Sijoittajakirje Helmikuu 2018

Pörssivuosi alkoi vahvasti ja osakekurssit kiipesivät ennätystasoilleen tammikuussa niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin kehittyvillä markkinoillakin. Pörsseissä sijoittajat hinnoittelevat yhtiöiden tulevaisuudennäkymiä ja mikäpä niitä on hinnoitellessa, kun maailmantalouden kasvunäkymät ovat piristyneet parhaimmilleen ainakin vuosikymmeneen. Yhtiöiden liikevaihdot kasvavat kiihtyvään tahtiin ja tulokset paranevat kohisten. Ja jotta sijoitusympäristö olisi osakemarkkinoiden kannalta mahdollisimman suotuisa, on korkotaso kokonaisuudessaan pysynyt erittäin matalana ja siten riskinottoon kannustavana.

Sijoittajan kannalta kuuma kysymys tietenkin on, vieläkö pörssikurssien nousutrendi jatkuu? Kysymykseen on tunnetusti kenenkään mahdotonta antaa vastausta ainakaan millään mainittavalla todennäköisyydellä. Voimme ainoastaan pohtia markkinoiden tunnelman takana olevien muuttujien kehitystä ja toisaalta markkinoiden hinnoittelun mielekkyyttä. Ja näitä muuttujia pohtiessa sijoitusmarkkinoilla saattaisi tällä hetkellä olevan aihetta aiempaa varovaiseen näkökulmaan. Talouskasvun kiihtymisen nopein vaihe on vääjäämättä jäämässä taakse, osakkeiden hinnoittelu on eittämättä kohonnut korkeaksi ja erittäin matalan korkotason antama tukikin vaikuttaa heikkenevän.

Lyhyellä tähtäyksellä markkinoiden arvailu on tuomittu epäonnistumaan, mutta pidemmällä sihdillä markkinoiden tuotot pyrkivät keskiarvoistumaan. Voimakkaan pörssikurssien nousun jatkeeksi on perusteltua ennakoida maltillisempaa kehitystä. Myös nyt koetun poikkeuksellisen rauhallisen sijoitusmarkkinakehityksen jatkoksi on syytä ennakoida suurempaa kurssiheiluntaa jatkossa. Ja sijoittajan kannalta parasta varautumista on hyvästä sijoitussalkun hajautuksesta huolehtiminen.

SIJOITUSMARKKINOIDEN KEHITYSKULKUJA:

Pörssikurssit. Osakemarkkinoiden vahva nousu maailmalla kiihtyi tammikuussa lähes kuukauden loppuun saakka. Maailman pörssikehitystä mittaava MSCI World ACWI IMI indeksi kohosi viimeisimpään ennätykseensä tammikuun 29. päivä, euroissa mitaten. Vuodessa nousua oli tuolloin kertynyt 9,6 %. Tammikuussa, kuten myös viimeisen vuoden aikana, nousu on ollut kovinta kehittyvillä markkinoilla. Viimeisten viiden vuoden aikana maailman osakkeet ovat kallistuneet peräti reippaat 13 % vuosittaisena tuottona mitaten. Tämä lukema ylittää huimasti pörssiosakkeiden pitkän aikavälin historialliset tuotot, jotka ovat asettuneet 6-8 %:n tasoille (viimeisten 20 vuoden keskiarvo on 7,4 %). Pitkässä juoksussa sijoittajien tulisikin odottaa pörssituottojen olevan keskimääräistä alempia tästä eteenpäin. Samansuuntainen arvio voidaan tehdä myös pörssiosakkeiden hinnoittelun näkökulmasta. Kurssinousun seurauksena osakkeiden hinnat ovat nyt selvästi historiallisia keskiarvojaan kalliimpia kun hinnat suhteutetaan yritysten tulostasoon, sekä toteutuneeseen että markkinoiden ennustamaan.

Lyhyen aikavälin pörssikehityksen arvailuun näistä pitkän aikavälin parametreista ei kuitenkaan ole apua. Markkinoiden kiivaassa sykkeessä lyhyellä tähtäyksellä painottuvat yritysten tuloskehitys ja tuloskehitystä tahdittava talouskasvu. Viime vuonna markkinoilla koettiin todellinen kasvukäänne niin talouskasvussa kuin tuloskehityksessäkin. Pörssikurssien nousulle on siis ollut vahvat perusteet. Nyt sitten markkinoilla arvioidaan tämän kehityksen jatkoa ja niin viimeaikaiset signaalit taloudesta kuin yritysten tuloskasvustakin viittaavat siihen, että kiivaimman kasvun vaihe on vähintäänkin tasaantumassa. Markkinoille tämä tarkoittaa hieman aiempaa maltillisempaa kulmakerrointa.

Talouden trendit. Talouskasvu on maailman mittapuussa saavuttamassa parhaan vauhtinsa juuri nyt meneillään olevan talven aikana. Viime vuoden kiihtyvän kasvun aika on tasaantumassa. Alkuvuoden aikana saadut alustavat indikaattorit viittaavat siihen, että teollisuuden suhdanneodotukset ovat pysyneet korkealla, mutta kuitenkin hieman taittuneet viime vuoden lopun huipuistaan. Talouden kasvusyklin kypsyessä on luonnollista, että suhdanneodotusten jatkuva paraneminen taittuu ja kasvussa siirrytään asteittain kuluttajavetoisempaan suuntaan. Myös talouskasvun rajoitteet alkavat tulla vastaan työmarkkinoiden kiristymisen ja hiljalleen kasvavien inflaatiopaineiden myötä. Nyt meneillään oleva taloussykli vaikuttaakin kehitykseltään tyypilliseltä, mikä puolestaan tarkoittaisi sitä, että sinänsä vahvaa kasvun aikaa on vielä edessäpäin kenties vuosienkin ajan.

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta nyt meneillään oleva talouden kasvuvaihe on sikälikin positiivinen, että kasvu on vauhdittunut globaalisti hyvin tasaisesti. Oikeastaan vain Kiinan talous muodostaa merkittävän poikkeuksen. Sinänsä Kiinan talouskasvun tahti on edelleen kunnioitettava vajaan 7 %:n vauhdillaan, mutta mitään havaittavaa piristymistä Kiinassa ei tällä kierroksella olla koettu. Globaalisti laaja-alaisen kasvun voi odottaa vähentävän äkillisten suhdannekäänteiden vaaraa ja tässäkin suhteessa sijoitusmarkkinoilla näkymät ovat myönteiset.

Korkokehitys. Markkinoilla korkojen nousua on ennustettu pitkään. Yleistäen voidaan sanoa, että markkinoilla on odotettu korkojen kääntyvän nousuun viimeisten kymmenen vuoden ajan aina finanssikriisin myllerryksen jälkeisestä ajasta lähtien. Todellisuudessa korot ovatkin kääntyneet nousuun, tarkalleen ottaen kesästä 2016 alkaen. Nousu on tosin ollut niin vaatimatonta ja hidasta, että se on jäänyt yleisesti lähes huomaamatta. Tämän vuoden alussa korkospekulointi on jälleen orastanut. Valtionlainakorot ovat nytkähtäneet ylöspäin niin Euroopassa kuin Amerikassakin ja näiden korkojen vanavedessä myös yrityslainojen tuottotasot ovat nytkähtäneet. Onko nyt siis vihdoin saavutettu merkittävä käänne korkokehityksessä?

Perusteet korkokäänteelle ovat tällä haavaa vahvemmat kuin kertaakaan aiemmin viimeisen vuosikymmenen aikaan. Talouskasvu on vihdoin yltänyt vahvalle tasolle, mikä jatkuessaan tarkoittaa kasvavia hintapaineita eli inflaatiota. Tätä kohoavien hintojen uhkaa puolestaan torjutaan keskuspankkien korkopolitiikalla. Samalla myös finanssikriisin torjunnassa käytettyjen poikkeuksellisten keskuspankkitoimien, eli suomeksi sanottuna rahan kylvämisen, tarve on pienentynyt. Niinpä keskuspankit ovat yksi toisensa jälkeen päätyneet kireämmän rahapolitiikan kannalle, ainakin retoriikassaan, jos ei vielä ihan käytännössä. Yhdysvalloissa koronnostojen sarja on jo meneillään ja Euroopan keskuspankki on alkanut viestiä korkojen noston mahdollisuudesta. Jopa Japanin keskuspankin on spekuloitu pohtivan elvytyksen supistamista. Vaikka kokonaisuudessaan rahapolitiikka on vielä löysää, niin pelkkä ajatus rahan kylvämisen lopettamisesta johtaa kehityskulkuun, missä rahasta tulee aiempaa niukempi hyödyke jonka hinta, siis korko, nousee.

Indeksisijoittajan pohdintaa sijoitusmarkkinoista

Indeksisijoittajan näkökulmasta markkinoiden näkymät ovat edelleen voittopuolisesti myönteiset, mutta eivät niin riskittömät kuin vaikkapa vuosi takaperin. Vahva talouskasvu tuottaa myönteistä uutisvirtaa markkinoille ja ylläpitää pörssiyhtiöiden tulosnäkymiä. Markkinat ovatkin hinnoitelleet tuloskasvun jatkuvan reippaan 10 %:n tahtiin tänä vuonna sekä vielä tulevinakin vuosina. Korkojen mahdollinen nousu oletettavasti jarruttaa riskisijoitusten, kuten osakkeiden, nousua, mutta korkojenkaan ei markkinoilla odoteta nousevan mitenkään jyrkässä kulmassa. Korkosijoituksille tietenkin pienikin nousu tarkoittaa heikkoa sijoitustuottoa, varsinkin kun korkojen lähtötaso on edelleen erittäin matala.

Riskinä sijoitusmarkkinoille voidaan pitää markkinoiden itsensä innokkuutta. Pörsseissä tunnutaan hinnoitelleen jo yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Osakkeiden arvostuskertoimet ovat jo siinä määrin korkeita, että odotuksia heikompaa tuloskehitystä ja näkymien heikkenemistä markkinat tuskin kestäisivät ilman korjausliikkeitä. Onneksi mitään tummia pilviä talousnäkymien taivaalla ei näykään, mutta kuten historiasta tiedämme, tulevaisuus yllättää. Toistaiseksi paras arvaus tulevan kehityksen osalta lienee, että vankan talouskasvun jatkuminen tuottaa vielä pitkän sarjan positiivista kehitystä myös sijoitusmarkkinoille, kunnes markkinat huipentuvat jossain vaiheessa yleiseen kurssiriehaan.

Yksi merkittävä muuttuja ansaitsee vielä huomionsa, nimittäin valuuttakurssit. Viime vuoden sijoitusmarkkinoita leimaava tekijä oli dollarin halpeneminen. Sijoittajalle tämä tarkoitti sitä, että dollarimääräisten sijoitusten muutoin vahvat tuotot latistuivat merkittävästi euromääräisen sijoittajan salkussa. Edelleen alkuvuonna dollari on jatkanut putoamistaan ja on nyt alimmillaan suhteessa yhteisvaluutta euroon vuosikausiin. Indeksisijoittajalla, kuten ei kenelläkään muullakaan, ole mitään erityistä kykyä ennustaa valuuttakurssien tulevia liikkeitä, mutta niihin varautuminen on mahdollista. Pitkän aikavälin tarkastelussa tiedämme, että globaalisti hajautettu sijoitussalkku antaa parempaa tuottoa kuin pelkästään euromääräisiin sijoituksiin rajattu salkku ja vieläpä pienemmällä riskillä. Lyhyellä tähtäyksellä valuuttojen heilahdukset voivat olla sijoituksille kuitenkin tuntuvia, kuten olemme saaneet kokea. Ratkaisu valuuttariskin minimoimiseen on toteuttaa sijoitukset euroalueen ulkopuolelle eurosuojatusti. Tällainen sijoittaminen on tänä päivänä helposti toteutettavissa indeksisijoittamisen maailmassa etf-rahastoilla eikä valuuttasuojauksen kustannuskaan nouse kummoiseksi.