Sijoittajakirje heinäkuu 2019

KORKOELVYTYKSELLÄ NOUSUUN

Talouskasvun hiipuessa ja kauppasodan hämärtäessä sijoitusmarkkinoilla on jälleen turvauduttu rahapolitiikan elvyttävään eliksiiriin. Sekä Yhdysvaltain että Euroopan keskuspankit ovatkin ilmoittaneet rientävänsä markkinoiden tueksi. Yhdysvalloissa keskuspankki ilmoitti kesäkuussa tarkastelevansa omaa korkolinjaansa taantuvien talousnäkymien ja kauppasodan hidastavien vaikutusten valossa. Tämä tulkittiin markkinoilla heti lupaukseksi laskea ohjauskorkoa jo heinäkuussa. Euroopassa puolestaan EKP ilmoitti selvittävänsä uusia elvytystoimia talouskasvun hiipuessa. Korkoja kun ei euroalueella pystytä enää alemmas laskemaan. 

Keskuspankeilta odotettuun elvytykseen reagoitiin kesäkuussa niin osake- kuin korkomarkkinoillakin. Pörsseissä kesäkuu oli vahva ja maailman osakkeet kallistuivat reippaat 4 % MSCI ACWI – indeksillä ja euroissa mitaten. Amerikkalaiset osakkeet hipovat jälleen ennätystasojaan. Korkomarkkinoilla eurooppalaisten ja amerikkalaisten valtiolainojen hinnat kohosivat ja korkotaso tippui alimmilleen useampaan vuoteen. Korkojen laskun vanavedessä myös yrityslainat kallistuivat. 

Matalien korkojen ja keskuspankkien elvytyksen odotetaan pitävän osakemarkkinat myötävireisinä heikommista talouden kasvunäkymistä huolimatta. Pörssiyhtiöiden tulosten ei odoteta juurikaan paranevan, mutta matala korkotaso pitää osakkeiden tuotto-odotusta ainakin suhteellisesti houkuttelevana korkosijoituksiin verrattuna. Ja talousnäkymiinkin saatetaan saada kesän edetessä myös toivon pilkahduksia Trumpin ja Xi’n ilmoitettua kauppaneuvottelujen uudelleen käynnistämisestä ja samalla amerikkalaiset ilmoittivat pidättäytyvänsä uusista tullimaksuista kiinalaistuotteille.  

SIJOITUSMARKKINATUOTTOJA – 30.6.2019
OSAKKEET1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma kaikki4,3%16,7%8,4%10,7%10,1%12,5%
Kehittyneet maat4,3%17,4%9,0%10,8%10,6%13,0%
Suomi4,0%12,1%-2,1%10,2%8,7%9,9%
Eurooppa4,4%16,2%4,5%8,2%5,1%9,2%
USA4,7%18,9%12,4%12,6%14,1%16,4%
Japani2,1%9,9%2,7%10,4%11,8%11,0%
Kehittyvät maat4,0%11,0%3,8%9,8%6,3%8,0%
VALTIONLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Maailma0,2%5,7%8,6%0,1%4,8%5,1%
Eurooppa3,3%9,0%9,4%2,2%5,3%6,2%
USA-0,6%8,0%13,6%-0,1%7,0%6,4%
Kehittyvät maat2,3%11,1%14,3%4,1%8,2%9,6%
YRITYSLAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa1,8%6,5%6,2%2,4%2,7%4,2%
USA0,1%10,0%13,3%3,1%7,9%8,4%
Kehittyvät maat0,2%10,1%14,2%5,2%8,6%9,7%
RISKILAINAT1kkvuoden alusta1 vuosi3 vuotta p.a.5 vuotta p.a.10 vuotta p.a
Eurooppa1,9%6,5%4,6%4,2%3,1%8,0%
USA0,2%10,1%10,0%5,9%7,6%9,8%
Kehittyvät maat0,6%9,6%13,2%5,9%9,3%12,5%

SIJOITUSMARKKINOIDEN PUNTAROINTIA:

Pörssinäkymät. Osakekurssit maailman pörsseissä lähentelevät ennätystasojaan, vaikka talouden kasvunäkymät ovat jatkaneet heikkenemistään. Amerikkalaisissa pörsseissä kirjattiin jopa uusi ennätys kesäkuun lopussa. Pörssiyhtiöiden tuloskehitys polkee paikoillaan ja analyytikot odottavat korkeintaan tulosten nollakasvua lähikuukausille. Selitys pörssien ristiriitaiselle kehitykselle löytyy korkomarkkinoilta. Talouskasvun hiipuessa odotukset korkoelvytyksestä nousivat nopeasti pintaan ja suuret keskuspankit näyttävät rientävän markkinoiden tueksi hämmästyttävän nopeasti.    

Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit ovat luvanneet keventää rahapolitiikkaansa talouskasvua vauhdittaakseen. Tämä käänne korkonäkymissä merkitsee osakesijoittajan kannalta vakuutusta matalien korkojen aikakauden jatkumisesta hamaan tulevaisuuteen ja siten poistaa sijoittajien uhkakuvista yhden suurimmista. Korkosijoitusten kiinnostavuus sijoituskohteena on heikentynyt entisestään ja tuottoa haetaan osakemarkkinoilta. Pörssiosakkeiden tarjoama ’ylituotto’ korkosijoituksiin nähden onkin kesän edetessä kasvanut, vaikka osakekurssit ovat kohonneet. 

Pörssien nousutaival loppuvuodelle ei kuitenkaan ole riskitön. Markkinoilla ennakoidaan tällä hetkellä pörssiyhtiöiden tuloskehitykselle varsin maltillista polkua ottaen huomioon talouden heikentyneet kasvunäkymät. Markkinoilla oletetaan, että kasvun hidastuminen on lopulta loivaa ja pörssiyhtiöt pääsevät uuteen kasvuvaiheeseen käsiksi jo kenties loppuvuonna. Nämä odotukset saattavat osoittautua turhan toiveikkaiksi. Toki korkoelvytys auttaa tunnelmaa ja myös kauppasodan rauhallisempi neuvotteluvaihe pienentää välitöntä romahdusvaaraa. Talouskasvun osalta edessä näyttäisi kuitenkin olevan pidempi hitaan kasvun vaihe ja nousutoiveet todennäköisimmin lykkääntyvät pitkälle tulevaisuuteen.  

Lyhyen tähtäyksen pörssinäkymien kannalta ratkaisevaa tulee olemaan alkavan tuloskauden anti. Euroopassa pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan jopa hieman parantuneen vuodentakaisesta ja amerikkalaisten yhtiöiden osalta tulosten odotetaan heikentyneen maltillisesti noin 2,6 %. Jos yritykset onnistuvat totuttuun tapaansa ylittämään markkinoiden odotukset, saatetaan Wall Streetilläkin välttää miinusmerkkinen tuloskehitys. Ja tärkeintä markkinoille on se, kuinka yritykset itse arvioivat tulevaa kehitystään. Mikäli tulosten odotetaan toden teolla kääntyvän kasvuun loppuvuotta kohti mentäessä, on pörsseissäkin syytä innostua. 

 

Suhdannekuva. Talouden kasvunäkymät ovat jatkaneet heikkenemistään ympäri maailmaa. Suhdannebarometrit luisuvat yhä alemmas, joskaan mitään jyrkkää saatikka romahdusmaista kehitystä ei ennakoida. Teollisuustuotannon kasvu on taittunut ja loppuvuoden aikana tuotannon odotetaan Euroopassa edelleen supistuvan ja Yhdysvalloissakin kasvu näyttää latistuvan nollan pintaan. Kiinassa näkymät putosivat alimmilleen sitten vuosituhannen alkuvuosien, epäilemättä kauppasodan vaikutuksesta. Kauppasodan uusi liennytysvaihe todennäköisesti hieman parantaa yritysten odotuksia, mutta uuteen noususuhdanteeseen ei eväitä vielä ole. 

Länsitalouksissa, kuten myös Kiinassa, talouskasvun tukipilarina ovat tällä hetkellä kuluttajat. Vahva työmarkkinatilanne ylläpitää kuluttajien luottamusta ja tukee kulutuskysyntää. Mutta tälläkin saralla uuden kasvun aikaansaaminen on käymässä entistä vaikeammaksi. Eurooppalainen ja amerikkalainen työllisyyskehitys on saavuttanut monilta osin lakipisteensä eikä työllisyys enää jatkossa parane. Alkukesän aikana on nähty varovaisia merkkejä työllisyyskehityksen taittumisesta. Saksassa työttömien määrä nousi keväällä ensi kertaa vuosiin ja Yhdysvalloissakin uusien työpaikkojen kasvu on taittumassa. Myös kuluttajien luottamuksessa huippu ohitettiin, vaikka tunnelma kokonaisuudessaan on vielä korkealla. 

Miltä talouden kokonaiskuva sitten tästä eteenpäin näyttää? Suhdannesykli jatkaa hidastumistaan ja olemme edelleen matkalla kohti matalamman kasvun aikaa. Nykyisen täystyöllisyyden vallitessa talouden isossa kuvassa on myös vaikea löytää uutta kasvumoottoria, millä suhdanteet voisivat lyhyellä aikavälillä kääntyä kohti kiihtyvää kasvua. Tyypillistä on, että hidastuvan kasvun vaihe kestää pari-kolme vuotta ennen kuin uusi käänne saavutetaan. Ja nyt olemme vasta matkalla kohti hitaampaa vaihetta. Markkinoiden tulevan kehityksen kannalta tärkeintä on, että matalasuhdanne pysyy loivana ja hallittuna ilman suurempia negatiivisia shokkeja.  

Lyhyemmällä tähtäyksellä keskuspankkien korko- ja mahdollinen muu elvytys tarjoaa sijoitusmarkkinoille kainalosauvoja hitaamman kasvuvaiheen yli. Myös odotukset kauppasodan lientymisestä ja kenties jopa jonkinasteisesta välirauhasta Kiinan ja Yhdysvaltain välillä pienentävät taantumapelkoja. Mikäli yritykset ja kuluttajat säilyttävät luottamuksensa tulevaan kehitykseen, voidaan markkinoillakin jatkaa positiivisessa hengessä.

  

Korkomarkkinat. Alkukesän käänne korkomarkkinoilla oli merkittävä. Hidastuvan talouskasvun ja kauppasodan varjon myötä Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit käänsivät kelkkansa. EKP ilmoitti selvittävänsä uusia tukitoimia talouskasvun tueksi ja Fed puolestaan ilmoitti harkitsevansa korkojen laskua kauppasodan himmentäessä kasvunäkymiä. Markkinoilla linjanmuutos diskontattiin korkopapereiden hintoihin ja korot painuivat selvästi, osin jopa historiallisiin pohjalukemiinsa.  

Eurooppalaiset valtiolainat kallistuivat ja korot alenivat entisestään. Saksan valtiolainojen tuotot painuivat alimmilleen historiassa. Dollarikorot putosivat kautta linjan. Valtiolainojen vanavedessä myös yrityslainat kallistuivat ja eurooppalaisten hyvän luottoluokituksen yrityslainojen tuotto tippui historiallisen matalalle. Korkosijoittajalle alkukesä onkin ollut poikkeuksellisen tuottoisa.  

Markkinoille keskuspankkien käänne merkitsee äärimatalan korkoympäristön säilymistä pitkälle tulevaisuuteen. Enää ei ennakoida kohoavia korkoja edes pidemmällä aikajänteellä, sen sijaan spekulointi erilaisten elvytystoimien ympärillä kasvaa. Euroopassa ohjauskorkojen lasku on käytännössä mahdotonta ja taloutta tukevat keskuspankin elvytystoimet nousevat taas keskeiseen rooliin. EKP käynnistänee velkakirjojen ostot uudelleen ja uusia keinoja talouden tueksi etsitään. Yhdysvalloissa ohjauskorkoja alennetaan ja markkinoilla kyse on enää alennusten määrästä ja suuruudesta. 

  

INDEKSISIJOITTAJAN POHDINTAA SIJOITUSMARKKINOISTA

Alkukesän käänne korkonäkymissä oli merkittävä. Keskuspankit tuntuvat sitoutuneen elvyttävään politiikkaan hyvissä ajoin hitaampaa talouskasvua ennakoidessaan. Markkinoilla luotetaan yhä siihen, että edessä oleva hitaamman kasvun vaihe on loiva ja kenties lyhytkin. Kauppasodan tulitauko Kiinan ja Yhdysvaltain välillä siirtää pahimpia taantumapelkoja loitommalle. Mikäli markkinoiden odotukset osoittautuvat todeksi, näyttävät sijoitusmarkkinoiden mahdollisuudet positiivisen kehityksen jatkumiselle kohtalaisen hyviltä.  

Loppukesän aikana tärkeimmät näkemykset tulevan kehityksen suhteen kuullaan yrityksiltä itseltään. Puolivuotistulosten yhteydessä saadaan kokonaiskuva pörssiyhtiöiden tuloskunnosta sekä arviot loppuvuoden kehityksestä. Mikäli yritysten näkemykset vastaavat analyytikoiden ennusteita positiivisesta tuloskasvusta jatkossa, on markkinoilla kaikki syy nousutrendin jatkumiselle. 

Missä sitten piilevät markkinoiden riskit? Lyhyellä tähtäyksellä suurin riski on markkinoiden nousu itsessään. Markkinat ovat nopeasti hinnoitelleet korkokäänteen vaikutuksia. Korkomarkkinoilla onkin yhä vaikeampaa nähdä, millä eväillä korkopapereiden hinnat voisivat nykytasoltaan enää kallistua. Osakemarkkinoilla puolestaan odotukset tuloskehityksen kääntymisestä jälleen kasvuun jo vuoden lopulla vaikuttavat vähintäänkin toiveikkailta. Tuskin tarvitaan kovinkaan paljon negatiivisia tai edes varovaisia näkemyksiä suurilta pörssiyhtiöiltä, jotta markkinoiden luottamukseen saadaan säröjä.