpä myös sijoitusmarkkinoilla spekulointi inflaation vaaroista ja korkeampien korkojen uhasta näyttää nostavan päätään. Toistaiseksi korkomarkkinoilla ei ole reagoitu mahdolliseen inflaation kiihtymiseen nimeksikään, päinvastoin. Korkotaso on pysynyt matalana ja varsinkin inflaatioherkät pitkät korot latteina. Mahdolliset hintapaineet saattaisivatkin olla markkinoille se yllättävä kehityskulku, joka voisi hermostuttaa sijoittajia.

Markkinoiden tuotto-odotusten valossa vahvan kehityksen kääntöpuoli on se, että tuotto-odotukset ovat pysyneet historiallisesti tarkasteltuna matalina. Korkosijoitusten osalta nykyiseen tuottotasoon on tyytyminen ja matalatkin korkotuotot ovat perusteltavissa, jos hintapaineet pysyvät sitkeästi matalina. Osakkeiden osalta puolestaan suhteellinen tuotto-odotus verrattuna nykyiseen matalaan korkotasoon nähden on perusteltu, jos korkotason ei odoteta nousevan. Paljon on siis kiinni siitä, että inflaationäkymät pysyvät maltillisina.

Sijoitusmarkkinoiden uudet säännöt – MiFID II

Ensi vuoden alussa tulee voimaan Euroopan laajuinen uusi sijoituspalveludirektiivi eli MiFID II. Tämä sääntelypaketti tulee muokkaamaan sijoituspalvelukenttää merkittävästi. Sääntelyn tavoitteena on parantaa sijoittajansuojaa ja lisätä rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Suomennettuna tämä tarkoittaa, että jatkossa palveluntarjoajien on kerrottava sijoittaja-asiakkailleen mitä he saavat ja mitä se maksaa. Pelisäännöt ovat periaatteellisella tasolla yksinkertaiset, mutta toimialan käytännöt tulevat varmastikin olemaan moninaisemmat.

Olennaisinta uuden sijoitusalan sääntelyn valossa on, että sijoittajan tulee saada tietää, minkälaisesta palvelusta on kyse ja mitkä ovat tarjottavan palvelun kustannukset kaikkinensa. Palveluntarjoajien tulee myös paremmin varmistaa, että tarjottava palvelu ja annetut neuvot vastaavat sijoittajan tavoitteita. Jokainen palveluntarjoaja on velvollinen kertomaan, onko kyseessä riippumaton sijoituspalvelu vai ns. ei-riippumaton sijoituspalvelu. Jälkimmäinen tarkoittaa suomennettuna tuotemyyntiä.

Toisekseen sijoittajille on jatkossa kerrottava tarjottavan palvelun kustannukset, sekä suorat että välilliset, niin euroina kuin prosentteina sijoitusmäärästä. Merkittävä muutos aiempaan on se, että nyt on avattava myös sijoituspalvelussa käytettyjen instrumenttien, kuten rahastojen, kulut kokonaisuudessaan. Sijoituspalvelualan yleinen tapa on ollut näyttää hyvinkin matalaa ’kuoripalkkiota’ ja kerätä katteita sijoittajille myydyistä instrumenteista. Direktiivin myötä nämä kulut tulevat läpinäkyviksi.

Kolmas keskeinen periaate uusissa säännöissä on ehdoton kannustinkielto riippumatonta sijoituspalvelua tarjottaessa sekä omaisuudenhoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntarjoaja ei enää voi ottaa vastaan palkkionpalautuksia tai muitakaan korvauksia palvelussaan käyttämistään sijoitusinstrumenteista. Myös tuotemyyjien on jatkossa avattava saamansa kannustimet sijoittajille eikä niitäkään saa ottaa vastaan, jollei niiden tarkoitus ole nimenomaisesti parantaa sijoittajan saamaa palvelua. Tässä kohtaa toimialan tulkinnat paremmasta palvelusta tulevat varmasti olemaan vaihtelevia, mutta tärkeintä sijoittajille on, että niistä jatkossa tiedetään.

Index Varainhoito tulee jatkossakin edustamaan riippumatonta sijoituspalvelua. Emme saa emmekä vastaanota palkkioita omaisuudenhoidossamme käytettävistä instrumenteista emmekä sijoitusneuvonnan piirissä olevista instrumenteista. Vertailtavuus sijoittamisen kustannusten osalta tulee ensi vuonna merkittävästi paranemaan ja indeksisijoittajina tervehdimme tulevaa muutosta ilolla.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.

Käytämme verkkosivuillamme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen sivustovierailijoille. Jatkamalla sivujen käyttöä hyväksyt evästeet sekä GDPR-käytäntömme.