Sijoittajakirje huhtikuu 2019

Share on twitter
Share on facebook
Share on google
Share on email

KORKOTUKI PITÄÄ TAANTUMAN LOITOLLA – HUHTIKUU 2019

Maailman pörsseissä alkuvuosi oli vahvin vuosikymmeneen. Osakekurssit ovat ponnistaneet reippaasti toistakymmentä prosenttia vuodenvaihteesta. Maailman osakemarkkinoita laajasti mittaava MSCI ACWI IMI – indeksi kohosi peräti uuteen ennätykseensä maaliskuun lopussa, euroissa mitaten. Talouskasvun hidastuessa ja pörssiyhtiöiden tulosten heikentyessä markkinoiden ripeää nousua on pidettävä vähintäänkin rohkeana. Pörssien nousuintoa selittää etenkin korkonäkymien mataluus ja siitä seuraava riskinottohalukkuuden kasvu. Matalien korkojen odotetaan auttavan myös reaalitaloutta välttämään taantuman karikot.  

Matalien korkonäkymien taustalla ovat tietenkin keskuspankkien linjaukset Euroopasta ja Yhdysvalloista. EKP ilmoitti pitävänsä korot nykyisissä pohjalukemissaan ainakin ensi vuoteen saakka. Fed puolestaan kertoi seurailevansa talouskehitystä koroista päättäessään ja samassa yhteydessä alensi arvioitaan amerikkalaisesta talouskasvusta, mikä markkinoilla tulkittiin selväksi viestiksi siitä, ettei korkoja enää nosteta. Keskuspankit eivät halua vaarantaa taloutta edes kireämpien korkojen näkymillä. 

Voidaanko talouden taantuma välttää matalilla koroilla? Ei kokonaan, mutta markkinoilla varmasti ajatellaan matalien korkojen mahdollistavan sellaisen polun taloudelle, missä kasvu ei kokonaan hyydy vaan ainoastaan hidastuu toistaiseksi. Ja mikäli näin käy, tarjoavat osakemarkkinat yhä edelleen erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon sijoittajille. Alkuvuoden talouskehitys antaa toiveita juuri tällaisen hidastuvan kasvuskenaarion tueksi. Mitään äkillistä tai yllättävää romahdusta taloudessa ei olla koettu ja ennusmerkit viittaavat talouskehityksen saattavan olla jo tasaantumassa. 

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 31.3.2019
OSAKKEET 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Maailma kaikki 2,7% 14,2% 13,9% 11,3% 10,7% 13,3%
Kehittyneet maat 2,7% 14,5% 15,6% 11,2% 11,0% 13,8%
Suomi 0,6% 11,3% 3,4% 11,2% 9,4% 11,6%
Eurooppa 2,0% 12,8% 5,4% 7,5% 5,1% 10,1%
USA 3,2% 15,8% 22,0% 13,1% 14,5% 16,8%
Japani 2,0% 7,9% 6,5% 12,6% 12,3% 12,2%
Kehittyvät maat 2,3% 11,9% 1,6% 11,5% 7,8% 10,1%
VALTIONLAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Maailma 2,6% 3,3% 7,7% 1,3% 5,2% 4,7%
Eurooppa 2,7% 3,8% 3,1% 1,6% 5,3% 5,8%
USA 4,1% 4,9% 15,5% 0,8% 7,2% 5,0%
Kehittyvät maat 2,1% 7,7% 11,3% 5,2% 8,8% 9,8%
YRITYSLAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Eurooppa 1,7% 4,0% 3,6% 2,0% 2,6% 4,5%
USA 3,5% 5,6% 15,2% 3,1% 7,8% 7,1%
Kehittyvät maat 3,1% 7,5% 15,6% 6,9% 9,1% 10,5%
RISKILAINAT 1kk vuoden alusta 1 vuosi 3 vuotta p.a. 5 vuotta p.a. 10 vuotta p.a
Eurooppa 0,9% 4,8% 1,8% 4,1% 3,1% 10,1%
USA 2,4% 9,2% 16,6% 7,7% 8,0% 10,2%
Kehittyvät maat 1,8% 7,5% 13,3% 8,2% 10,1% 13,9%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Ensimmäisen vuosineljänneksen jyrkän pörssinousun jälkeen aiheellinen kysymys markkinoilla on, riittääkö nousun jatkumiselle eväitä? Ovatko ennätystasolle nousseet osakekurssit jo liian korkealla? Vastauksia on haettava markkinoiden omista ennusteista ja niiden perusteista. Tällä hetkellä markkinoilla ennakoidaan pörssiyhtiöiden tulostason pysyvän kutakuinkin viimevuotisella tasolla, ehkä jopa hieman parantuvan vuoden loppupuoliskolla. Ennuste perustuu käsitykseen, ettei maailman taloudessa tapahdu mitään dramaattisempaa heikkenemistä vaan että talous sinnittelee nykyisenkaltaisissa kasvulukemissa. Samoin markkinoilla ennakoidaan korkotason pysyttelevän nykylukemissaan ilman pelkoa korkojen noususta edes pitkälle tulevaisuuteen.  

Jos talouskasvu ei enää merkittävästi heikkene tai korot nouse, tarkoittaa osakemarkkinoiden tämänhetkinen hinnoittelu sijoittajille vieläkin kohtalaisia tuottonäkymiä. Keskiverto pörssiyhtiö tekee Euroopassa tulosta, mikä vastaa vajaan 8 %:n tuottoa keskiverto pörssiyhtiön markkina-arvolle. Tuotto on erittäin hyvä verrattaessa vaihtoehtoisiin sijoituksiin korkomarkkinoilla. Amerikkalaisilla pörssiyhtiöillä odotettu tuottotaso on matalampi vajaan 6 %:n lukemillaan, mutta silti kilpailukykyinen korkotuottoon verrattuna. Ja koska näihin tuottonäkymiin ei markkinoilla olla leivottu kummempia kasvunäkymiä, voitaneen tuottotasoon liittyvää riskiä pitää tavallista pienempänä – sillä ehdolla etteivät tulosodotukset markkinoilla romahda. 

Suhdannekuva. Viime vuodesta alkaen markkinoilla on ennakoitu talouden kasvun hidastumista ja pelätty edessä häämöttävää taantumaa. Talouskasvu onkin hidastunut, mutta taantumaan ei vielä olla ajauduttu. Suurista talousalueista Eurooppa on lähimpänä miinusmerkkisiä kasvulukuja. Yhdysvalloissa kasvu näyttää jatkuvan parin prosentin tahtiin ja Kiinassa kasvun hidastuminen kenties kuuden prosentin paikkeille näyttää nyt todennäköiseltä. Viime viikkoina talouden mittarit näyttäisivät vakiintuneen ja osin jopa elpyneen. Ja tämä tietenkin herättää markkinoilla innostusta siihen ajatukseen, ettei taloudessa tämän pahempaa kenties tällä erää nähdäkään. 

Eurooppalaisessa suhdannekehityksessä tunnelmat ovat olleet synkimmät. Teollisuuden odotukset ovat pudonneet pakkasen puolelle, mikä ennakoi tuotannon supistumista kevään aikana. Brexitin aiheuttama epävarmuus, eurovaalien lähestyminen ja Trumpin hallinnon kaavailemat tuontitullit eurooppalaiselle autoteollisuudelle varmastikin pitävät teollisuusyritykset varovaisina tulevaisuuden suhteen. Mutta kaikesta tästä huolimatta Euroopassakin on saatu viitteitä näkymien vakautumisesta. Saksan teollisuuden suhdannebarometri kääntyi maaliskuussa nousuun. Kotimarkkinoillakin menee edelleen vahvasti ja kaupan kasvu on ylittänyt odotukset. Työllisyystilanne on vahva ennakoiden kotimarkkinoille kasvun jatkumista. 

Yhdysvalloissa suhdanneodotukset ovat pysyneet korkealla eikä pelättyä näkymien happanemista tapahtunut. Myös amerikkalaisilla kotimarkkinoilla kysyntä on vahvaa työllisyyden hipoessa ennätyslukemia. Kiinan kanssa käytävä kauppasota ei ole talouskehitystä havaittavasti haitannut. Kiinassa taloustunnelmat kyllä heikkenivät kauppasodan myötä, mutta Kiinan valtiovallan käyttöönottamat elvytyskeinot näyttävät sittemmin piristäneen myös kiinalaisyritysten näkymiä.  

Pidemmän päälle talouskasvun mahdollisuudet mihinkään merkittävään positiiviseen yllätykseen ovat edelleen pienet. Yhdysvaltain ja Euroopan täystyöllisyyttä hipova tilanne rajaa kasvuodotuksia tehokkaasti. Oletettavaa onkin, että talouskasvu parhaimmillaan hoippuu 1-2 %:n maastossa tänä vuonna ja mahdollista kasvun kiihtymistä saadaan odottaa vasta tulevina vuosina. Markkinoille pienenkin, mutta vakaan, kasvun näkymät ovat tällä hetkellä liki parhaat mahdolliset. Taantumaa tai lamaa ei ennakoida, mikä romuttaisi tuotto-odotukset markkinoilla, ja toisaalta kasvu ei ole ’liian’ kovaa, mikä uhkaisi maltillisia korkonäkymiä. 

Korkomarkkinat. Myös korkosijoituksille alkuvuosi on ollut suosiollinen. Keskuspankkien ohjauksessa laskuun lähteneet korot ovat tarkoittaneet velkakirjojen kallistumista sijoittajien salkuissa. Valtiolainojen hinnat ovatkin Euroopassa jälleen korkeimmillaan kolmeen vuoteen ja seurattu Saksan 10-vuotinen korko painui jälleen miinusmerkkiseksi. Yhdysvalloissa puolestaan 10-vuotisen valtiolainan korko laski hetkellisesti jo alemmas kuin lyhimmät yhden ja kolmen kuukauden korot. Tämä käänteinen korkokäyrä historiallisesti ollut vahva signaali lähestyvästä taantumasta ja siten korkomarkkinoiden hinnoittelun voidaan katsoa antavan talousnäkymistä täysin poikkeavan kuvan osakemarkkinoihin verrattuna.   

Yrityslainamarkkinoilla alkuvuoden myönteinen vire ja riskinottohalukkuuden lisääntyminen ovat kaventaneet yrityslainojen lisätuottoa, riskilisää. Sijoittajille tämä on tarkoittanut hyvää tuottoa, mutta samalla tuotto-odotusten kaventumista tulevaisuudessa. Valuuttamääräisistä korkosijoituksista on edelleen alkuvuoden aikana saanut parempaa tuottoa kuin euromääräisistä yhteisvaluutta euron hivenen heikennyttyä suhteessa dollariin.  

Mitä korkomarkkinoilta sitten jatkossa kannattaa odottaa? Keskuspankkien linjaukset ovat olleet vahvoja ja selviä eikä niihin ole lähikuukausina odotettavissa muutoksia. Näin ollen myöskään korkosijoitusten hinnoissa tuskin nähdään enää suurempaa muutosta. Valuuttamääräisten sijoitusten arvot ovat luonnollisesti herkkiä euron heilahteluille, mutta niiden selvästi korkeampi tuottotaso antaa suojaa valuutan heilahteluilta.  

 

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Sijoitusmarkkinoilla näytetään alkuvuonna hinnoitelleen tulevaisuutta likipitäen parhaan kuviteltavissa olevan skenaarion mukaisesti. Tässä skenaariossa talouskasvun hidastuminen on loivaa ja hallittua ilman taantumaa tai kriisejä. Talousmittareiden valossa tälle skenaariolle on tullut myös tukea alkuvuoden aikana. Pelätty kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltain välillä ei sittenkään johtanut suurempaan paniikkiin eikä edes Kiinassa ajauduttu kriisiin. Brexitiä on seurattu lähinnä komediana. Italian pankkikriisin vaara näyttää tällä erää väistyneen EKP:n ilmoitettua uudesta pankkien pitkäaikaisesta rahoitusohjelmasta. Kaikki hyvin? 

Mikäli kehitys taloudessa jatkuu tasaisen vakaana eikä suurempia kriisejä ilmaannu, on markkinoiden positiiviselle kehitykselle riskisijoitusten osalta edelleen hyvät näkymät. Osakemarkkinoilla keskuspankkien korkotukea on jo totuttu pitämään eräänlaisena vahvana takuuna sille, etteivät asiat pääse luisumaan liian syvälle. Kauppasodalle ennakoidaan vähintäänkin tulitaukoa, jos kohta suureen kauppapolitiikkaa mullistavaan sopimukseen on vaikea uskoa. Markkinoille tilanteen rauhoittuminen riittää, kuten on jo nähty. 

Mistä sitten kannattaa olla huolissaan, jos mistään? Lähimpiä huolenaiheita keväälle löydetään ainakin Euroopasta. Brexit ei ole vielä suuremmin taloudessa eikä markkinoilla näkynyt, mutta se voi johtua siitä, ettei se ole vielä toteutunutkaan. Myös kevään europarlamenttivaalit ovat uhka tulevaisuudennäkymille. Ei siksi, että parlamentilla olisi suurempaa vaikutusta talouteen tai markkinoille, vaan siksi, että vaalit ovat mittari koko Euroopan poliittisesta fragmentoitumisesta. Ja tämä rapauttaa luottamusta talouteen ja talouspolitiikkaan.  

Hinnoittelun näkökulmasta sijoittajan näkymät ovat nyt markkinoilla heikommat kuin ne olivat vuodenvaihteessa. Osakkeet ovat kalliimpia, mutta pörssiyhtiöiden tuottonäkymät eivät ole parantuneet. Markkinoilla vain maksetaan nyt enemmän samoista tulevaisuuden tuloseuroista ja -dollareista. Korkosijoituksissa tuottotasot ovat pudonneet velkakirjojen hintojen noustua. Se, mikä voisi edelleen velkakirjojen hintoja merkittävästi nostaa, on vaikeaa nähdä. Summaten voidaan ajatella, että sijoitusmarkkinoilla on tällä hetkellä niukasti tilaa ennakoitua heikommille kehityskuluille tai yllättäville riskeille. 

Kiinnostuitko?

Jätä yhteydenottopyyntö niin keskustellaan miten voimme olla avuksi.